Hurjan maineen Baltimore

Viisi pitkää viikkoa Washingtonissa vietettyäni alkoi mieli halajata jo kaupungin ulkopuolelle. Edellisen lauantain retki Philadelphiaan oli ollut sateisesta kelistä huolimatta mukavaa vaihtelua pääkaupungin arkeen ja meltäni olikin kiehtonut jo muutaman viikon ajan vierailla myös Washingtonin naapurikaupungissa Baltimoressa. Yritin houkutella myös tiimiläisiäni päivämatkalle kaupunkiin, mutta Baltimore ei tuntunut kiinnostavan näitä. Tosin en minäkään tiennyt tästä 622 000 asukkaan kaupungista paljon muuta kuin mitä loistavassa The Wire tv-sarjassa oli tullut nähtyä, mikä ei juuri imarrellut mielikuvaa kaupungista. Fiktiivisessä sarjassa seurataan paikallisen huumepoliisin yksikön yrityksiä puhdistaa Baltimoren itäpuolen köyhiä lähiöitä huumeista. Elämänläheinen sarja kuvaa alueet melkein raunioituneina ghettoina, mikä ei olekaan kaukana joidenkin alueiden todellisuudesta.

En kuitenkaan antanut mielikuvan lannistaa itseäni ja niinpä päätin lähteä yksin päiväreissulle Baltimoreen. Washingtonista on matkaa Baltimoreen noin 50 kilometriä, mutta kaupungit ovat osa samaa peräti 9,4 miljoonan asukkaan jättimäistä metropolialuetta. Harkitsin jonkin aikaa auton vuokrausta, mutta päätin lopulta ottaa junan Washingtonin Union Stationilta Baltimore Penn Stationille. Matka-aika on normaalilla pikajunalla 45 minuuttia ja junayhtiö Amtrakin palvelu oli mitä loistavinta.

Penn Stationin asema sijaitsee Baltimoren keskustan pohjoispuolella, sangen lähellä näitä The Wiressä nähtyjä hoodeja. Radanvarren maisemat olivatkin kuin suoraan televisiosta. Juna-asemalta pääsee kuitenkin keskustaan helposti kymmenessä minuutissa raitiovaunun kyydillä. Baltimoren raitiovaunuverkosto käsittää kolme linjaa, joilla on yhteismittaa 48 kilometriä ja 33 pysäkkiä. Verkostoa täydentää yksi metrolinja, joka alittaa keskustan yhdistäen sen Johns Hopkins Hospitalin suureen sairaalaan. Kyseinen sairaala on yksi Amerikan arvostetuimpia sairaaloita ja sen lääketieteellinen korkeakoulu on maailmankuulu.

Jos oli keli edellisenä viikonloppuna Philadelphiassa sateinen, oli se nyt aivan päinvastainen. Maaliskuinen kevätaurinko paistoi kauniisti hennon pilviverhon lävitse ja ulkona oli ajankohtaan nähden sangen lämmin.

Urheilumuseo stadioneiden luona

Baltimoren keskusta oli vielä lauantaiaamuna sangen hiljainen. Raitiovaunu jätti minut kaupungin konferenssikeskuksen ja urheilustadioneiden läheisyyteen muutama kortteli ydinkeskustan ulkopuolelle. Baltimore on koti menestyneelle Baltimore Ravens joukkueelle, joka voitti vain kuukausi sitten amerikkalaisen jalkapallokauden huipentuman, megatapahtuma Super Bowlin. Ymmärrettävästi tapahtuneesta oltiin kaupungissa vielä melko täpinöissä ja ”korppien” julisteita näkyikin kaikkialla. :-)

Baltimore veden äärellä, itärannikon valtavan Chesapeake Bayn lahden pohjoisrannalla. Kaupungin keskusta on rakentunut entisen satama-alueen kylkeen, joka on viime vuosina muuntunut turistien suosimaksi alueeksi. Alueen tunnetuin nähtävyys on vuonna 1981 avautunut National Aquarium in Baltimore akvaario, jota pidetään yhtenä Yhdysvaltojen merkittävimpänä. Akvaarion altaiden tilavuus on 8,3 miljoonaa litraa ja niissä uiskentelee yli 17 000 merenelävää yli 750 lajista. Akvaario on Baltimore suurin turistinähtävyys ja siellä vierailee vuosittain noin 1,5 miljoonaa asiakasta.

