Varjo-Oktoberfesteillä

Kuten toissaviikolla kerroin, järjestetään Oktoberfestejä Münchenin lisäksi muuallakin Saksassa. Vaikka München onkin se suurin ja tunnetuin, on Berliinissäkin järjestetty omat ”varjo-Oktoberfestit” jo vuodesta 1947 lähtien. Tämänvuotinen on järjestyksessään jo 61. ja tapahtumapaikkana on edellisvuosien tapaan Tegelin lentokentän lähellä sijaitseva Zentraler Festplatzin tivolialue. Vaikken itse tällaisesta tapahtumasta juurikaan perusta, lähdimme silti Niinan kanssa istumaan mennyttä lauantai-iltaa kaveriporukkamme seuraksi Oktoberfesteille. Samalla tuli sitten koettua tämäkin osa saksalaista kulttuuria ja perinnettä.

Alueelle on ilmainen pääsy ja paikalla on kohtuullisen kokoinen tivoli lapsiperheiden houkuttelemiseksi. Berliinin Oktoberfesteillä on vain yksi Paulanderin olutteltta, jonne oli tänä vuonna edellisvuodesta poiketen kahden euron sisäänpääsymaksu. Hieman epäselvästi toimiva systeemi kannustaa ostamaan ovelta kympillä sekä sisäänpääsyn, että teltan sisällä ostoksiin oikeuttavat, yhteensä kahdeksan (1+1+1+5) euron arvioiset, kupongit. Sisältä teltta on sangen iso, mutta en olettaisi sen olevan Münchenin vastaavien kokoinen. Ja siellä eri olutmerkkien telttoja on joka tapauksessa toistakymmentä, joten alue on huomattavasti isompi.

Sisällä oli vielä kuuden aikoihin puolityhjää, mutta orkesteri soitti jo lavalla ja olutmaßeja (litran lasituoppi) kannettiin pöydissä istuville seurueille. Koska kaikki etuosan pöydät olivat ennakkovarattuja, tyydyimme jäämään teltan takaosaan. Se ei siltikään haitannut, sillä jo tässä vaiheessa iltaa musiikki oli todella kovalla. Seurueemme tilasi ensimmäiset oluet, sekä hieman leberkäseä (hienoksi jauhettua naudanlihaa sekä pekonia leipämäiseen muotoon leivottuna, eräänlainen lauantai- ja maksamakkaran risteytys) hiukopalaksi. Dirndl-pukuun pukeutunut tarjoilijattaremme naputteli tilauksen iPhone-appikseen, joka naputtelujen määrän perusteella tuntui olevan applemaisen ei-käytettävä sovellus. Ruoan ja juomien tullessa seurasi seuraava yllätys. Kupongeilla maksaessa ei saanutkaan vaihtorahaa, vaan niillä maksettiin seuraavaan tasasummaan. A-ha. :?

Maß olutta ja leberkäseä

Väkeä valui telttaan vilkkaasti ja jo reilun tunnin päästä sisällä alkoi olla tiivistä. Meno oli iloista ja tuopit kilisivät toisiaan vasten noin joka neljäntenä soineen Prost! (”kippis!”) juomalaulun tahdissa. Iltaa kohden porukkaa alkoi olla jo niin paljon, että lavalle nähdäkseen väkeä seisoi penkillä ja varmaan pöydilläkin. Myös korkeuksissa lauleskeltiin ja tanssittiin torvisoittokunnan soittamien ikivihreiden tahtiin ja tietenkin kilisteltiin aika ajoin. Video kertonee, että tunnelmaa piisaa.

Prost!

Iltapuolesta alkoi meitä muitakin hiukoa ja tilasimme schnitzeliä (wieninleike) ja schweinehaxea (sianpotkaa). Ruoan tulossa kesti todella kauan ja schnitzeleitä sai odottaa yli tunnin. Sianpotka tuli hieman aiemmin ja olikin maultaan sangen joulukinkkumaista (lue: hyvää). Ruoka kuitenkin jo pöytään tullessaan viilentynyttä ja aivan potkan ytimessä liha paljastui olevan jäässä! Tarjoilijat juoksivat kiireisenä ja heitä olis vaikea pysäyttää paikalleen. Kalliista ja silti melko tasottomasta ruoasta jäikin melkoisen rahastamisen maku. :( Viisaampi olisikin ostanut ruokansa ulkopuolen tivolialueelta, jossa näytti olevan tarjolla normaaleja grilliherkkuja. Näitä ei tietenkään olisi saanut nauttia sisällä teltassa, mutta ruoka olisi ollut varmasti parempaa.

Schweinehaxe

Yhdeksän jälkeen tunnelma oli jo teltan katossa (tai sen läpikin) ja ihmisillä oli silminähden hauskaa. Minkäänlaista perisuomalaista örvellystä ei kuitenkaan näkynyt ja lavan edessäkin humaltuneet vieraat vain tanssivat järkyttävän kovalla soivan musiikin tahtiin. Lattialaudat olivat märkänä tanssin ohessa läikkyneestä oluesta. Illasta lavalla oli ohjelmana orkesterin tauon aikana pieni huutoäänestyksellä käyty kisa näyttävimpään perinneasuun pukeutuneesta tytöstä. Asut olivatkin hienot ja yleisön joukossakin sangen monilla oli nahkahousut (miehet) taikka dirndl (naiset).

Tyttöjä dirndleissä


Oktoberfest-orkesteri

Teltta juhlatunnelmissa

Ennen kymmentä päätimme Niinan kanssa lähteä kotiin, sillä tapahtuma oli siihen mennessä jo nähty. Tapahtuma olisikin ollut auki vain yhteentoista saakka, joten oli hyvä livahtaa paikalta ennen lopun ruuhkaa. Kaiken kaikkiaan tapahtumasta jäi ainakin itselleni rahastamisen maku. Paikan päällä ollut yleisö oli toki käytökseltään siistiä ja tunnelma oli kieltämättä iloisen juhlivaa, mutta järjestelyt eivät toimineet kovinkaan hyvin ja hinnat olivat laatuun nähden melkoisen. Paikanpäällä käytyäni en yhtään ihmettele, että parhaat tarjoilijat etenkin Münchenin Oktoberfesteillä voivat tehdä jopa viisinumeroisen tilin pelkistä tipeistä, sillä niin herkästi ihmiset maksoivat hankalia summia tasarahalla parillakin eurolla ylöspäin pyöristyen. Kun tapahtuma on Münchenissä Berliiniäkin vielä huomattavasti kalliimpi, en näe ainakaan itse mitään syytä lähteä tapahtumaa sinne saakka katsomaan. Tietysti myönnettäköön, että en nyt ole tapahtuman ydinkohderyhmääkään, joten minulta asiaa ei kannattane kysyä.

Tivoli illalla

(Visited 171 times, 1 visits today)
 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

:D :-) :( :o 8O :? 8) :lol: :x :P :oops: :cry: :evil: :twisted: :roll: :wink: :!: :?: :idea: :arrow: :| :mrgreen:

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.