Viime vuosi oli Berliinin turismille ennätysten vuosi, sillä kaupungissa tilastoitiin peräti 20,8 miljoonaa yöpymistä. Yhteensä turisteja lasketaan vierailleen 9,06 miljoonaa, mikä on 9,5% enemmän kuin myös hyvin sujuneena vuonna 2009. Näistä 3,28 miljoonaa (+13,7%) oli ulkomaalaisia turisteja ja 5,8 miljoonaa (+7,3%) kotimaisia matkaajia. Näillä lukemilla Berliini nousikin viime vuonna mahdollisesti jopa Euroopan toiseksi suosituimmaksi turistikaupungiksi Pariisin rinnalle, heti Lontoon jälkeen, ennen Roomaa. Ei siis ihme, että kaupunkiin rakennetaan nykyisten noin 110 000 hotellihuoneen lisäksi kymmeniä uusia hotelleja.
Vaikka miljoonat turistit tuovatkin köyhälle kaupungille huomattavat määrät rahaa, eivät turistivirrat silti miellytä kaikkia. Paikallistelevisiossa kerrottiin alkuviikosta, miten Kreuzbergin kaupunginosassa muutamat asukasaktiivit ovat ehdottaneet, että Kreuzbergiin perustettaisiin turisteilta rauhoitettuja no-go alueita. Näiden henkilöiden mukaan Kreuzbergin paisuva turismi alkaa jo vaarantaa kaupunginosan vaihtoehtoisen kulttuurin leiman sekä alueen rauhallisuuden.
Viimekesäistä turistivilinää Mittessä
Kreuzbergin pitkula, U1-metrolinjan varrelle levittäytyvä, kaupunginosa sijaitsee Berliinin keskustassa. Alue kuului Berliinin jaon aikana amerikan sektoriin ja Berliinin muuri jakoikin Kreuzbergin (Länsi-Berliini) ja Mitten (Itä-Berliini) kaupunginosia. Nykyisin Kreuzberg on yksi Berliinin tunnetuimmista kaupunginosista ja sillä on maine värikkään alakulttuurin ja vaihtoehtoisen elämisen kaupunginosana. Kreuzbergin asujaimistosta peräti 31,6% on ulkomaalaisia, joista suurin osa turkkilaisia.
70-luvulla kaupungin köyhimpiin osiin kuuluneesta Kreuzbergista on Prenzlauer Bergin vanavedessä tullut yksi Berliinin gentrifikaation (keskiluokkaistumisen) keskuksista, jossa alakulttuuri, vaihtoehtoisuus, trendikkyys sekä rikollisuus ovat laskussa ja asuntojen hinnat voimakkaassa nousussa, kun keskiluokka muuttaa alueelle. Vaihtoehtokulttuuri onkin nousevien hintojen ja turistimassojen edessä joutunut jo osittain siirtymään Spreen vastarannalle, Friedrichshainin kaupunginosaan. Tosin sielläkin gentrifikaatio osoittaa merkkejään ja underground-porukka on jo suuntaamassa S-Ringbahnin ulkopuolelle, Lichtenbergin alueelle.
Muutoksen on havainnut itsekin Berliinissä vietettyjen kolmen ja puolen vuoden aikana. Länsi- ja Pohjois-Kreuzberg ovat muuttuneet pienessä ajassa vähemmän turkkilaiseksi ja ovat silminnähden siistiytymään päin. Mehringdammin varsi on jo sangen viehättävää ja alueella sijaitsee monia trendikkäitä ravintoloita. Vaihtoehtoisuus lisääntyy kaupunginosan itäosiin mentäessä. Kottbusser Torin metroaseman seutu, joka on yksi Kreuzbergin keskuksista, on edelleen hieman epämiellyttävää seutua, jossa ei mieluusti vietä aikaa iltasella. Silti vuonna 2007 itse pääpiru McDonald’s avasi ensimmäisen ravintolansa Kreuzbergissä. Aluksi ravintolan ikkunat kivitettiin muutamaan otteeseen ja seiniin maalattiin globalisaation vastaisia iskulauseita, mutta sittemmin mäkkäri on saanut olla rauhassa.
Oman arvioni mukaan Kreuzbergin nykyinen alakulttuuri keskittyy kaikkein eniten Kottbusser Torin sekä Spreen väliselle alueelle. Varsinkin Spreen rannalla on monia entisiä teollisuusrakennuksia, jotka on vallattu alakulttuurin käyttöön (lue: sotkettavaksi). Tosin tälläkin suunnalla alueen kehittäminen etenee ja valmistuvaksi suunnitellaan Mediaspreenä tunnettua nykyaikaista toimisto- ja asuinaluetta.
Valtavia graffitteja Itä-Kreuzbergissä
Monille kaupunginosan siistiytyminen on miellyttävä juttu, mutta kaikille kreuzbergiläisille kehitys ei ole mieleen. Kehitystä ei voi kuitenkaan muutama jäärä aktivisti kääntää, sillä Berliinin kaupunki teki täysin selväksi, ettei se lämpene alkuunkaan minkäänlaisten no-go alueiden perustamiselle. Niinpä alakulttuuria asuinalueeltaan etsivien onkin jatkossa tähyiltävä muuttoa yhä kauemmas keskustan alueelta. 🙄
Nyt kaksi ja puoli vuotta myöhemmin myös hesari uutisoi samasta ilmiöstä ”ajankohtaisena”.