Päivälleen vuosi sitten kerroin, miten olimme juuri lähettäneet hallitukselle hakemuksemme Kanadan kansalaisuudesta. Edessämme tulisi olemaan kaksi koetta sekä maksimissaan 12 kuukauden mittainen odotus, ennen kansalaisuusvalan vannomista sekä Kanadan passeja.
Kielikoe tuli ja meni, ja klaarasimme kokeen hyvillä pisteillä (minä pisteen Niinaa paremmin). 8) Seuraava etappi oli joulukuussa suorittamamme kirjallinen kansalaisuuskoe, josta saimme molemmat täydet pisteet tuhdin historiaan sekä kanadalaiseen yhteiskuntaan painottuvan lukupaketin tarkkaan opeteltuamme.
Aiheeseen liittyen lue myös: Kanadan kansalaisuuskokeessa ja Hakemus Kanadan kansalaisuudesta.
Tällä suorituksella meidän hakemuksemme hyväksyttiin ja jäimme odottamaan kutsua kansalaisuuden valatilaisuuteen, joka on pakollinen viimeinen osa ennen kanadalaisuutta. Odotimme saavamme kutsun heti alkuvuodesta, sillä normaalisti odotusaika kokeen ja valatilaisuuden välillä on 1-3 kuukautta. Olimme kuitenkin väärässä ja jostain selittämättömästä syystä saimme kutsukirjeen vasta huhtikuussa, käskynä saapua valatilaisuuteen toukokuun 9. päivä.
Ajoitus oli sekä hyvä että huono. Hyvä siksi, että vanhempani olivat varanneet talvella lennot luoksemme toukokuun alussa ja he sattuivat saapumaan Vancouveriin valatilaisuutta edeltävänä iltana. Täten he saivat todistaa meidän ainutlaatuista tilaisuuttamme omin silmin, mikä oli iloinen sattuma.
Edessä ainutlaatuinen tilaisuus
Ajankohdan huono puoli oli kuitenkin, että meidän oli tarkoitus matkata vieraidemme kanssa vain viikkoa myöhemmin Seattleen. Uunituoreina kansalaisina meillä ei kuitenkaan olisi vielä tuolloin upouusia Kanadan passeja, joten jouduimme perumaan suunnitelmamme ja suuntasimme sen sijaan British Columbian pääkaupunki Victoriaan.
Valatilaisuuksia järjestetään Vancouverissa normaalisti kaksi kertaa viikossa samalla toimistolla jossa olimme suorittaneet kansalaisuuskokeemme puoli vuotta aikaisemmin. Paikalle oli saanut kutsun tuona torstaina 70 hakijaa, jotka edustivat yhteensä 24 eri kansallisuutta. Harmillisesti muutama kutsuttu ei saapunut paikalle ja näiden hakemustensa kohtalo jäikin meille mysteeriksi.
Tilaisuuden ohjelma oli jälleen erittäin viimeistelty ja henkilöllisyytemme varmistettuaan, meidät istutettiin tietyille istuimille. Paikkamme olivat aivan keskellä eturiviä, joten meillä oli aitiopaikka juhlaohjelmaan. Jokaiselle istuimelle oli asetettu tietopaketti kansalaisuusvalan sekä kansallishymni O Canadan sanoista, sekä pieni Kanadan lippu.
Tilaisuus alkoi lyhyellä videolla Kanadan upeista maisemista sekä ainutlaatuisesta kulttuurista. Upea video sekä käsilläoleva elämäämme muuttava hetki saivat meidät molemmat herkistymään melkein kyyneliin. Videon lopussa selfie-pääministerimme onnitteli kaikkia uusia kanadalaisia tervehdyksessään.
Videon jälkeen paikalle saapui tilaisuuden virallinen toimitsija, paikallinen kansalaisuustuomari. Hän puhui noin 200-henkiselle juhlaväelle kanadalaisuudesta, kanadalaisille tärkeistä asioista sekä siitä mitä meidän Kanadan kansalaisina tulee ja olemme oikeutettuja tekemään.
Muutama sana kanadalaisuudesta
Tätä seurasi tilaisuuden virallisin ja tärkein osuus, jossa kaikki paikalle kutsutut nousivat vannomaan uskollisuutta kuningattarelle, tämän jälkeläisille sekä Kanadan oikeusjärjestelmälle.