Kuuluisa National Aquarium in Baltimore

Akvaarion trooppinen osasto

Meduusat tulevat!

Pieniä meren eläviä

Arvasin lauantain olevan ruuhkainen vierailupäivä, joten suuntasin akvaariolle heti ensimmäiseksi. Paikalla oli kuitenkin jo paljon lapsiperheitä ja väen määrä nousi tasaisesti keskipäivää kohden mentäessä. Akvaarion sisällä on paljon nähtävää ja altaiden lisäksi nähtävillä on myös esimerkiksi Australian matelijoita sekä sademetsän asukkeja. Harmillisesti satuin delfiinialtaalle juuri esitysten välillä, joten tasatunnein esitettävä esitys jäi minulta näkemättä. Tilapäinen meduusanäyttely oli kuitenkin kiintoisa.

Delfiinit tauolla

Akvaarion asukkeja

Sahahai piilottelee

Australian matelijoita

Minulla meni akvaarion kiertämiseen noin puolitoista tuntia. Vaikka siellä olikin paljon kiintoisaa nähtävää, ei se minusta yltänyt Osakan kuuluisan Kaiyukanin tasolle. Myös Toronton uusi akvaario oli visuaalisesti paremmin toteutettu, vaikkakin paljon Baltimorea pienempi.

Akvaarion jälkeen oli aika tarkastaa mitä muuta Inner Harbourin alueella onkaan. Poukaman ympäristön havainnointiin tarjoutuu hyvä mahdollisuus sen eteläpuolella sijaitsevalta Federal Hillin kukkulalta. Sieltä nähtynä keskustan pilvenpiirtäjät asettuvat nätisti vierekkäin Inner Harbourin vastarannalla. Baltimoren korkein rakennus on 161-metrinen Transamerica Tower, mutta kaupungissa on kuitenkin 19 yli satametristä rakennusta, jotka muodostavat ihan mukavan siluetin.


Inner Harbour vastarannan kukkulalta

Vielä korkeamman näköalapaikan tarjoaa vain muutaman dollarin hintainen kaupungin kuudenneksi korkein rakennus, 123-metrinen Baltimore World Trade Center. Rakennuksen 27. kerroksessa sijaitseva näköalatasanne tarjoaa 360 asteen näkymät yli ympäröivän kaupungin. Keskustan ulkopuolella Baltimore näyttää aivan tyypilliseltä amerikkalaiselta lähiömatolta, mutta itäpuolen lähiöhoodeille ei kuitenkaan ole valkoisella miehellä asiaa.


Inner Harbourin alue korkealta nähtynä

Itä-Baltimoren hoodeja

Keskusta yläpuolelta

Maisemia ihailtuani kävelin satama-alueen rantaa alueen ihmisvilinää katsellen. Entisissä satama-altaissa on monenlaisia aluksia, joista moniin on turisteilla pääsy. Pääsy on myös hauskaan pieneen punaiseen majakkaan vuodelta 1855. Majakka toimi yli vuosisadan ajan läheisen Patapsco Riverin suuaukon merkkinä, kunnes se lopulta korvattiin uudemmalla automaattisella majakalla. Huonoon kuntoon päässyt rakennus päätettiin kuitenkin hinata Inner Harbourin luokse, jossa siitä tehtiin historiallinen merkkirakennus. Pienessä rakennuksessa kannattaa ehdottomasti vierailla, sillä se on kiintoisa osa paikallista historiaa ja mikä parasta, ilmainen vierailla. :P

