Blogissa on pitänyt hieman hiljaista viimeiset kaksi viikkoa, mikä on johtunut paitsi työkiireistä, mutta myös kahdesta vanhempiemme vierailusta luonamme menneinä viikonloppuina. Ensiksi äitini saapui viikonloppuvierailulle marraskuun viimeisenä viikonloppuna, minkä jälkeen Niinan vanhemmat poikkesivat jälleen luonamme joulukuun ensimmäisenä viikonloppuna. Kaikille vieraille kyseessä oli ensimmäinen kerta saksalaisilla joulumarkkinoilla, joilla kierrettiinkin vieraiden kanssa ahkeraan.
Äitini saapui vieraaksemme perjantaina puolitapäivin ja suuntasimme hänen kanssaan ensimmäiseksi Galeria Kaufhofille ostoksille. Tai siis Niina suuntasi, minun kierrellessä muissa Alexanderplatzin ympärystän liikkeissä. Ostosten jälkeen ihmettelimme yhdessä Galeria Kaufhof tavaratalon näyteikkunaa, johon on joka vuosi rakennettu jonkinlainen jouluinen teemamaa. Tällä kertaa ikkunoita koristavat sadat eläinaiheiset nuket. Nuket on sijoitettu niin Berliinin maisemiin, kuin talvi-aiheisiin ympäristöihinkin, joissa ne pienesti liikkuvat. Nukkien liikkuminen on toteutettu jännästi paineilmalla, jonka voimalla esimerkiksi esiintyjä-kani pyörittelee lautasia ilmassa, jääkiekkokatsomo tekee aaltoliikettä sekä monenlaista muuta hauskaa.
Nukkeshow tavaratalon ikkunassa
Nukkien esitystä kotvasen ihmeteltyvämme, kiersimme nopeasti Alexanderplatzilla olevat joulumarkkinapuodit, joita ei tänäkään vuonna ollut kuin joitain kymmeniä. Koukkasimme myös Alexan kauppakeskuksen takana sijaitevalla tivolialueella, jolla olikin jälleen monenlaista laitetta pystyttä. Maailmanpyörä oli viime vuotista kymmenen metriä pienempi, mutta silti 50 metriä korkea. Toinen uusi iso kokonaisuus tivolilla oli täysimittainen vuoristorata, joka oli koottu aivan Alexan kylkeen. Perjantai-illan ollessa vielä nuori ei tivolialueella ollut vielä hirmuinen meno. Ruuhkaisuuskin oli vielä pientä, joten alueen läpi oli mukava kulkea.
Alexanderplatzin joulumarkkinat
Tivolilta suuntasimme meitä lähinnä sijaitseville Rotes Rathausin markkinoille. Tänä vuonna markkina-alue on muotoiltu hieman uudelleen, sillä raatihuoneen edessä myllerrettävä metroaseman työmaa vie osan aiemmalta alueelta. Aluetta onkin laajennettu enemmän tv-tornin suuntaan, mikä toimii erittäin hyvin. Sama punertava maailmapyörä on jälleen paikallaan, samoin luistinrata Neptunbrunnenin suihkulähteen ympärillä. Myös kivat vanhanaikaisen kadun lavasteet ovat jälleen käytössä ja alueella on peräti kolme vanhanaikaista karusellia. Rotes Rathausin markkinoiden tunnelma onkin jälleen perinteinen ja rauhallinen, mikä vetää alueelle runsaasti kävijöitä ilta-aikaan.
Seuraavana aamuna suuntasimme ostosten merkeissä Steglitziin, joka on kaupungin parhaita ostosalueita Lounais-Berliinissä. Paikanpäälle vievät muun muassa bussit M48 ja M85, paikallisjuna S1 sekä metro U9. Steglitziin on keskustasta matkaa noin 30-45 minuuttia ja siellä sijaitsee lukuisia tavarataloja kaupunginosaa halkovan Schloßstraßen varrella. Näistä ehdottomasti näyttävin on Steglitzin kaupungintalon ympärille rakennettu Das Schloss -kauppakeskus. Sen käytävät oli koristeltu kauniin jouluisasti ja siellä sijaitsevasta kirjakaupasta löysin loistavan kirjan Berliinistä heti toisen maailmansodan päättymisen jälkeen. Kauppakeskuksen erikoisuus on sen kattoon heijastettu valtava videokuva, jossa yleensä uiskentelee eksoottisia kaloja. Vuodenaikaan sopivasti kalojen tilalla videolla viiletti tällä kertaa joulupukki poroineen.
Lähdössä Steglitziin
Das Schloss -kauppakeskus koristeltuna
Das Schlossin lisäksi poikkesimme myös kaupunginosan uudehkon Karstadin ylimmässä kerroksessa sijaitsevassa loistavassa ravintolassa. Tällaisia ravintoloita on monen tavaratalon yläkerroissa ja niissä asiakas voi valita ruokansa monista tarjolla olevista ruokalajeista. Valinnan jälkeen kokki valmistaa ruoan siinä silmiesi edessä. Hyvät lohet syötyämme katselimme vielä hieman tavaratalon tarjontaa, minkä jälkeen palasimme bussilla takaisin keskustaan, Gendarmenmarktin luokse.
