Kun edellinen viikonloppu oli mennyt äitini kanssa Berliinin joulumarkkinoita kierrellessä, oli heti seuraavana viikonloppuna ohjelmassa hieman samanlainen kierros. Niinan vanhemmat saapuivat Finnairin lentoemäntien lakosta huolimatta perille suunnitellusti perjantai-iltapäivällä. Hieman ongelmia lakko silti aiheutti, sillä heidän piti lentää Joensuun sijaan Savonlinnasta perille päästäkseen. Perille he pääsivät silti hyvin ja heti perjantai-illasta katsastimme jo Rotes Rathausin joulumarkkinat. Markkinoilla oli hieman edellistä viikonloppua hankalampi liikkua, sillä kuten kerrottua, Berliiniin satoi reilu viikko sitten runsaasti lunta, joka onkin pysynyt maassa sittemmin. Arjen hankaloittamisesta huolimatta lumi on silti mukavakin asia, sillä lumikattoiset joulumarkkinakojut ovat entisestään tunnelmallisemmat ja glühweiniakin on enemmän pointtia juoda kylmän torjumiseksi.
Rotes Rathausin joulumarkkinoilla
Lauantai valkeni kauniina. Heti aamusta ryhmämme jakautui niin, että Niina lähti äitinsä kanssa ostoksille ja minä appiukon kanssa katsastamaan Potsdamer Platzin lähettyvillä sijaitsevaa Topographie des Terrors -museota. Kyseessä on erittäin kiintoisa uusi museo, joka aukesi yleisölle vasta tämän vuoden kesällä uudisrakennuksen valmistuttua peräti 18 vuotta kestäneen hankkeen tuloksena. Museo sijaitsee natsi-Saksan pahamaineisten Gestapon ja SS-joukkojen entisen päämajan paikalla ja se esittelee loistavasti miten natsit nousivat valtaan, sekä miten he propagandan ja terrorin avulla tukahduttivat poliittiset vastustajansa ja saivat lopulta saksalaiset taakseen.
Museorakennus sekä alkuperäisen rakennuksen säilyneitä kellaritiloja
Gestapo (koko nimi Geheime Staatspolizei) oli natsi-Saksan pelätty salainen valtionpoliisi, joka perustettiin vuonna 1933 valtion turvallisuuden takaamiseksi. Tosiasiassa kyseessä oli natsien hallinnoima poliisiorganisaatio, jonka pääasiallinen tehtävä oli kartoittaa ja raivata natsien poliittisia vastustajia. Organisaatiossa palvelivat eliittipoliisit, joilla oli täydet valtuudet ihmisten satunnaiseksi pidättämiseksi sekä pahoinpitelemiseksi. Virallisesti pidätetyt toimitettiin Schutzhaftiin (turvasäilö), mikä oli vain kiertoilmaisu pidättämiselle ilman syytettä. Pidätetyt teljettiin selleihin, muun muassa päämajan kellariin. Nämä kellaritilat ovat edelleen nähtävissä, sillä ne säilyivät jopa päälle rakennetun Berliinin muurin alla maansisällä. Pidätettyjä kuulusteltiin, kidutettiin ja teloitettiin Gestapon vankiloissa ilman oikeudenkäyntejä.
Gestapon kuulustelema kommunisti nimeltä Erich Honecker
Toisen maailmansodan aikana organisaation toiminta laajeni kaikkien niiden ihmisryhmien metsästämiseksi, jotka natsi-Saksa katsoi vihollisikseen. Kaikki kiinni saadut juutalaiset, mustalaiset, slaavit ja homoseksuaalit passitettiin keskitysleireille tai teloitettiin vankiloissa. Gestapon perustaja oli natsijohtaja Hermann Göhring, joka toimi sodan aikana natsi-Saksan ilmavoimien, Luftwaffen, komentajana. Göhring saatiin sodan lopuksi kiinni ja tuomittiin Nürnbergissä kuolemaan. Göhring ehti kuitenkin tehdä itsemurhan syanidikapselilla ennen tuomion täyteenpanoa.
