Kaukana kotoa asuttaessa lomasuunnitelmia on usein runsaasti, mutta itse lomaa vähän. Vierailut Suomessa joutuukin usein rajoittamaan vain yhteen vuodessa, sillä lomaa haluaa viettää myös muualla kuin Suomessa. Tilanne oli eri Berliinissä, josta käsin oli mahdollista käydä Suomessa vaikka lyhyellä viikonloppureissulla, mutta täältä Kanadasta käsin tällainen ei ole mahdollista. Niinpä olemmekin vierailleet Suomessa lähes poikkeuksetta jouluisin ja joinain vuosina minulta on jäänyt sekin matka välistä.
Havaihduimmekin viime talvella tietoon, etten minä ole käynyt Suomessa kesäaikaan peräti seitsemään vuoteen. Edellinen vierailuni on oli juuri ennen Kanadaan muuttoa vuonna 2011, kun ajoimme vuokra-autolla Saksasta Suomeen. Niina on käynyt Suomessa myös kahtena viime kesänä, suvussa tapahtuneiden kuolemantapausten johdosta, mutta minulla edellisestä kerrasta on tosiaan jo reilusti aikaa. Vuosi 2011 on jäänyt mieliimme mukavana kesälomana ja niinpä päätimme että vietämme tänä vuonna kahden viikon kesäloman Suomessa.
Loma ajoitettiin taktisesti heinä-elokuun taitteeseen sillä ajatuksella, että kelit olisivat tuolloin parhaimmillaan. Kahden edellisen kurjan kesän perusteella kukaan ei olisi osannut aavistaa, että tulossa olisi kuumin kesä vuosikymmeniin ja että hellettä riittäisi läpi koko kesän. 🙂
Tällaiset olivat kesälomamme odotukset
Valitsemamme ajankohta on kaikkein kalleimpia aikoja matkustaa, mutta niin lensimme heinäkuun viimeisellä viikolla Vancouverista Helsinkiin British Airwaysin jättijumbolla. Kyseessä oli ensimmäinen kertani tämän vain kesällä Vancouveriin liikennöivän suurkoneen kyydissä ja kokemus oli oikein tilava ja miellyttävä.
Perillä Suomessa meitä odotti helteinen keli ja lehdissäkin mainostetut trooppiset yöt. Vaikka kesä on Vancouverissakin hiostava, on kaikissa asunnoissamme ollut ilmastointi, joten öisin saa nukuttua kelistä riippumatta. Toista oli kuitenkin Suomessa, jossa nukkuminen oli tuskaista koko ensimmäisen lomaviikon ennen kelien hienoista viilentymistä elokuun ensimmäisellä viikolla.
Kiireetöntä aikaa kesämökillä
Lomasuunnitelmanamme oli viettää mahdollisimman paljon aikaa maalla ja kesämökillä. Näin myös tehtiin ja ainoa reissu kaupunkiin oli vierailu veljeni luona Espoossa sekä pari päivää Joensuussa. Toiveissamme oli myös harjoittaa pientä kotimaanmatkailua, mihin tarjoutuikin loistava tilaisuus Niinan vanhempien saapuessa vierailulle Etelä-Suomeen. Myös heidän edellisestä vierailusta omien vanhempieni luona on kulunut samaiset seitsemän vuotta ja vierailimme tuolloin Fiskarsissa ja Tammisaaressa.
Koska Raaseporin alueella on paljon nähtävää, päätimme tällä kertaa vierailla Mustiolla sekä Fargervikissä, joilla on molemmilla pitkä ruukkihistoria. Vaikka olenkin kotoisin aivan näiden paikkojen läheltä, on edellisestä vierailustani niin pitkä aika, että muistin nämä kaksi kartanoa vain hämärästi. Mustiolla sijaitsevaa vuonna 1792 valmistunutta puukartanoa kutsutaan hienosti linnaksi ja sen on rakennuttanut herra nimeltä Magnus Linder II. Keltainen päärakennus on Suomen suurin ei-kirkollinen puurakennus ja se edustaa tyylisuunnaltaan siirtymäkautta rokokoosta uusklassismiin, sisustuksen ollessa kustavilaista tyyliä.