I swear (or affirm) that I will be faithful and bear true allegiance to Her Majesty Queen Elizabeth II, Queen of Canada, Her Heirs and Successors, and that I will faithfully observe the laws of Canada and fulfil my duties as a Canadian citizen.
Vala on tärkeä, sillä se on laillisesti sitova ja siksi huoneen sivustalta valvottiinkin jokaisen pitävän kätensä ylhäällä ja lausuvan nämä sanat. Jos näin ei tee, raukeaa hakemus tähän aivan viimeiseen vaiheeseen. 💡
Valan vannottuamme olimme nyt virallisesti kanadalaisia ja kaikki huoneessaolijat onnittelivat iloisina toisiaan. Congratulations! 😛
Virallisten todistusten jako
Seuraavaksi kaikille jaettiin viralliset kansalaisuustodistukset, joka on syntymätodistukseen verrattava todistus kanadalaisuudesta.
Todistus kanadalaisuudesta
Tilaisuus päättyi kansallishymnin veisaamiseen korkealta ja kovaa, todellisella tunteella. Edessä oli lisää onnitteluita sekä valokuvia uudet todistukset käsissämme – mikä ylpeä hetki! 😀
Noin tunnin mittaisen juhlatilaisuuden jälkeen edessä oli loppupäivä arkisesti töissä. Niinan työpaikalla kolleegat olivat koristelleet koko työpisteen kaikella mahdollisella kanadalaisella ja minä liehutin Kanadan lippua korkealla työpisteeni yllä.
Uunituoreet kanadalaiset
Kolme työpäivää myöhemmin kävimme jättämässä hakemuksemme uusista Kanadan passeista. Passin hankinta on kaksoiskansalaiselle pakollista, sillä kanadalaisen on pakko palata maahan Kanadan passilla, Suomen passin ollessa käytössä Eurooppaan suunnatessa.
Passihakemus on sekin pienoinen operaatio, sillä siihen pitää vielä kertaalleen selvittää asumis- ja työhistoria, minkä lisäksi hakemukselle pitää ilmoittaa kaksi erillistä referenssiä sekä yksi virallinen takaaja, joka allekirjoituksellaan vahvistaa hakijan olevan kuka tämä on.
Hakemuksen täydellinen täyttäminen vaatiikin tarkkaavaisuutta sääntöjen suhteen, jotka ovat kyllä selvät, mutta mitään ei halua jättää sattuman varaan.
Hakemuksemme olivat kuitenkin täydelliset ja upouudet passimme saapuivat kirjatussa postissa vain kuusi arkipäivää myöhemmin. Kanadan passi on voimassa 10 vuotta, joten sitä ei tarvitse uusia koko ajan kuten Suomessa. Ne ovat myös viimeinen asia pitkässä, yli seitsemän vuotta kestäneessä operaatiossamme asettautua Kanadaan.
Kahdet passit
Suomen ja Kanadan mahdollistama kaksoiskansalaisuus takaa meille täydet oikeudet kummassakin maassa, eli voimme äänestää vaaleissa, matkustaa uusilla passeillamme sekä olla kaikin puolin täyspainotteisia kansalaisia. Ne ovat myös täysin pysyviä statuksia ja kansalaisuuden menetys on normaalille ihmiselle melkein mahdotonta.
Näin meistä siis tuli kanadalaisia 9. toukokuuta 2019, muutettuamme Kanadaan 21. helmikuuta 2012. Kansalaisuutta ei olisi voinut saada sen aikaisilla säännöillä juuri tätä nopeammin, joskin nykyisin kansalaisuuspolku on hieman lyhyempi. Matkan pituus riippuu myös maan ulkopuolella matkustelun määrästä sekä käsittelyaikojen milloisestakin ruuhkaisuudesta, joten nopeimmillaan kansalaiseksi voinee päästä vähän yli viidessä vuodessa.
Olemme Niinan kanssa jatkossa ylpeitä suomalaisia ja kanadalaisia, eurooppalaisia sekä pohjoisamerikkalaisia. Tuomme molemmat Kanadaan paitsi omat ponnistuksemme sekä omat kulttuuriset ominaispiirteemme, jotka vahvistavat tätä upeaa toista kotimaatamme!
O Canada, we stand on guard for thee.
