Keskiaikaisia kaupunkeja sekä jättipato

Kesän vilkkaan vierailukauden päättivät heinäkuun lopussa luoksemme puoleksitoista viikoksi saapuneet pikkuveljeni sekä tämä tyttöystävä. Koska meillä ei ollut ottaa vierailun ajaksi vapaata, kiersivät vieraamme ahkerasti Berliinin nähtävyyksiä. Kävimme kuitenkin porukassa muun muassa Berliinin Loxx miniatyyrimaailmassa, kaupungin tuomiokirkossa sekä tietenkin korkeassa tv-tornissa. Näistä varsinkin pienoismallimaailma oli kovasti vieraidemme mieleen, sillä siellä on runsaasti nähtävää.


Berliinin nähtävyyksiä katsomassa



Kaikenlaista hassua ja hauskaa miniatyyrikoossa

Vierailun ensimmäisenä viikonloppuna Länsi-Berliinin keskustassa järjestettiin kymmenen kilometrin iltajuoksutapahtuma, jossa kävimme kannustamassa Niinaa sekä työkaveriamme. Juoksuun osallistui yhteensä noin 9000 juoksijaa ja se alkoi Kurfürstendammilta hieman ennen auringonlaskua, päättyen pimeyden jo laskeuduttua.

Iltajuoksu Länsi-Berliinissä

Vierailun jälkimmäisenä viikonloppuna vuokrasin meille alle uuden bemarin, jolla suuntasimme koko poppoo kaupungin ulkopuolelle. Ajoimme ensiksi katsastamaan Berliinin uuden suurlentokentän rakennustyömaata, jonka jälkeen auton keula käännettiin kohti Keski-Saksaa.

Lentokentän suurtyömaa

Ensimmäinen pysähdyksemme oli Magdeburg, joka on Saksi-Anhaltin osavaltion 230 000 asukkaan pääkaupunki Elben rannalla. Magdeburgin kaupunki on perustettu jo vuonna 805, mutta kaupunki kärsi toisen maailmansodan lopun pommituksissa, eikä se onnistunut palaamaan entiseen kukoistukseensa Itä-Saksan alaisuudessa. Viime vuosina kaupunki on kuitenkin alkanut jälleen piristymään, sillä se sijaitsee hyvällä paikalla vilkasliikenteisen Elben varrella. Magdeburg onkin sisämaan kaupungiksi yllättävän vilkas vesiliikenteen solmukohta, sillä siellä sijaitsee myös 918-metrinen Euroopan pisin vesisilta, Wasserstraßenkreuz Magdeburg, jota pitkin laivat voivat ylittää Elben matkallaan pitkin Itä-Saksasta länteen kulkevaa kanavaa. Kanavaa ja sen sivuhaaroja pitkin pääsee Hannoveriin, Hampuriin tai vaikkapa Dortmundiin saakka ja lopulta se yhdistyy Rheiniin.

Pysähdys Magdeburgissa

Kaupungin vanha tuomiokirkko

Vaikka tämä kanavasilta kuulostikin kiintoisalta, emme kiertäneet katosmaan sitä. Sen sijaan tutustuimme Magdeburgin keskustaan, jossa kohoaa muun muassa kaupungin hieno tuomiokirkko vuodelta 1209. Keskustan ehdottomasti värikkäin rakennus on sangen erikoinen itävaltalaisen taiteilija Friedensreich Hundertwasserin suunnittelema Grüne Zitadelle, joka on osa eri puolilla Saksaa ja Itävaltaa sijaitsevaa erikoisten rakennusten sarjaa. Hundertwasser vihasi suoria linjoja sekä standardin mukaan rakennettuja rakennuksia ja hänen mielestään jokaisen rakennuksen kuului olla uniikki. Sitä Magdeburgin keskustassa sijaitseva vaaleanpunainen kortteli kyllä onkin ja ainakin se tuo vaihtelevuutta kaupunkikuvaan. 🙂

Magdeburgin varmasti värikkäin rakennus

Hundertwasser vihasi suoria linjoja

Magdeburgista matkamme jatkui aukeiden peltomaisemien poikki kohti Quedlinburgin pikkukaupunkia lähellä Harzin vuoristoa. Quedlinburg on Saksan yksi parhaiten säilyneitä keskiaikaisia pikkukaupunkeja, minkä vuoksi sen keskusta onkin päässyt UNESCO:n maailmanperintölistalle. Pienet ja kapeat kadut kaartelevat sinne tänne ja perinteiset Fachwerk ristikkotalot reunustavat katuja tiukasti toisiaan vasten seisten. Kaupungin keskellä seisoo kukkulalla pieni linnoitus, jonka pihalta aukeaa kaunis maisema yli koko kaupungin. Quedlinburg muistuttaakin paljon lähellä sijaitsevaa Goslaria sekä etelämpänä sijaitsevaa Bambergia, tarjoten perisaksalaista vanhaa keskiaikaista tunnelmaa.


Kaunis keskiaikainen Quedlinburg


Linnoituksen luona on mukava huilahtaa

Hauskasti Quedlinburgissa oli juuri tuona viikonloppuna jonkinlainen kesäjuhla, jonka vuoksi kaupungilla oli paljon ihmisiä ja elävää musiikkia soitettiin aina yömyöhään saakka. Majoituimme keskustassa sijaitsevassa fiinissä hotellissa, mistä käsin oli hyvä kiertää kaupungilla vielä illallakin ja käydä illallisella keskustassa sijaitsevassa ravintolassa. Kaupunki jäikin mieliimme viihtyisänä ja sinne olisi mukava palata joskus uudelleen. 😮

Kesätapahtuma toi iltaan menoa

Sunnuntaina teimme parin tunnin päämäärättömän autoretken Quedlinburgin viereltä alkaville Harzin kukkuloille. Harz on Keski-Saksan suurin vuoristo, jonka korkein huippu Brocken yltää 1141 metrin korkeuteen. Kukkulat ovat kuitenkin metsäiset ja sangen loivat, joten maisemat eivät ole niin jylhiä, mutta kiemuroita teitä on hauska ajella.

Harzin maisemia

Aivan sattumalta satuimme ajamaan Rappboden laakson kautta ja ylitimme siellä Rappbode-Talsperren nimellä tunnetun Saksan korkeimman padon. Tämä DDR:n suurprojekti valmistui vuonna 1959 ja sillä on korkeutta 106 metriä. Pituutta valtavalla betoniseinämällä on 415 metriä ja se yltää poikki koko vehreän laakson. Pato on olennainen osa Keski-Saksan juomaveden keruujärjestelmää ja se tuottaa myös jonkin verran sähköä. Itse en ole nähnyt koskaan yhtä suurta patoa ja ihmettelimmekin sitä pidemmän tovin ja kävelimme myös sen yli vielä uudelleen.

Täysin yllättäen löydetty suurpato

Saksan korkein pato

Padolta suuntasimme hiljalleen takaisin kohti Berliiniä, jossa olimme myöhään iltapäivällä. Pian tämän jälkeen vieraat lähtivät jälleen kotiinsa ja mennyt viikko oli mukavaa vaihtelua arkeen ja tarjosi meille myös mahdollisuuden nähdä taas hieman uusia alueita ympäröivästä Itä-Saksasta. 😛

Pikkukylässä kuvattiin Maajussille morsianta

(Visited 425 times, 1 visits today)
 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.