Mustion Linna
Suuri puurakennus on nähnyt monenlaisia aikoja
1900-luvun alussa kartanoa hallussaan pitänyt Hjalmar Linder oli aikansa rikkain suomalainen, joka omisti 64 000 hehtaaria maata ja toi muun muassa Suomeen maan toisen auton. Hjalmarin aikana Mustion Linna koki kaikkein suurimman loisteensa, mutta tämän luovuttua siitä monien vaiheiden jälkeen, ajautui rakennus huonoon kuntoon ennen kuin Linderin suvun nykyinen perillinen osti sen takaisin ja kunnosti sen museoksi. Kartanon sivurakennuksessa toimii nykyisin myös hotelli.
Sivurakennus toimii nykyisin hotellina
En ole varma olenko käynyt koskaan Mustion Linnan museokierroksella, mutta sellaisia järjestetään kesäaikaan. Kierrokset ovat loistavia, sillä erinomainen opas kertoo kiehtovasti kartanon sekä Linderin suvun monista vaiheista. Kiehtovia yksityiskohtia riittää, kuten että kartanolla on yöpynyt sekä Ruotsin kuningasettä kaksi Venäjän tsaaria ja koko liuta Suomen historian merkkihenkilöitä.
Kartano on kunnostettu entiseen loistoonsa
Vaikka Suomen historia kalpeneekin Keski-Euroopan vuosisatojen mittaisille tarinoille sekä linnojen loistokkuudelle, on Mustion Linnan sisustus silti erittäin arvokas ja esillä on runsaasti sinne takaisin ostettua arvoesineistöä.
Monenlaisia arvoesineitä
Hieno on myös kartanoa ympäröivä puisto, jossa on rauhallista kävellä vanhojen puiden varjossa. Erikoismaininnan ansaitsee myös ravintola Linnankrouvi, jonka lounas oli meistä hyvinkin laadukas. Olemme viime vuosina havahtuneet maailmalla tehtyjen matkojemme jäljiltä siihen, että myös Suomesta löytyy useita tasokkaita ravintoloita ympäri maata ja Mustion ravintola kuuluu tähän kastiin.
Ympäröivä puisto on vehreä paikka viettää kesäpäivää
Linnankrouvissa tarjoillaan monenlaisia herkkuja
Laadukas lounas
Mustiolta on lyhyt puolen tunnin ajomatka Inkoon puolella sijaitsevaan Fagervikin kylään, jonka ympärysalue on yksi Suomen kansallismaisemista. Kylässä toimi vuosina 1646-1902 Suomen vanhimpiin kuulunut rautaruukki, josta on jäljellä ruukkiparakkeja sekä kartanoa lukuunottamatta sangen vähän. Kylässä on pieni ilmainen museo sekä kahvio, jotka ovat auki kesäaikaan.
Entistä ruukkialuetta
Kartanon yksityinen kirkkorakennus
Toisin kuin Mustion Linna, Fagervikin kartano on suuri kivirakennus. Kartano sijaitsee kauniin järven rannalla ja sen vieressä sijaitsee Suomessa harvinainen yksityinen puukirkko. Kartanoa asuttavat ympäröivät maat nykyisin omistava perhe, eikä rakennukseen ole pääsyä. Pihaa kiertää kuitenkin pieni yleinen polku, jolta saa käsityksen kartanon hyvin hoidetuista maista.
