Keskiviikkona vietettiin Niinan syntymäpäiviä, minkä kunniaksi vein hänet illalla ulos syömään. Illallispaikaksi ei tietenkään kelvannut mikään tavallinen ravintola, vaan olimme tehneet varauksen työpaikkamme sisäpihalla sijaitsevaan Reinstoff nimiseen ravintolaan. Tämä sangen uusi ravintola avautui vuonna 2009 entisen hehkulampputehtaan paloaseman tiloihin ja se on yksi Berliinin tämän hetken kuumimpia gourmet-ravintoloita. Tunnustuksena korkeasta laadustaan ravintola sai ensimmäisen Michelin-tähtensä vain kuusi kuukautta ovien avaamisesta, mikä on nosti suuresti kiinnostusta sitä kohtaan.
Kulta-automaatti
Kullan hinta on noussut viime vuosina huippuunsa, kun sijoittajat ovat siirtäneet varojaan heiluvilta osakemarkkinoilta perinteisesti turvallisena pidettyihin arvometalleihin. Tämä on merkinnyt hyviä aikoja muun muassa saksalaiselle TG Gold-Super-Markt yritykselle, joka myy kultaa kauppakeskuksissa, luksushotelleissa ja lentokentillä sijaitsevien GOLD to Go nimisten automaattiensa kautta. Ensimmäinen testilaite avattiin Frankfurtin lentokentällä vuonna 2009, mutta tunnetuksi nämä kulta-automaatit tulivat vasta vuoden 2010 keväällä, kun ensimmäinen laite avautui Abu Dhabissa sijaitsevan luksushotellin tiloissa. Yhtiöllä on automaatteja tätä nykyä 32 kappaletta, joista seitsemän Arabiemiraateissa ja peräti 21 Saksassa. Yksi automaatti löytyy myös Berliinistä, Friedrichstraßen hienosto-ostoskadulla sijaitsevan ranskalaisen Galeries Lafayette -tavaratalon tiloissa.
Brad Pittin lihatiski sekä borssikeittoa
Yksi lähikaupoistamme on läheisellä Fischer Inselillä sijaitseva pieni Edeka, jossa tulee käytyä ostoksilla sangen usein. Joka kerta siellä käydessä pistää kuitenkin silmääni kaksi hupaisaa asiaa. Ensimmäinen asia on, että Brad Pitt näyttää tekevän toisinaan lisätunteja Edekan lihatiskillä. Amerikassahan monet joutuvat tekemään jopa kolmea työtä kustantaakseen elämisensä, joten ihan varmasti suurperheen päänä Bradinkin täytyy välillä huhkia kompensoidakseen nykyisin niin kehnoja Hollywood-palkkoja. Näin voi ainakin päätellä kaupan takahuoneeseen vievän oven kuvan perusteella, vaikka Pittin pää näyttääkin ehkä muualta leikatulta.
Ilman sähköä
Päivän puheenaihe on ollut kaikkialla Suomessa eilinen tapaninpäivän ennätysmyrsky, joka vei sähköt jopa 300 000 suomalaiselta. Meilläkin sähköt katkesivat kesämökillämme 26. päivän aamuyöllä, eivätkä ne ole palautuneet sinne vieläkään, nyt jo puolitoista vuorokautta myöhemmin. Sama on tilanne läheisellä syrjäkylällä asustavalla mummollani, joka on edelleen ilman sähköä ja vettä. Hänellä on onneksi talossa puuhella sekä kaksi takkaa, joten kylmässä ei tarvitse hytistä. Silti elämä ilman sähköä on melkoisen hankalaa.
Sähköjen ollessa poikki, oli ensimmäinen murhe tapaninpäivän lounas. Onneksi joululaatikoiden viimeiset tähteet lämpesivät kesämökin takassa, mutta siirryimme silti illaksi kodillemme kotikuntani keskustaajamaan. ”Kylälläkin” oli sähköt poikki sadoilta talouksilta, mutta onneksi illasta virta palasi kylälle. Sähköstä sai kuitenkin nauttia vain pari tuntia, kunnes ne taas katkesivat, palaten kuitenkin yöksi. Tuona aikana kerkesi kuitenkin kynttilän valossa miettimään, miten riippuvaisia nykyisin ollaankaan sähköstä.
Frohe Weihnachten!
Frohe Weihnachten, eli iloista joulua, sanoisi saksalainen. Joulu on jälleen täällä ja sitä vietetään tänäkin vuonna perinteisissä merkeissä. Pitkästä aikaa olemme Niinan kanssa joulun eri osoitteissa, minä Etelä-Suomessa ja hän Itä-Suomessa. Päädyimme järjestelyyn, koska seuraava Suomen reissu on tulevan muuton vuoksi aikaisintaan ensi kesänä, joten molemmat meistä halusivat viettää hieman pidemmän loman tuttujensa keskellä. Itä-Suomessa joulu on tänäkin vuonna valkoinen, mutta tässä etelärannikolla ollaan siinä ja siinä, että onko maassa hieman valkoista vai onko joulu musta. Perinteistä on kyllä tämäkin tilanne, sillä viime vuosien lumimassat ovat olleet täysin poikkeuksellisia täällä etelässä ja musta joulu olisi vain paluuta normaaliin.
Berliiniin palaamme 27. päivä ja siellä jatkamme muuttoon liittyvien asioiden järjestelyä, kuten huonekalujen ja tavaroiden myyntiä. Töihin on palattava 2. tammikuuta ja ainakin aluksi Berliinin toimistolle. Tammikuusta ja koko alkuvuodesta tulee kyllä kiintoisa, sillä muutto Vancouveriin saattaa lopulta toteutua hyvinkin pienessä ajassa. Tehtävää on sitä ennen kuitenkin vielä paljon ja toivommekin saavamme asioita reilaan välipäivien aikana.
Eipä tässä sitten muuta kuin erittäin hyvää ja rauhallista joulua kaikille blogini lukijoille! Frohe Weihnachten!