Suomalaismaista luontoa Brohm Lakella

Kaunis elokuu oli menneenä viikonloppuna parhaimmillaan ja lähdimmekin Niinan kanssa ajelulle Squamishin suuntaan. Kohteenamme oli hieman Squamishista Whistleriin päin sijaitseva Brohm Lake, joka on melko suosittu uimapaikka ihan valtatien vieressä. Paikalla olikin paljon autoja ja saimme viimeisen vapaan parkkipaikan. Ihmiset näyttivät suunnanneen kallioisen järven rantaan, josta kuului iloisen polskuttelun ääniä.

Me emme olleen kuitenkaan tullee paikalle uimaan, vaan suunnitelmissamme oli ulkoilla vaeltamalla järven ympäri tallautuneita polkuja pitkin. Poluilla saikin olla sangen rauhassa ja muita ulkoilijoita tuli vastaan vain harvakseltaan. Voi kuitenkin olla, että satuimme vain kaikki kulkemaan polkua samaan suuntaan ja ulkoilijoita oli oikeasti paljon enemmän.

Hieman synkkä alkumatka

Polku on aluksi hieman tylsä, sillä se kulkee lähellä valtatietä ja autojen melu kantautuu polulle selvästi. Järven pohjoispäässä polku kuitenkin sukeltaa rantakallion alapuolelle, jolloin tieltä kuuluva meteli ei enää kuulu. Hetken matkaa taivallettuamme totesimme molemmat melkein yhdestä suusta, miten ympäröivät maisemat olivat jollain tapaa hyvin suomalaismaiset. Brohm Laken rannat ovat kallioiset ja alueen puustoon kuuluu paljon neulaspuita sekä monenlaisia vehreitä lehtipuita.

Hieman suomalaismainen kalliojärvi

Pitkula Brohm Lake

Vähemmän suomalainen maisema odottaa kuitenkin puolimatkassa sijaitsevalta näköalapisteeltä, jolta aukeaa kerrassaan hieno maisema länsipuolella kuhoavalle Tantaluksen vuorijonolle. Korkea vuorijono näkyy myös Whistlerin tielle ja sen pitkälle kesään saakka kestävät lumiset huiput pistävät aina silmään. Muodostelman korkein huippu on 2603 metriä korkea terävähuippuinen Mount Tantalus, jolta jono on saanut nimensä ja jonka rinteillä on lukuisia läpi kesän kestäviä jäätiköitä.

Näköalapaikalle on pieni kipuaminen

Mount Tantaluksen jylhä vuorijono

Maisema on varmaan upeimmillaan alkukesästä, kun huipuilla on vielä paljon lunta. Näin loppukesästä mukavaa on tietystä lämpö, mistä oli mukava nauttia auringonpaisteessa kalliolla köllötellessä. Toinen, hieman erilainen, näköalapaikka löytyy hieman edempää polun varrelta, jossa pystysuoran kallion huipulta avautuu maisema Paradise Valleyn laaksoon, jossa kiemurtelee vuorilta tuleva joki kohti merta.

Köllöttelyä lämpimällä kalliolla

Loppumatkan maasto muodostuu alkumatkaa enemmän lehtipuista ja lehvästön varjossa olikin kiva kävellä kauniina kesäpäivänä. Polku on leveä ja hyvä kulkea, sillä sitä pitkin voi ratsastaa myös hevosella. Jälkien mukaan polulla ratsastetaankin sangen usein, tosin ainakin itseäni jännittäisi ratsastaa niin lähellä kallion reunaa.

Loppumatkan polkua voi ratsastaakin

Yhteensä reitillemme tuli mittaa melkein kahdeksan kilometriä ja vietimme matkassa vähän yli kaksi tuntia. Harmillisesti meillä ei ollut mukana uimavälineitä, joten pulahdus Brohm Lakeen jäi tällä kertaa suorittamatta. Se ei kuitenkaan haitannut korkealla olevia fiiliksiämme mukavasta kesäpäivän retkestä kauniissa maisemissa. :)

Takaisin Brohm Lakella

Kesäpäivän uimareita

(Visited 125 times, 1 visits today)
 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

:D :-) :( :o 8O :? 8) :lol: :x :P :oops: :cry: :evil: :twisted: :roll: :wink: :!: :?: :idea: :arrow: :| :mrgreen:

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.