Valtava kivirakennus on asutettu
Vierailu Mustiolla ja Fagervikissä oli kiintoisa päivä niin meille kuin vieraillekin ja hieman haikeina lähdimme Niinan vanhempien kanssa seuraavana päivänä ajamaan kohti Itä-Suomea. Harjoitimme tälläkin matkalla hieman kotimaanmatkailua, ajaen Hämeenlinnan, Asikkalan, Joutsan sekä Pieksämäen kautta Joensuuhun. Erityisen kaunis osuus matkalla on eteläisen Päijänteen ylittävä kapea Pulkkilanharju, jonka kauneus näkyisi kaikkein parhaiten ilmasta käsin. 😛
Pulkkilanharju Päijänteen poikki
Myös Itä-Suomessa ohjelmassamme oli viettää aikaa kesämökillä sekä harrastaa jonkin verran matkailua. Eräs matkoistamme oli automatka Rantasalmelle, jossa sijaitsee kylpylähotelli Järvisydän. Kauniilla paikalla Haukiveden rannalla sijaitsevasta matkailukylästä on kasvanut melkoinen matkailukohde, josta löytyy hotelli ja suuri mökkikylä. Uusimmat majoitusmuodot ovat laiturissa kelluva laivahytti sekä ympäröivään rinteeseen tänä kesänä valmistuvat lasikattoiset sviitit.
Lisää kesämökkeilyä Itä-Suomessa
Kaunis kesäpäivä
Koko kompleksi on rakennettu puusta ja yksityiskohtiin on käytetty muun muassa runsaasti vuolukiveä. Teema jatkuu myös upouudessa kylpylässä, joka avautui yleisölle viime vuonna. Upeassa hemmottelukylpylässä on viisi eri teemaista saunaa sekä yhteensä kuusi eri allasta. Kylpylästä on myös suora pääsy uimaan järvessä, joskin lämpimät altaat pitivät meidät visusti luonaan hieman viilennessä kesäkelissä.
Järvisydän teki meihin vaikutuksen ja kylpylä on suunniteltu upeasti. Se muistutti meitä jonkin verran muutama vuosi sitten vierailemastamme Kolin uudesta kylpylästä ja molempia voi suositella lämmöllä Itä-Suomessa vieraileville. Järvisydämessä sijaitsee myös hyvä ravintola, jonka tiloissa nautimme hyvästä perinneruoasta.
Järvisydän on monipuolinen matkailukohde
On hienoa nähdä miten paljon matkailukohteita Suomestakin löytyy ja ei ole ihme, että matkailijat ovat alkaneet viime vuosina löytämään Suomeen. Esimerkiksi Järvisydämessä oli runsaasti ulkomaisia matkailijoita Ruotsista, joita oli useampi autokunnallinen.
Paluumatkalla kylpylästä ajoimme Savonlinnan kautta, joka on meille opiskeluajoilta sangen tuttu kesäkaupunki hyvin kauniilla paikalla. Ilta alkoi Savonlinnan kohdilla jo pimentyä ja niinpä ajoimmekin melkein suorinta tietä takaisin kotiin.
Kaksiviikkoisen kesälomamme viimeinen erikoisuus oli purjehdus Joensuuhun Niinan vanhempien veneellä. En ole aiemmin ollut heidän kanssaan venematkalla, joten oli kiintoisaa purjehtia mökkirannasta noin kolmen tunnin matka Pyhäselän poikki Joensuun matkustajasatamaan. Suomen vesireitit on opastettu todella hyvin ja niiden perusteella minäkin osasin ajaa veneellä pitkiä matkoja. Pohjois-Saimaaseen lasketaan Pohjois-Karjalankin alueen kymmeniä järviä ja alue on vedeltä käsin erittäin kaunista. 🙂
Navigointia sisävesillä
Olin yllättänyt miten matalia Sisä-Suomen järvet ovat ja Pyhäselän kaltaisenkin suuren järven isot alueet ovat vain muutaman metrin syvyisiä. Tässä on melkoinen ero Vancouveriin, jossa pelkästään Downtownin ja North Shoren erottava noin kilometrin levyinen vesi on satoja metrejä syvä.
Matkalla kohti Joensuuta
Vesitse Joensuuta lähestyttäessä on kiintoisaa nähdä itselle todella tuttu kaupunki täysin uudesta näkökulmasta. Vaikka Joensuun rakennukset ovatkin matalia, erottuvat Niinivaaralla sijaitsevan keskussairaalan rakennukset jo kaukaa ulapalta. Joensuun matkailusatama sijaitsee keskustan kupeessa ja vaatii pienen purjehduksen Pielisjokea ylävirtaan. Matkalla ohitetaan uuden Penttilän asutusalueen puinen kävelysilta, joka kääntyy auki veneilijöille puhelinsoitolla.
