National Museum of Natural History

Washingtonissa pääpaikkaansa pitävän Smithsonian-instituutin merkittävin museo pääkaupungissa on luonnontieteiden esittelyyn keskittyvä National Museum of Natural History. Tämä National Mall -keskuspuiston pohjoisreunalla sijaitseva suuri museorakennus on maailman kolmanneksi vierailluin museo Pariisin Louvren sekä Pekingissä sijaitsevan Kiinan kansallismuseon jälkeen. 33 000 neliömetrin näyttelytiloja käy vuosittain katsomassa peräti 7,3 miljoonaa ihmistä. Smithsonianin museoille tyypillisesti vierailu museossa on ilmainen.

Smithsonian-instituutin päärakennus

National Museum of Natural History

Pidin valtavasti rakennusta vastapäätä sijaitsevasta kuuluisasta ilmailu- ja avaruusmuseosta ja odotinkin vierailua luonnontieteelliseen museoon innolla. Lopulta aikaa vierailulle löytyi tänään sunnuntaina ja ruuhkan välttääkseni suunnistin paikalle heti aamuyhdeksältä. Museossa on monia eri osastoja ja päätin aloittaa kierrokseni dinosauruksia ja fossiileja esittelevästä pysyvästä näyttelystä. Dinosauruksia oli näytillä lukuisia ja niistä näyttävin oli aito Tyrannosaurus Rex, jollaista ei löytynyt Berliinin muuten loistavasta luonnontieteellisestä museosta.

Museon pääaula

Rex ja kaverit

Esihistorialliselta osastolta matka jatkuu ihmisen evoluutiota käsittelevään näyttelyyn, jossa on näytillä 75 pääkallon jäljitelmää. Ne esittelevät evoluutiota kuuden miljoonan vuoden ajalta päätyen nykyiseen Homo Sapiensiin. Näyttely avautui vuonna 2010 ja oli aluksi hieman kiistanalainen Yhdysvalloissa vaikuttavan pienen, mutta äänekkään, kreationismiin uskovan väen keskuudessa.

Kiistattomia todisteita evoluutiosta

Seuraavassa huoneessa oli esillä valtameriin liittyviä näyttelykappaleita, mutta kuljin huoneen läpi melko nopeaan vieressä sijaitsevaan eläinkuntaa esittelevään näyttelyyn. Tämä laaja näyttely käsittää satoja täytettyjä eläimiä, jotka on ikuistettu todella luonnollisiin asentoihin ja näyttävät kuin valokuvan pysäyttämiltä. Näyttelytila on erittäin suuri ja muodostaa koko ensimmäisen kerroksen länsisiiven. Samassa tilassa on näyteillä myös erilaisia kasveja näyttelyssä, jonka on tarkoitus herkistää vierailijoiden hajuaisti tunnistamaan satojen eri kasvien voimakkaat tuoksut. Huonetta ei voi todellakaan suositella allergikoille, mutta se on kiintoisa. 😆

Valtamerien ihmeitä


Eläinmaailman asukkeja

Voimakkaita tuoksuja

Toisen kerroksen tiloissa esitellään valtava määrä hyönteisiä, joita on näytillä vähintäänkin tuhansia. Hyönteisiä on kuitenkin tullut nähtyä niin paljon eri eläintarhoissa, että kiersin nämä näyttelyt melko nopeaan. Kiintoisa yksityiskohta oli kuitenkin pieni afrikkalaista kulttuuria esittelevä väliaikaisnäyttely, johon oli tuotu Länsi-Afrikan maissa hautaukseen käytettäviä mitä erikoisimpia arkkuja.

Ghanalainen hauta-arkku

Omasta mielestäni museon kaikkein kiintoisin näyttely oli eri kivi- ja mineraalilajeja esittelevä laaja näyttely, sekä museon valtava jalokivikokoelma. Yksittäisiä jalokiviä on tullut nähtyä muissakin museoissa, mutta mikään ei vedä vertoja Washingtonissa näytteillä oleville jättimäisille timanteille, rubiineille, safiireille ja mitä ihmeellisimmille värikkäille jalokiville.

Muun muassa timanttikaulakoruja

Kiteitä ja tähtiä

Monet näyttelykappaleet museo on saanut lahjoituksena niiden aiemmilta omistajilta ja näyttelyesineiden arvo mitataan miljardeissa. Ehkä maailman tunnetuin jalokivi on näyttelyn päätähti, Hope Diamond. Tämä 45,50 karaatin timantti on tiettävästi maailman suurin sininen timantti ja se on kulkenut viimeisten kolmensadan vuoden aikana lukuisten käsien kautta.

Emeraldeja sekä lisää timantteja

Timantti löydettiin 1700-luvulla Intiasta, mistä se kulkeutui Ranskaan. Siellä alunperin kolme kertaa suuremmasta timantista hiottiin jalokivi, joka kuului Ranskan kuninkaan kokoelmaan. Ranskan vallankumouksen jälkeen timantti joutui epämääräisille teille, päätyen monien eri maiden kautta lopulta Yhdysvaltoihin kuuluisan jalokivikauppias Harry Winstonin käsiin. Tämä lahjoitti sen museolle vuonna 1958, missä se on ollut sittemmin pysyvästi näytteillä.

Kirottu Hope Diamond

Timantti on kuuluisa sen ympärille muodostuneen ”kirouksen” vuoksi, jonka väitetään syöksevän jokaisen sen omistavan turmioon tai kuolemaan. Väitteelle on aina välillä esitetty erinäisiä todisteita, mutta mitään vedenpitävää todistusta timantin vaikutuksista ei (tietenkään) ole olemassa. Ranskassa kyllä sen omistaneet kuninkaat joutuivat giljotiiniin ja muutama timantin käsissään pitänyt menetti myöhemmin koko omaisuutensa, mutta legenda kirouksesta on pikemminkin 1900-luvun alusta peräisin olevaa myytin luomista ja timantin arvon kohotukseen tähdännyttä hölynpölyä. Kirouksesta Hope-timantti kuitenkin tunnetaan laajasti ja moni haluaa uskoa sen legendassa olevan jotain perää. 🙄

National Museum of Natural Historyn tiloissa voisi käyttää aikaa paljon enemmänkin kuin vain kaksi tuntia, jotka siellä vietin. Vaikka museo ei olekaan aivan jättiläismäinen, on siellä silti valtavasti nähtävää. Museon kokoelmat käsittävät uskomattomat 126 miljoonaa kappaletta, esinettä, ötökkää ja näytettä, joten näytteillä on aina vain hyvin pieni otos koko kokoelmasta.

Washington aamuvarhaisella

Sunnuntain museokierrokseni jatkui seuraavaksi naapurissa sijaitsevaan Amerikan historian museoon, jossa menikin loppu päivä. 🙂

(Visited 360 times, 1 visits today)
 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.