Vaikka Vancouverissa onkin Pohjois-Amerikan parhaisiin lukeutuva joukkoliikenne, tarvitsee valitettavan moni metropolialueen asukas autoa joko päivittäin tai ainakin toisinaan. Koska työpaikkamme sijaitsee Etelä-Burnabyssä, alueella johon SkyTrainilla ei ole kätevää pääsyä, lukeudumme mekin näihin päivittäin autoa tarvitseviin. Auto kuuluu toki myös vahvasti pohjoisamerikkalaiseen elämäntyyliin, sillä se tarjoaa lyömättömän mahdollisuuden nauttia Vancouveria ympäröivistä vuorista ja luonnosta, ilman aikatauluja. Meille olikin selvää jo ennen tänne Kanadaan muuttoa, että täällä joutuisimme viimein hankkimaan ensimmäisen automme.
Autoliikkeissä käynti ja auton ostaminen ovat jotain mitä itse sijoitan kategoriaan ”rasittavaa”. Kaikki tuntevat tarinat rasittavista autokauppiaista, jotka painostavat ostopäätöksessä ja yrittävät vedättää pikkuasioissa. Kun kyseessä on yksi elämän suurimmista hankinnoista, ei päätöksen kanssa haluaisi kuitenkaan kiirehtiä. Paras tapa varautua tällaisiin kauppiaisiin onkin tehdä listaus omista tarpeistaan sekä tutustua tarjontaan automarkkinoilla. Hyvällä perustietämyksellä voinee välttää ainakin suurimmat vedätykset ja turhuudet, joita autokauppiaat mieluusti suolaiseen hintaan myyvät.
Koska auton hankintapäätös ei tullut meille yllätyksenä, kerkesin funtsimaan asiaa kuukausien ajan. Tutkin vaihtoehtoja markkinoilla, vertasin eri vaihtoehtoja ja katselin autoja kaupungilla. Koska tähtäimessä oli täysin uusi ja siten toivottavasti minimivikainen yksilö, oli vaihtoehtojen vertailu netissä sangen helppoa. Perusteellisen pohjatyön tehtyäni marssimme Niinan kanssa kolme viikkoa sitten paikalliseen autokauppaan.
Vaikka meillä olikin vahva tunne haluamastamme mallista, päätimme koeajaa kolme eri autoa. Koeajoimme vuoden 2012 Audi Q5 3.2 FSI Premium, 2012 BMW X3 xDrive35i sekä 2012 BMW X1 xDrive 28i kaupunkimaasturit, jotka ovat kaikki pienikokoisia ”premium-kaupunkimaastureita”. Tällaisen auton hyviä puolia ovat neliveto (tärkeää vuoristoisella alueella), hyvä näkyvyys, toisinaan tarpeen oleva hyvä kuljetuskapasiteetti sekä kokoon nähden yleensä kuitenkin hyvät kulutuslukemat. Mukavana yllätyksenä tällaisten upouusien premium-autojen koeajo ei ollut mikään ongelma meidän kaltaisellemme nuorelle parille, vaan koajoa tarjottiin ilman ongelmitta. Itse asiassa bemarilla eivät kysyneet edes voimassaolevan ajokortin perään, mutta Audilla korttia piti sentään vilauttaa.
Sekä Q5 että X3 olivat hyvin miellyttäviä autoja ajaa ja melkein täysin varusteltuina erittäin yleellisiä. Tehoa, kokoa ja näköä piisasi kummassakin, mutta niihin kiteytyi myös näiden autojen heikkous. Mielestämme ei ole mitään tolkkua omistaa tarpeettoman suurta autoa, jos talouden koko on vain kaksi henkeä. Iso koko tarkoittaa vain hankalampaa parkkeerausta ahtaassa kaupunkitilassa. Lisäksi suurista tehoista ei ole mitään iloa Kanadassa, jossa maksimi nopeusrajoitus moottoriteillä on vain 100km/h. Suuri moottori kuluttaakin lähinnä vain enemmän polttoainetta, joka sekin on myös täällä jatkuvasti kallistumaan päin.
Niinpä päädyimmekin jo ennakkoon melkoisen selvään valintaan upouudesta BMX X1:stä. Anopilla on ollut X1 jo vuosia (joka oli itseasiassa kolmas Suomessa rekisteröity X1), joten meillä on autosta aiempaakin kokemusta. X1 on myös mainituista kolmesta kaupunkimaasturista meistä se kaikkein parhaimman näköinen, sillä se ei näytä täkäläisittäin tyypilliseltä jättimäiseltä junttimaasturilta, joita Pohjois-Amerikassa on paljon. Auton koko ja tilat ovat täydelliset meille kahdelle ja varusteluun panostaen autosta saa yleellisen, vaikkakaan kaikkia Q5:een ja X3:een saatavilla olevia varusteita ei ole tarjolla X1:lle.