Koko poppoo valtaanousun aikaan
30-luvulla oli vaarallista olla eri mieltä
Lustgarten 1930-luvulla ja kesällä 2010
Gestapo on tunnetuin kymmenistä poliisiorganisaatioista, jotka toimivat SS:n (Schutzstaffel) alaisuudessa. Tämä aluksi Hitlerin henkivartiokaartiksi perustettu järjestö laajentui hiljalleen valtavaksi puolisotilaalliseksi organisaatioksi, jota johti yksi Hitlerin lähimmistä natsijohtajista, Heinrich Himmler. Himmlerin alaisuudessa kaikki Saksan poliisivoimat ajoivat natsien poliittisia tavoitteita ja tukivat Kolmannen Valtakunnan ja sen johtajien nousua. Himmler oli yksi ”lopullisen ratkaisun” pääarkkitehdeistä ja hänen alaisuudessaan SS-joukot sodan aikana toimeenpanivat joukkomurhan keskitysleireillä. Sodan loppupuolella Himmler petti Hitlerin ja yritti neuvotella ruotsalaisen kreivi Folke Bernadotten välityksellä natsi-Saksan antautumisesta Yhdysvaltojen ja Britannian joukoille. Nämä kuitenkin torjuivat ehdotuksen. Pian tämän jälkeen Himmler jäi kiinni brittiläiselle partiolle, joka tunnisti valepukuisen natsi-johtajan. Pidätettynä Himmler kuitenkin onnistui nielaisemaan syanidikapselin ja hänet haudattiin ilman merkintöjä metsään Lüneburgin kaupungin lähettyville.
Himmler ja Heydrich sodanaikaisissa etukansissa
Museossa kaikki vaiheet on esitetty johdonmukaisesti ja perusteellisesti. Erityisesti natsien valtaannousun aikaiset tapahtumat ja Gestapon sekä SS:n terrori tuona aikana on taustoitetty hyvin ja esitetty tarkasti. Tapahtumista lukiessa ei voi myöskään välttyä ajattelematta nykyistä maailmantilaa, jossa tietyt länsivaltiot perustelevat kaikkia toimiaan sekä kansalaisten vapauksien kaventamista osana sisäisen turvallisuuden parantamista. Menneisyydestä on siis edelleen syytä ottaa oppia varmistaakseen etteivät samaiset tapahtumat toistu koskaan. Olikin hienoa nähdä monia koululaisryhmiä kierroksella museossa. Arviolta yläasteen kynnyksellä olevat nuoret kuuntelivat kiinnostuksella kertomuksia tapahtuneesta ja esittivät kysymyksiä. Saksalaiset nuoret eivät todellakaan ole pimennossa tapahtuneesta ja asiaa selvästi käsitellään kouluissa, mikä on hieno juttu. Kansallinen viisaus kun kumpuaan omasta historiastaan oppimalla.
Natsi-johtajien loppu Nürnbergin oikeudenkäynnissä
Raunioitunut Berliini (ympyröitynä pahamainen päämaja)
Lauantai oli kaunis pakkaspäivä, joten museon jälkeen palasimme Rotes Rathausin markkinoille, jossa söimme joulumarkkinaherkkuja lounaaksi. Illalla kävimme vieraiden toiveesta jälleen tuossa läheisessä intialaisessa ravintolassa, sekä kiersimme appivanhempienkin kanssa Alexan tivolilla. Lauantai ja myöhäisilta tarkoittivat että tivolialueella oli hirvittävä tungos. Silti tivolin tuhansia värejä ja valoja oli upea ihastella pimeällä. Valokuvaaminen oli tungoksen keskellä kuitenkin hieman hankalampaa.
Segway-pukki
Tivolin tavararöykkiöitä
Laitteita tivolilla
Sunnuntaina suuntasimme puolilta päivin Prenzlauer Bergiin, jossa järjestetään Kulturbrauerain (kulttuuripanimo) alueella pienet joulumarkkinat. Erikoisuutena ovat lukuiset pohjoismaalaiset kauppiaat, joita oli tälläkin kertaa paikalla lukuisia. Suomalaisia kauppiaita oli neljä ja myynnissä oli niin suomalaista glögiä (joka tekikin kauppansa saksalaisten keskuudessa), suomalaista hunajaa kuin puukkojakin. Harmillisesti markkinat avautuivat vasta kello 13, joten jouduimme kuluttamaan tunnin läheisessä ravintolassa kevyesti lounastaen. Ihmettelimme myös hetken aikaa markkinoilla tarjolla ollutta ”palvelua”, jossa halukkaat pystyivät lämmittelemään paksujen mantteleiden sisällä, kuuman vesipatterin päällä istuen. Kaikkea ne saksalaiset keksivätkään.
