Pilvihattaraa Mount Seymourilla

Vaelluskausi alkaa lähestyä loppuaan, mutta lämpimät loppukesän kelit mahdollistivat silti vielä yhden vaelluksen ennen kauden päättämistä. Koska kaipasimme hieman haastetta, päätimme lähteä valloittamaan North Vancouverissa sijaitsevan Mount Seymourin kolme huippua. Seymourilla olemme käyneet aiemminkin ja mukava vaellus on esimerkiksi lyhyehkö juurakkojen väistely Dog Mountainin laelle.

Vaelluspolku huipulle lähtee Mount Seymourin laskettelukeskuksen luota ja ensimmäinen haaste onkin nousta ylös jyrkkää laskettelurinnettä. Tylsä osuus päättyy hieman ennen Brockton Pointia, josta matka jatkuu kitukasvuisen metsän keskellä kohti ensimmäistä huippua. Polku on merkitty hyvin ja ihmisiä oli liikkeellä runsaasti, joten huipulle löytämisessä ei ollut mitään vaikeuksia. Maasto itsessään on kuitenkin hieman hankalakulkuista ja sisältää monia kallioisia osuuksia, jotka nostavat hien pintaan. :-)

Vaikeakulkuinen polku ylös

Lähellä ensimmäistä huippua

Ensimmäiselle huipulle kestää kivuta noin puolitoista tuntia ja hieman yli 1400 metrin korkeudesta aukeavat upeat maisemat. Mount Baker loistaa idässä ja alapuolella levittäytyy koko Vancouverin metropolialue. Näin loppukesästä keli on yleensä iltapäivästä utuinen, mutta keskusta sekä muutkin maamerkit erottivat silti selvästi.

Ensimmäisellä huipulla


Utuisia maamerkkejä

Metropolialue alapuolella

Kuten muutkin North Shore Mountainsin vuoret, ei Mount Seymourkaan ole yhden huipun vuori, vaan lukuisten huippujen vuorijono. Niinpä kakkoshuipulle päästäkseen onkin ensiksi laskeuduttuva jonkin verran pieneen notkoon, josta jälleen kiivetään ykköshuippua hitusen matalammalle kakkoshuipulle (1435 metriä). Sieltä aukeaa maisema alas Seymour Laken tekojärvelle, joka on yksi Vancouverin kolmesta juomavesivarastosta. Seymourin itäpuolella sijaitseva Indian Armin vuono alkaa myös pilkistää sekä tietenkin viimeinen rasti: kolmas huippu. :-)

Matkalla toiselle huipulle

Indian Arm…

…ja Third Peak

Kakkos- ja kolmoshuipun välinen matka vaatii jälleen laskeutumaan ja nousemaan, mutta maasto on aiempaa paljaampaa kallioseinämää, mikä tekee etenemisestä hieman hankalaa. Varovaisella askelluksella homma kuitenkin hoituu ja hieman yli puolen tunnin äheltämisen jälkeen ollaan viimeisellä kolmannella huipulla, joka on myös Mount Seymourin korkein kohta 1455 metrin korkeudessa.

Mount Seymourin korkein piste

Ykköshuippu alempana

Viimeiseltä huipulta aukeavat lumoavat maisemat takavuorten erämaahan, joka oli kietoutunut perjantai-illan sateen jäljiltä kohoaviin kohoaviin pilvenhattaroihin. Maisema näytti kuin taivas olisi tulessa, pilvien ympäröidessä kaiken. Kauniita maisemia ihaillessamme söimme eväämme ja nautimme luonnon rauhasta. Vaikka vaeltajia olikin paljon polun alkupäässä, jatkaa harvempi kuitenkaan ykköshuippua pidemmälle. Meistä jokainen huippu oli kuitenkin omanalaisensa ja siksi kaikille kolmelle kannattaa vaeltaa.


Sateen jälkeistä hattaraa

Vuoren valtiaana

Mahtavien takavuorien erämää

Paluumatka parkkipaikalle on pitkä ja hidas. Koko matkalle tulee mittaa noin yhdeksän kilometriä, mutta aikaa tuhraantuu hankalasta maastosta johtuen viitisen tuntia. Takaisin autolla olimmekin tyytyväisiä rankkaan urakkaamme, joka oli hieno päätös jälleen yhdelle hienolle vaellusvuodelle. :P

Pitkä matka takaisin parkkipaikalle

(Visited 104 times, 1 visits today)
 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

:D :-) :( :o 8O :? 8) :lol: :x :P :oops: :cry: :evil: :twisted: :roll: :wink: :!: :?: :idea: :arrow: :| :mrgreen:

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.