Tämän upean aukion laidalla sijaitsee Fassbender & Rauschin kuuluisa suklaapuoti, joka on sijainnut niillä sijoilla vuodesta 1890 alkaen. Alunperin nämä kaksi kuuluisaa berliiniläistä ”suklaasukua” olivat mitä kovimpia kilpailijoita, joiden molempien suklaapuodit sijaitsivat lähekkäin. Yli sadan vuoden kilpailun jälkeen, vuonna 1999, suvut päätyivät kuitenkin yhdistämään toimintansa ja näin syntyi nykyinen Fassbender & Rauschin yhteinen suklaapuoti. Puodin yläkerran ravintolassa tarjotaan edelleen satavuotisella reseptillä valmistettuja suklaaherkkuja, joita sadat ihmiset saapuvat nauttimaan päivittäin. Ravintolan maine on vuosikymmenien aikana kiirinyt kauas, joten kahvilaan joutuu melkeimpä aina jonottamaan kotvasen. Pöydän saatuamme, nautimme ravintolassa hyvät suklaaleivokset kera kahvin.
Herkullinen jouluinen suklaaleivos
Herkuttelun jälkeen kiersimme katutason puodissa myynnissä olevia satoja erilaisia suklaita, tryffeleitä sekä muita herkkuja ihmetellen. Muutamia taisi mennä äitini mukana myös tuliaisina Suomeen. Puodissa on ihmeteltävää myynnissä olevien satojen suklaatuotteiden lisäksi myös valtavan kokoisissa suklaasta tehdyissä Berliinin maamerkeissä. Suklainen Reichstag, Brandenburgin portti, Gedächtnis-Kirche ja televisiotorni ovat upeasti rakennettuja nähtävyyksiä, joilla on jokaisella kokoa jopa toista metriä suuntaansa. Lisäksi pulputtava suklaalähde on aina kotvasen ihmettelyn arvoinen.
Suklaapuodin tarjontaa
Suklaisia maamerkkejä
Suklaalähde
Suklaapuodissa herkuttelun jälkeen vierailimme viereisillä Gendarmenmarktin joulumarkkinoilla. Ne ovat Berliinin ainoat maksulliset joulumarkkinat, mutta sisäänpääsymaksu ei ole euroa kummoisempi. Maksusta huolimatta väkeä riittää tungokseksi saakka sangen pienellä markkina-alueella. Muista markkinoista eroten alueella on monia suuria telttoja, joiden sisällä on myynnissä paljon erilaisia käsitöitä. Kuitenkin käsityöllä on hintansa ja esimerkiksi puusta veistetyt hahmot maksavat helposti satoja, jopa tuhansia, euroja!
Kojuja Gendarmenmarktin joulumarkkinoilla
Kalliita puuveistoksia
Kotiin palasimme kansallisoopperan luona sijaitsevien joulumarkkinoiden kautta, jotka olivat kuitenkin aiempia vuosia vaisummat. Alueella on menossa jonkin verran myllerrystä, minkä vuoksi markkinat eivät ole yhtä suuret kuin aiemmin. Kävelimmekin lähinnä vain alueen halki kohti kotia. Illalla piipahdimme yhdessä asuntomme lähellä sijaitsevassa intialaisessa ravintolassa, jonka olemme jo monesti aiemmin todenneet loistavaksi ruokapaikaksi.
Sunnuntai alkoi hieman laiskasti ja vasta keskipäiväksi suuntasimme ulos lounaalle. Lounaan syötyämme otimme junan Charlottenburgiin, jossa vierailimme kaupunginosan omilla joulumarkkinoilla Charlottenburgin linnan edustalla. Joulumarkkinat olivat ihan mukavan kokoiset ja Gendarmenmarktin tapaan isoissa teltoissa oli myytävänä monenlaista käsityöesinettä. Itse tein hyvän löydön, kun bongasin eräällä kauppiaalla mielenkiintoisen kirjan natsien suunnitelmista rakentaa Berliinistä sodan jälkeen hulppea maailmanpääkaupunki Germania. Näistä suunnitelmista pitää kertoa tarkemmin täällä blogissakin, kunhan ehdin kirjaa hieman lukea.
Kylmä viima sai meidät jättämään Charlottenburgin markkinat sangen pikaisesti ja palasimme länsikeskustaan. Siellä kahvittelimme sekä kiersimme lyhykäisesti vielä Breitscheidplatzin joulumarkkinoilla. Sen myötä alkoikin viikonlopun joulumarkkinakiintiö olla täysi, mitä nyt kotona kotvasen lämmiteltyämme kävimme vielä nauttimassa grillipihvit sämpylän välissä Rotes Rathausin markkinoilla.
Länsikeskustan joulumarkkinat
Sunnuntai-ilta huipentui tuomiokirkossa järjestettyyn joulukonserttiin, jonka olin netistä edeltävänä viikkona bongannut. Norjalainen noin 30 hengen kuoro oli saapunut Berliiniin laulamaan skandinaavisia joulusävelmiä, joka kuulosti ajankohtaan sopivalta tapahtumalta. Kirkko olikin sangen täynnä ja itse puolitoistatuntinen esitys upea. Norjalaiset lauloivat todella taidokkaasti ja Berliinin erittäin upea tuomiokirkko tarjosi konsertille hienot puitteet. Varsinkin akustiikka oli aivan mieletön, sillä laulun loppuessa ääni kaikui katon holvauksissa vielä toista sekuntia!
Upea tuomiokirkon pääalttari
Norjalaiset kuorot
Konsertin puolivälissä esiintynyt pieni poikakuoro oli myös loistava, sillä pikkupoikien ääni oli todella hento. Konsertti oli kaikin puolin loistava, vaikka siinä esitetyt kappaleet olivatkin pääosin meille suomalaisille tuntemattomia. Kaipa sitä on sitten monia omia joululauluja Norjassa, sillä vain kaksi kappaletta kuulosti meistä tutulta. Konsertti oli kuitenkin loistava päätös aktiiviselle viikonlopullemme ja äitini mukavalle vierailulle luonamme. Seuraavana viikonloppuna tulleiden Niinan vanhempien kanssa puuhasimme sitten vähän toisenlaista, missä lisää toisessa viestissä.