Satama-alueen rantaa

Aluksia ankkurisssa

Pieni punainen majakka

Toinen kiintoisa rakennus on vuonna 1900 valmistunut entinen voimalaitos sataman rannalla. Rakennuksessa toimii nykyään muun muassa Barnes & Noblen kirjakauppa, Hard Rock Cafe sekä muita ravintoloita. Sangen erikoiseen historialliseen ympäristöön rakennettu kirjakauppa on toinen hauska ja ilmainen nähtävyys vierailla. Hieman erilainen ruokapaikka on myös Dick’s Last Resort, jossa tarjoilu on tarkoituksella mahdollisimman törkeää ja asiakkaita pilkkaavaa.

Uuden elämän löytänyt voimalaitos

Savupiippuja kirjakaupassa

Varmasti törkeä ravintola

Tämä kokemus jäi kuitenkin saamatta, sillä vastarannan Bubba Gump Shrimp Co tarjosi takuuvarman ruokailuelämyksen. Kyseinen ketju on ollut yksi kestosuosikeistamme aina New Yorkin matkastamme lähtien. Samassa rakennuksessa on myös turistien suosima maustekauppa, joka on Baltimoressa perustetun ja edelleen toimivan maailmanlaajuisen mausteketju McCormick & Companyn lippulaivaliike.

Miljoonan mausteen kauppakauppa

Iltapäivä alkoi olla jo pitkällä joten otin suunnaksi ydinkeskustan kadut nähdäkseni millainen turistialueen ulkopuolinen keskusta on. Korkeiden rakennusten joukossa oli nättejä vanhempia rakennuksia sekä joitain hylättyjä rakennuksia. Keskusta vaikutti kuitenkin sangen siistiltä ja vaikka heti keskustan ulkopuolella nurkilla hengailikin monenlaista notkujaa, tuntui Baltimore turvalliselta.



Keskustan turvallisia katuja

Vilinää turistialueen luona

Keskustan korkeimpia rakennuksia

Takaisin Penn Stationilla junaa odottaessani katselin Amtrakin suunnitelmaa uudesta itärannikon mittaisesta suurnopeusradasta. Kiintoisaa suunnitelmaa katsellessani mietin miten positiivinen yllätys Baltimore olikaan ollut. Kaupungissa oli ehdottomasti nähtävää päiväreissun verran ja keskusta oli siisti ja turvallinen. Vaikka kaupungista löytyykin The Wiren kuvaamia alueita keskustan ulkopuolelta, ei tällaista puolta näe kuin junan ikkunasta. Niinpä olinkin tyytyväinen käytettyäni Washingtonin reissun viimeisen viikonlopun kiintoisaan kaupunkimatkaan. :-)

Suunnitelma suurnopeusradasta

(Visited 497 times, 1 visits today)
 

2 vastausta artikkeliin “Hurjan maineen Baltimore”

  1. Mielenkiintoinen raportti. The Wire-sarjan fanina pientä ekskursiota Itä-Baltimoren ghettoihin olisi kuitekin odottanut. ;)

     
    1. Kiitos kommentista, Taneli.

      Varsinaisille hoodeille ei kyllä oikein uskaltanut lähteä yksin ja kallis kamera kaulassa. Washingtonissa asuvat työkaveritkin sanoivat, että Baltimoressa on osia joiden läpi ajaminen autollakin on kuumottavaa kun liikennevaloihin joutuu pysähtymään.

      Itse näin seutuja vain junan ikkunasta (kamera ei ollut kätevästi käsillä), mutta ihan nuo The Wirestä tutuilta näyttivät. Googlen Streetview on sentään uskaltanut seuduilla ajella, joten kannattaa sitä kautta maisemia kuikuilla. :)

       

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

:D :-) :( :o 8O :? 8) :lol: :x :P :oops: :cry: :evil: :twisted: :roll: :wink: :!: :?: :idea: :arrow: :| :mrgreen:

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.