Saksalainen keksintö lämmittelyyn
Suomalainen keksintö lämmittelyyn
Iltapäiväksi olimme varanneet liput Friedrichstadtpalastissa esitettävään Yma nimiseen showhun. Kyseessä on musiikkia, tanssia, laulua, sekä loistavaa akrobatiaa yhdistävä näyttävä show kauniin naisen (Yma) elämästä. Show alkoi pyöriä syyskuun alussa ja se korvasi yli kaksi vuotta samaisessa teatterissa pyörineen menestys-shown nimeltä Qi. Qi oli todella loistava sadunomainen show ja kävimmekin katsomassa sen peräti kahdesti. Yma on tyyliltään aivan erilainen – moderni ja seksikäs – mutta hyödyntää silti loistavasti teatterin modernia tekniikkaa sekä maailman suurimmaksi tituleerattavaa esiintymislavaa. Tanssit ovatkin näyttäviä upealla puvustuksella ja laulu hyvää.
Friedrichstadtpalastin sisällä
Mainittakoon heti aluksi hienosti toteutetut kolmiulotteiset kasvot, jotka viihdyttivät yleisöä väliaikoina teatterisalin katonrajassa. Kasvojen muotoiselle valkoiselle taustalle heijastettu videokuva näytti melkein kuin aidolta hymyillessään ja vinkatessaan silmää yleisölle! Esityksen aluksi esitetyt laulut eivät aluksi aivan miellyttänyt korvaa. Tunnettujen pop-hittien tulkinta kun tuntui hieman oudolta ensi kertaa kuulleessa. Kuitenkin kun noin puolivälissä esityksen päälaulaja lauloi yksin Kate Winsletin ”What If” -kappaleen, olin ainakin minä täysin vakuuttunut tämän laulutaidosta. Sivuston mukaan päälaulaja Andreas Renee Swobodan ääni yltää jonkinlaisen kolmiaskelisen C:n (dreigestrichenen C) korkeudelle, mikä olikin henkeä salpaavaa kuulla.
Hämmästyttävät 3D-kasvot
Esitys oli kaikin puolin näyttävä ja loistokas, ja se tarjosi huikeita esityksiä. Yksi huikeimmista oli akrobaattipariskunta, jonka mies jaksoi hampaillaan (kyllä!) pidellä molempia noin 15 metrin korkeudessa köyden varassa. Tämän jälkeen mies puolestaan roikkui naisen oikeasta jalasta, samalla kuin naisen toinen jalka oli kiinnitetty köyteen. Molempien paino siis kulki halki naisen 180-asteen kulmassa olleiden jalkojen läpi, mitä teki oikein pahaa katsella. Kaikki nähty tapahtui vieläpä ilman turvaköysiä, joten kyseessä oli melkoisen huikea suoritus!
Vaikka Yma ei olekaan aivan Qi:n veroinen, voi sitä silti lämpimästi suositella. Vieraamme pitivät siitä todella paljon, samoin kuin mekin. Shown aikana oli jälleen kiellettyä kuvata, joten kuvani ovat vain aivan lopusta aploodien ajalta.
Aplodimyrsky Yman esiintyjille
Loppuilta menikin ulkona tuiskuavalta lumisateelta turvassa läheisessä pihviravintolassa, sekä myöhemmin asunnollamme. Maanantai oli puolestaan Suomen itsenäisyyspäivä, joka ei valitettavasti tarkoittanut mitään Saksassa. Tai no työssä oli rauhallista, kun kolleegat Suomessa olivat vapaalla. Meidän pakertaessa normaalisti töissä, lensivät vieraamme iltapäivästä takaisin Suomeen. Illalla unohdimme katsoa linnan juhlat, vaikka ne olisikin ollut mahdollista nähdä suorana Yle Areenan kautta. Sen verran kuitenkin juhlistimme itsenäisyyspäivää, että kävimme lounaalla suomalaisporukan voimin…ranskalaisessa ravintolassa.
Vieraiden ostama kukka-asetelma – hinta: 12€!
Niin menivät molemmat peräkkäiset vierailut mukavasti. Niiden myötä saimme Niinan kanssakin jälleen kunnon annoksen joulumarkkinoita, sillä kahdestaan tulee harvemmin lähdettyä niitä ihmettelemään, ainakaan toiselle puolen kaupunkia. Menneenä viikonloppuna kelikin oli sen verran kehno, että se rajasi jäämään kotiin sen sijaan, että olisi tullut lähdettyä kaupungille. Ehkä sitä tulee vielä lähdettyä tulevana viikonloppuna, joka onkin viimeinen Saksassa ennen joulua Suomessa. Sitä ennen tulee varmasti kuitenkin kirjoitettua vielä muutamasta aiheesta ja ovatpa sitä firman pikkujoulutkin tämän viikon perjantaina…