Uusi kääntösilta Pielisjoen ylitse
Joensuun matkailusatama
Uusi Penttilän asuinalue keskustan kupeessa
Syy venematkallemme Joensuuhun oli kaupungissa tuona viikonloppuna järjestetyt Kansainväliset Suurmarkkinat matkustajasataman luona. Paikalla oli torikauppiaita kymmenistä eri maista, esittelemässä hieman erilaisia herkkuja. Kiersimme kahden päivän aikana markkinoilla useampaankin kertaan maistelemassa eri kojujen tuotoksia.
Kansainväliset suurmarkkinat houkuttelivat runsaasti yleisöä
Joensuun keskusta on opiskeluajoilta tuttu
Samana iltana järjestettiin myös Joensuun Laulurinteellä puolustusvoimien taistelunäytös. Ilmainen näytös oli osa puolustusvoimien satavuotisjuhlakiertuetta ja siinä esiteltiin eri puolustushaarojen toimintaa videoiden ja räjähdyspanosten kanssa. Nähtävillä oli runsaasti armeijan kalustoa, mikä veresti allekirjoittaneen nyt jo 18 vuoden takaisia muistoja. Itse taisteluesitys oli kiintoisa puolituntinen, joka veti paikalle yli 6000 asukkaan yleisön katsomaan tankkien kurvailua hiekkakentällä.
Puolustusvoimat esitteli toimintakykyään
Vietimme yön veneen tiloissa nukkuen ja seuraavana päivänä ajoimme upeassa auringonpaisteessa takaisin kesämökille. Venematka jäi mieliimme mukavana retkenä ja Itä-Suomen alueelta löytyykin runsaasti erilaisia vesireittejä, joita appivanhempani ovatkin viime vuosina innolla kolunneet, enkä ihmettele enää miksi! 😮
Veneessä sai yöllä hyvin unta
Kaunis paluumatkan sää
Parin viikon rennon oleskelun jälkeen loma alkoi lähestyä loppua ja edessä oli pitkä matka kotiin. Lensimme poikkeuksellisesti Kuopion kentältä Helsinkiin ja siitä sitten Lontoon kautta Vancouveriin. Kotona meitä odotti metsäpalosavuinen ilma, joka on onneksi tätä kirjoittaessa jo kadonnut.
Kesäloma Suomessa jätti hyvän mielen ja kivat muistot, joidenka voimin olemme jälleen palanneet arkeen. Vaikka kesä onkin parasta aikaa Suomessa, lienee seuraava reissumme silti jälleen jouluna. Tuleva joulu se ei kuitenkaan ole, sillä olemme tuolloin New Yorkissa, mutta vuosikymmenen taiteessa saavumme viettämään joulua ja uuttavuotta Suomeen.
Olipa elävästi kirjoitettu reissukuvaus.
Olette käyneet Hartolassakin kun olette tulleet Asikkalasta Sysmän kautta Joutsaan ja siitä sitten Pieksämäelle. Ihan nurkilla olette siis olleet. 🙂
Hei Soilian,
Ja kiitos kommentistasi. Nyt kun olemme asuneet ulkomailla melkein jo 13 vuotta, niin Suomen matkatkin ovat lomareissuilta, joilla on mukava nähdä uusia puolia aiemmasta kotimaasta. Varsinkin edellisestä kesälomasta Suomessa oli kulunut niin pitkä aika, että viime kesän reissumme oli oikein mukava ja keli täydellinen kesälomasää.
Olet tosiaan oikeassa ja ajoimme tosiaan Hartolankin poikki matkallamme Itä-Suomeen. Hitaita pikkuteitä, mutta niiden varrella sen todellisen kesä-Suomen kokee kaikkein parhaiten!
Hyvää kesää sinne suunnalle!