Pääsiäinen oli ja meni. Kuten kerrottua, meillä oli vieraana Niinan puolen lapsiperhe viisi yötä, joille kaikkille kyseessä oli ensimmäinen kerta Berliinissä. Niinpä aika meni tietenkin nopeasti kaupungin tunnettuja paikkoja katsellen. Eräs hauska ja meille täysin uusi vierailukohde oli työpaikkamme lähellä sijaitseva Museum für Naturkunde. Tämä vuonna 1810 perustettu Berliinin luonnontieteellinen museo täytti viime vuonna kunnioitettavat 200 vuotta ja on Saksan suurin alan museo.
Valtavan historiallisen rakennuksen kokoelmiin kuuluu peräti 30 miljoonaa esinettä ja näytettä, joten esillä mahtuu olemaan ainoastaan viidestuhannesosa (!) kaikista esineistä. Museon kuuluisimpia näyttelyesineitä ovat maailman suurin koottu dinosauruksen luuranko sekä maailman varhaisimman tunnetun linnun, Archaeopteryxin, loistavasti säilynyt fossiili. Muita kuuluisia esineitä ovat sukupuuttoon kuolleiden kvaggan ja pussihukan täytetyt ruumiit, suuri meteoriittikokoelma, maailman suurin meripihkan palanen sekä mineraalikokoelma, joka käsittää noin 75% kaikista tunnetuista mineraaleista.
Erikoinen keinotekoinen mineraali
Valtavaan rakennukseen astutaan sisään sen keskiosan pääsisäänkäynnistä. Lipputiskiä seuraa välittömästi museon kuuluisa dinosaurussali. Huoneessa huomion vangitsee jo mainittu jättimäinen suurimman tunnetun dinosauruksen, Brachiosaurus brancainin, täysimittainen luuranko. Yhteensä 13,27 metriä korkea ja 22,25 metriä pitkä luuranko löydettiin Saksan siirtomaa-aikana Tanzaniasta ja kuljetettiin Berliiniin, missä se kasattiin. Brachiosauruksen vieressä on toinen valtava, Diplodocus carnegiein, luuranko. Sillä on pituutta peräti 27 metriä, mikä on niin paljon, että dinosauruksen häntä jatkuu aina seuraavaan huoneeseen asti. Kyseessä on kuitenkin brachiosaurusta hennommasta lajista ja se näyttääkin paikallaan yllättävän pieneltä. Huoneessa on myös muun muassa Kentrosauruksen ja Allosauruksen sekä monien pienempien lihansyöjien täydellisiä luurankoja.
Museum für Naturkunde
Jättimäinen Brachiosaurus
Diplodocus, Kentrosaurus sekä pienempiä dinoja
Lihaksi muuttunut Allosaurus
Esihistoriallisten petojen kokoa katsellessa voi vain miettiä millaista riistaa ihmiset olisivat tuolloin olleet. Hienona yksityiskohtana huoneessa on ”juraskooppeja”, joiden kautta voi nähdä miten luurangoista tulee silmien edessä jälleen lihaisia. Huoneen nurkassa myös on jo mainittu kuuluisin esihistoriallisen linnun fossiili, joka on säilynyt todella loistavasti.
Lisää eläinten ja kasvien fossiileja
Hyvin säilyny kalafossiili
Seuraavissa huoneissa esitellään elämän sekä ihmisen kehittymistä. Taaemmissa huoneissa vuoron saavat museon sadat täytetyt eläimet. Loistavasti asetellut eläimet näyttävät paikoin aivan eläviltä ja osa tuijotteleekin tuimasti museovieraita. Voisin vaikka vakuutta, että muutamien silmät seurasivat minua pitkin huonetta…
Eläväisiä täytettyjä eläimiä
Asetelma kuin maalaus
Museon vuonna 2010 avautuneesta itäsiivestä löytyy tarkasti kontrolloitu hissi. Sillä on pääsy maan alla sijaitsevaan museon laajaan ”märkäkokoelmaan”. Hämärässä ja olosuhteiltaan tarkasti säädellyssä huoneessa on lasihyllyillä 276 000 lasiputkea, joissa on etanoliin varastoituna yhteensä yli miljoona eliötä. Tämän huippumodernin tilan idea on säilöä tunnettuja lajeja sekä niiden perimää mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen. Paikka on kuin tieteiselokuvasta ja kellertävässä nesteessä lilluvia ölliöisiä katsellessa ei voi olla ajattelematta Aliens -elokuvia…
Miljoona eliötä säilöttynä
Takaisin maanpinnalla museokompleksin keskiosasta löytyy käytävän täydeltä 15-100 kertaa suurennettuja lutikoita, hyttysiä ja kärpäsiä. Luonnontieteilijä Alfred Kellerin vuosina 1930-1955 rakentamat mallit tarjoavat loistavan mahdollisuuden tarkastella normaalisti niin pienten ötököiden rakennetta. Samassa tilassa esitellään myös vierailijoille miten eläinten täyttäminen tehdään. Esitetty versio on lapsillekin sopiva.
