Einsteinturm

Mennyt viikonloppu olisi varmaan mennyt kokonaan kotona laiskotellessa, mutta onneksi sunnuntaina suomalainen tuttavapariskuntamme soitti meille ja ehdotti pientä autoretkeä iltapäivää piristämään. Koska heillä ei ollut kohdetta mielessä, valkkasin lähiseudun kiinnostavista paikoista Potsdamin keskusta-alueen lähettyvillä sijaitsevan Wissenschaftspark Albert Einsteinin. Kyseessä on aivan päärautatieaseman vierellä kohoavan Telegrafenberg kukkulalla laella sijaitseva tiedekampus, jossa toimii monia eri tiedeinstituutteja. Kampus on rakentunut paikalla 1800-luvun puolivälissä sijainneen optisen lennätinaseman (josta kukkulan nimi) ympärille. Tämä semaforeihin (puisiin opastimiin) perustuva lennätinsasema oli yksi yhteensä 62:sta, jotka välittivät yksinkertaisia viestejä Berliinin ja Koblenzin välillä. Ennallistettu opastintorni on edelleen nähtävissä vapaasti liikuttavissa olevalla kampusalueella.

Photobucket

Optinen lennätinlinja Berliinistä Koblenziin

Toinen merkittävä rakennelma alueella on Großer Refraktoriksi nimitettävä maailman neljänneksi suurin linssiteleskooppi. Tämä 1800-luvun loppupuolella suosittu teleskooppityyppi oli senaikaisten astronomien suosima väline tähtitaivaan havainnointiin. Linssiteleskoopin ongelma on sen suuri koko (lähinnä pituus), sillä sen sisällä valo heijastetaan linsseillä putken päästä päähän. Potsdamin teleskooppi on halkaisijaltaan puoli metriä ja polttoväliltään 12,59 metriä. Kyseessä oli merkittävä linssiteleskooppi, kun se otettiin käyttöön vuonna 1899 ja käytössä se on edelleen. Kuvia teleskoopista sekä sitä ympäröivästä rakennuksesta löytyy täältä.

Großer Refraktor

Kampusalueen kuuluisin rakennus on kuitenkin alueen perällä sijaitseva Einsteinturm. Tämä mahdollisesti maailman kaunein tähtitorni on 1920-luvulla ekspressionistisesta arkkitehtuuristaan tunnetun saksalaisjuutalaisen Erich Mendelsohnin arkkitehtooninen mestariteos. Rakennus näyttää päältä, kuin se olisi rakennettu betonista, mutta ensimmäisen maailmansodan pulan vuoksi rakennusmateriaalina toimi pääasiassa rapattu tiili. Rakennus on valmistunut vuonna 1924 ja sen ensisijainen tarkoitus oli kerätä havaintomateriaalia Albert Einsteinin kuuluisan suhteellisuusteorian tueksi taikka sitä vastaan. Einsteinhan julkaisi teoriansa jo vuonna 1911, mutta sitä ei tuolloin pystytty todistamaan oikeaksi taikka vääräksi. Tornissa sijaitsevan havaintolaitteiston olikin tarkoitus löytää todisteita kaukaisen valon aallonpituuden hienoista muuttumista Auringon painovoimakentässä. Tätä nykyisin punasiirtymäksi nimitettävää ilmiötä teleskooppi ei kuitenkaan onnistunut todentamaan, sillä Auringon pinnan häiriöt kätkivät todisteet punasiirtymästä alleen. Ilmiö pystyttiin todistamaan vasta myöhemmin muualla kerätyn havaintomateriaalin avulla.

     

Erikoinen Einsteinturm

     

Arkkitehtuurisia yksityiskohtia

Einsteinturm toimi kuitenkin merkittävässä roolissa Aurinkoon liittyvässä tutkimuksessa, missä käytössä se on edelleen. Niinpä sisälle tähtitorniin onkin pääsy kiinnostuneilla vain talviaikaan, sillä kesäisin torni on jatkuvassa tutkimuskäytössä. Kaunis rakennus on silti kiintoisa nähtävä ulkoakin, näin kehnon kelinkin vallitessa. Mutta mitä itse Einstein totesi nähdessään valmiin rakennuksen vuonna 1924? Perimätiedon mukaan Mendelsohnin esitellessä valmista rakennusta Einsteinille, tämä ei kommentoinut sitä sanallakaan. Vasta tunteja myöhemmin Einstein totesi rakennuksesta vain yhden sana: ”orgaaninen”. Mendelsohnin omien sanojen mukaan hän tavoitteli rakennuksen arkkitehtuurissa otetta ”Einsteinin universumin” ympärillä tuolloin vallinneesta mystisyydestä. Siinä tämä uniikki rakennus onkin onnistunut, sillä se on juuri jollain tapaa mystinen ilmestys.

Hieman vino Einsteinturm edestä

Einsteinturmin linssin halkaisija on 60 senttiä ja sen polttoväli on 14 metriä. Valo johdetaan rakennuksen huipulta sen alakertaan, jossa itse havainnointilaitteet sekä työtilat sijaitsevat. Einstein ei missään vaiheessa itse työskennellyt Einsteinturmilla teoriansa todistaakseen, mutta hän vietti paljon aikaa Potsdamissa, jossa hänellä oli kesämökki. Berliinissä Einstein puolestaan asui ja opetti erinäisiä aikoja vuosien 1914 ja 1933 välillä. Lopullisesti Einstein muutti Yhdysvaltoihin nousevan natsi-ideologian alta vuonna 1933.

Meistä vierailu Einsteinturmilla oli hyvin mielenkiintoinen. Ympäröivällä kampusalueellakin oli kiva kävellä, sillä jopa 1800-luvulta peräisin olevat rakennukset on remointoitu vuosituhannen vaihteessa hyvään kuntoon. Kampusalueen lähettyvillä sijaitsee myös mielenkiintoinen AbenteuerPark Potsdam, joka lienee suurin koskaan näkemämme nuorten ja aikuisten temppurata. Kymmenissä puissa oli vaikka millaisia telineitä ja virityksiä, joista on varmasti iloa rohkeille ja uhkarohkeille ihmisille moneksi tunniksi. Nyt talvikaudella paikka oli tietenkin kiinni, mutta kesällä alueella on varmasti vilkasta.

Melkoinen kiipeilymetsä!

Ennen paluuta Berliiniin poikkesimme vielä kahvilla Potsdamin keskustassa. Se lieneekin viimeinen käyntimme Potsdamissa ennen muuttoamme Vancouveriin, mikä on vähän harmi sillä kaupunkiin jäi monia kiintoisa nähtävyyksiä. Noh, jospa tuonnekin palaa vielä joskus turistina. :roll:

(Visited 228 times, 1 visits today)
 

3 vastausta artikkeliin “Einsteinturm”

  1. ”…kaukaisen valon taipumisesta Auringon painovoimakentässä. Tätä nykyisin punasiirtymäksi nimitettävää ilmiötä ….”

    Punasiirtymässä on kyse saapuvan valon aallonpituuden muuttumisesta kohteen liikkuessa havaitsijasta poispäin.

     

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

:D :-) :( :o 8O :? 8) :lol: :x :P :oops: :cry: :evil: :twisted: :roll: :wink: :!: :?: :idea: :arrow: :| :mrgreen:

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.