Autot ovat Pohjois-Amerikassa edullisia, ainakin kun vertaa Suomeen, mutta myös Saksaan verrattuna. Kanadassa ainoa saatavilla oleva X1 malli on 241-hevosvoimainen xDrive28i, jonka lähtöhinta on 30 700€. Saksassa saman mallin lähtöhinta on 40 400€ ja Suomessa hinnat alkavat 54 300 eurosta. Poimin mainitut hinnat bemarin kansallisilta nettisivuilta ja ne eivät sisällä päälle vielä lisättäviä veroja.
Meidän 2012 BMW X1 xDrive28i
Vaikka valitsimme pienimmän X-bemarin, halusimme kuitenkin varustella sen kunnolla. Adaptoituvat Xenon-valot, sporttipenkit, aito nahkasisustus, Harman/Kardonin äänentoisto, 18″ vanteet, panoraamakatto, parkkitutka, navigaatio… Käytännössä halusimme autoomme suunnilleen kaikki tarjolla olevat lisävarusteet, mikä nosti auton hinnan pienesti yli 40 000 euron. Eri maissa ei ole mahdollisuutta täysin samanlaiseen varusteluun, mutta samansuuntainen varustelu maksaa Saksassa 59 100€ ja Suomessa peräti 77 000€. Hintoja voi pitää suuntaa antavina, mutta sellaisenaankin ne kertovat että Kanadassa autot ja varsinkin niiden lisävarusteet ovat edullisia. Ja jos jo tämä tieto lisää tuskaa, niin kerrottakoon jenkeissä autot ovat vieläkin halvempia. Siellä tosin X1:stä ei tällä hetkellä edes myydä ja täällä Kanadassakin kyseessä on uusi malli. Tosijenkki kun ei alle kolmelitraisilla moottoreilla ajele.
Koska auto on pitkälti vain arvoaan menettävä murhe, päädyimme ottamaan omamme lyhyellä kahden vuoden leasing-sopimuksella. Sopimuksen umpeuduttua tulemme tuskin ostamaan autoa itsellemme, sillä kahden vuoden jälkeen autossa saattaa hiljalleen alkaa ilmetä ongelmia ja sen arvo alkaa olla painunut jo hyvin alas. Niinpä onkin kätevää, että leasing mahdollistaa vaihtaa lennosta uuteen autoon sopimuksen lopussa. Ja mitä tulee leasing-ajan kustannuksiin, niin oman arvioni mukaan se ei eroa paljoa auton tuona aikana kokemasta arvonalennuksesta, joten tuo raha on joka tapauksessa ”hukkaan heitettyä”.
Poseerausta Stanley Parkin kulmilla
Auton osto on yleensä aina pieniä kompromissejä haaveiden sekä todellisuuden välillä ja niin oli myös meidän tapauksessamme. Olisimme halunneet X1:mme joko punertavana taikka rusehtavana, mutta tämän väristä autoa näillä varusteilla ei löytynyt koko Kanadasta. Suurin osa asiakkaista kuulemma ostaa X1:sen vain vähän tai ei ollenkaan varusteltuna, joten ainoa vaihtoehto olisi ollut tilata auto tehtaalta saakka. Se olisi tarkoittanut 3-4 kuukauden odotusta. Saatavilla oli kuitenkin haluamamme kaltainen auto, vielä muutamalla lisävarusteella täydennettynä, mutta väri oli valkoinen ja sisusta sporttisen punertava. Valkoinen on tällä hetkellä selkeä trendiväri autoissa, minkä vuoksi en ollut siitä niin innoissaan. Kuitenkin nähtyämme tämän upean auton livenä olimme valmiit kompromissiin värin suhteen. Varsinkin kun saimme vielä hinnassa mukavan alennuksen.
Näyttävä Alpine White
Urheilullinen Red Brown Nevada Leather
Tällaisen auton päädyimme siis itsellemme hankkimaan. Koska minulla ei ollut vielä täkäläistä ajokorttia, emme kuitenkaan voineet ottaa sitä vielä tuolloin allemme. Niinpä auto jäi odottamaan autokaupan varastoon aina menneeseen perjantaihin saakka, jolloin kävimme viimein noutamassa sen. North Vancouverissa sijaitsevalta bemarin liikkeeltä ajoimme suoraan lentokentälle, jonne palautimme meillä viisi viikkoa olleen vuokra-Nissanin. Koska minun piti ajaa Nissanilla, ajoi Niina autoomme sen ensimmäiset kilometrit. Mittarissa oli pohjalla vain 33 kilometriä, josta oli pakko ottaa ihan valokuva. Nyttemmin lukema kun on jo parinsadan yläpuolella.
Vain 33 kilometriä lasissa
Koska keli oli seuraavana päivänä kaunis, kävimme ajelemassa Horseshoe Bayssä, mikä tarjosi hyvän tilaisuuden muutamaan poseerauskuvaan uudesta autostamme. Ei voi muuta sanoa kuin että she’s a beauty. 8)
Ensimmäisen vuoden jälkeisiä tuntemuksia autostamme voi lukea täällä.
Aika öky. Meidän pösö kulkee lujempaa!!!! 😉
Varmasti kulkee, koska täällä maksiminopeus moottoritiellä on vain 100km/h. 😮
NICE !!!!