Jättiläiskärpänen
Museon laajasta länsisiivesta löytyy tietoa aurinkokunnasta, kivilajeista sekä lajien evoluutiosta. Näytteillä on lisää täytettyjä eläimiä, jotka on nyt asetettu esittämään biodiversiteettin laajuutta. Kaiken kaikkiaan museossa on valtavasti nähtävää ja esineiden näytteillepano on erinomaista. Museossa voi viettää koko päivän, mutta lapsiperheen matkassa joutuu toki hieman valikoimaan mitä haluaa nähdä ja keskittyä siihen. Meidän porukalle dinosaurukset olivat Se juttu, sillä Suomessa pyörii jonkinlainen lastenohjelma, jonka kautta vieraamme tunsivat saurukset kuin vettä vain.
Loppupäivä meni Alexanderplatzin tienoilla paikkoja katsellessa. Seuraavana päivänä kävimme vieraiden kanssa katsomassa Alexa-kauppakeskuksen Loxx -miniatyyrimaailmaa. Kyseessä on vuonna 2003 avattu maailman kolmanneksi laajin pienoismallimaailma, joka muutti kauppakeskuksen ylimpään kerrokseen syksyllä 2007. Maailma käsittää 1350 rakennusta, yli neljä kilometriä raidetta, noin 10 000 autoa ja 45 000 puuta sekä yli 50 000 pikkuruista hahmoa. Kaikkea valvoo monihenkinen henkilökunta, joiden apuna on 30 tietokonetta ja 80 kameraa, joista monet pienoismallien juniin kiinnitettyjä. Junat, raitiovaunut ja osa autoistakin tietenkin myös liikkuu pitkin maailmaa omia reittejään pitkin.
Hämärä laskeutuu mini-Berliinin ylle
Minikokoista satua ja taikaa
Olen käynyt paikan päällä nyt neljästi ja aina se tarjoaa jotain uutta, sillä paikkaa laajennetaan edelleen. Berliinin keskusta on saamassa melko täydellisen miniversionsa lähivuosina ja tällä hetkellä valmiina ovat jo Alexanderplatzin ja hallintokorttelin alueet. Upeinta pienoismallimaailmassa on yksityiskohtien paljous (ja niiden toteutuksen laatu), sillä minimaailma on täynnä hassun hauskoja tilanteita sekä erilaisia outouksia. Niiden bongaamisessa on varsinkin lapsille paljon hupia. Samoin siellä täällä olevien nappien painelu on lapsista hauskaa, sillä niistä käynnistyy aina jokin pienoismallin laite. Upea on myös 20 minuutin tahdilla laskeutuva yö, jolloin tilassa tulee hämärää ja pieniin taloihin ja ikkunoihin syttyvät tuhannet valot.
Hauskoja tilanteita ja hupaisia yksityiskohtia
Miniatyyrimaailmassa kuluu helposti toista tuntia ja se riittikin ohjelmaksi tuolle päivälle. Seuraavana päivänä suuntasimme Länsi-Berliinin eläintarhaan, josta on tullut laitettua kuvia jo muutamaan otteeseen. Aiempina kertoina emme ole vierailleet eläintarhan Aquariumissa, jonne on kohtuullisen korkea erillismaksu. Maksu kuitenkin kannattaa, sillä tämä alunperin 1913 rakennettu ja sodassa täysin tuhoutunut akvaario on yksi maailman lajirikkaimmista. Vanhan mallisessa rakennuksessa on nähtävillä monenlaisia kaloja, käärmeitä sekä muita matelijoita ja hyönteisiä. Erityisen hauska oli seurata suurten rupisammakkojen ruokinta-aikaa. Pieneen akvaarioon kaadetuilla heinäsirkoilla ei ollut mitään jakoa vikkeläkielisille sammakoille ja sapuskaksi päätyminen oli vain ajan kysymys.
Kauniin vehreä eläintarha
Akvaarion asukkaita
Knutin muistolle
Akvaariossa vierähtäneen tunnin päälle kiersimme vielä muutakin eläintarhaa. Tiesimme kuitenkin kokemuksesta, että alue on niin laaja, että kyseessä oli raskas urakka. Keli oli vielä vuodenaikaan nähden sangen lämmin ja Aurinko porotti taivaalla. Siitä huolimatta saimme kierrettyä eläintarhan pääreitit koko porukalla. Kuten olen monesti aiemmin sanonut, on Berliin eläintarha aivan huippu ja sille kannattaa ehdottomasti uhrata päivä.
Eläintarhan monia asukkeja
Pitkien pääsiäispyhien viimeisenä päivänä kävelimme vieraiden kanssa Brandenburgin portille. Olimme kuulleet, että sen takana järjestettiin lasten festivaalit ja huhu tiesi oikein. Straße des 17. Junin varrelle oli pystytetty ilmaisia pomppulinnoja, karuselleja sekä muita lapsille hauskoja paikkoja. Paikan päällä oli paljon hauskoja pehmohahmoja sekä ilmaisia karkkitarjoiluja. Koko porukalla oli hauskaa ja festivaaleilta kävelimme kävelimme Potsdamer Platzin alueelle ruokailemaan.
Erikoisia pomppulinnoja sekä saippuakuplataiteilija
Perinteinen maailmanpyörä sekä uudenaikainen villitys
Kirahvihahmo lastenfestivaaleilla
Perävaunukahvila
Siinäpä se pääsiäinen sitten menikin. Nopeasti meni niin tuttuja kuin tuntemattomiakin kohteita vieraiden kanssa kierrellessä. Pääsiäistä seurasikin sitten jälleen normaali arki sekä juuri varatun Amerikan matkan odotus. Siitä lisää myöhemmin.