Vuoden alussa aloittamani uusi työpaikka tarkoittaa paitsi uusia tehtäviä ja vastuita, myös lukuisia uusia asioita opeteltavaksi. Jo palkkausvaiheessa minulle tehtiin selväksi, että pian työssä aloitettua olisi edessä koulutusjakso, joka tapahtuisi Yhdysvaltojen pääkaupungissa Washington D.C.:ssa sijaitsevalla toimistollamme. Tulemme muutenkin tekemään kyseisen toimiston kanssa paljon yhteistyötä, joten tietotaidon siirtäminen juuri täällä onkin ehdottomasti paras ratkaisu saada uusi tiimimme nopeasti vauhtiin.
Matkaan lähdettiin eilen maanantaina, jolloin lensimme Portlandin kautta keskustan aivan kupeessa sijaitsevalle Ronald Reagan Airportille. Laskeutuminen pienelle keskustakentälle oli upean urbaani kokemus ja vieressä vilahtivat kaikki Washingtonin kuuluisat maamerkit. 🙂
Koulutuksemme Washingtonissa kestää peräti kuusi viikkoa (tarkalleen sanottuna 39 yötä), joten olen kotona vasta maaliskuussa. ❗ Se on melko hassu ajatus näin vielä tammikuussa. Kuusi viikkoa on kieltämättä sangen pitkä aika olla poissa kotoa. Ei se nyt vielä näin toisena iltana haittaa, mutta voi olla että muutaman viikon jälkeen mieli on jo toinen. Onneksi vaikuttaisi siltä, että Niinallakin on tänne suunnalle työmatka jossain maaliskuun tienoilla, joten voi olla että olemme tuolloin yhtä aikaa Washingtonissa. Vähän samaan tyyliin kun olimme molemmat yhtä aikaa työmatkalla marraskuussa, jolloin Niina vieraili juuri samaisella Washingtonin toimistolla ja minä olin vielä Nokian vieraana Bostonissa.
Majoitumme Washingtonissa huonestoissa Pentagon Cityn alueella. Alue sijaitsee vain pari metropysäkkiä Washingtonin keskustasta, jossa toimistomme sijaitsee aivan Valkoisen talon lähistöllä. Majoituksemme sijaitsee virallisesti naapuriosavaltio Virginian puolella, Arlingtonin kaupungissa. Kuten alueen nimikin kertoo, sijaitsee Yhdysvaltojen puolustusministeriön jättimäinen Pentagonin toimisto tuossa aivan asuinalueemme naapurissa. Rakennus on sama, johon yksi syyskuun 11. lentokoneista iskeytyi.
Koska olen Washingtonissa niin pitkään, ehtii kaupunki tulla varmasti hyvin tutuksi. Yritänkin kirjoitella tänne blogin puolelle kuulumisiani matkan varrelta ja laitella kuviakin nähtäville kaikenlaisesta täällä nähdystä ja koetusta. Nyt silmiä painaa kuitenkin väsymys siihen malliin, että suuntaan tästä koneelta nukkumaan. Ehkä viikonloppuna laittelen näytille ensimmäisiä kuvia täältä suunnalta, vähän säästä riippuen. 🙂
