Vancouver on kesätapahtumien kaupunki ja yksi suurimmista on joka vuosi heinä- ja elokuun vaihteessa järjestettävä Celebration of Light. Tapahtumaa tituleerataan maailman suurimmaksi veden yllä järjestettäväksi ilotulitukseksi, joka kokoaa West Endin kaupunginosaan English Bayn alueelle jokaisena tapahtumailtana jopa 400 000 katsojaa.
Tässä ilmaistapahtumassa 3-4 eri maata kilpailevat vuoden parhaan ilotulituksen tittelistä ja voittajan äänestää yleisö. Koska jokaisen maan esitys on pituudeltaan noin 25 minuuttia ja vaatii suuret esivalmistelut, jaksottuu tapahtuma kokonaisen viikon mittaiselle ajanjaksolle. Tänä vuonna kilpailuun osallistuvat tiimit tulevat Vietnamista, Brasiliasta sekä Italiasta ja tähän torstaihin mennessä kaksi ensimmäistä ilotulitusta on jo nähty. Menneenä lauantaina sadattuhannet kerääntyivät katsomaan vietnamilaisten näyttävää ilotulitusta, joka avasi tapahtuman virallisesti.
Ihmisiä alkaa kertyä rannoille
Koska juuri avajaisiin odotettiin suurta katsojamäärää, saavuimme paikalle jo puolitoista tuntia ennen ilotulituksen alkua. Jo tuolloin paikalla oli paljon ihmisiä ja lisää saapui koko ajan. Varsinaisen English Bayn alueelle oli turha edes yrittää ilman lippuja erikoiskatsomoihin, sillä kaikki ilmainen tila rannalla oli tupaten täynnä ihmisiä. Katsomot ovat kuitenkin paras paikka nauttia musiikista, jonka tahtiin raketit ammutaan. Muualla musiikkia ei oikein tahdo kuulla sillä yllättävän harvalla on mukanaan oma radio, jolla esityksen musiikkia voi myös kuunnella.
Näyttävä auringonlasku vuorten taa
Me jäimme suosiolla hieman kauemmas rantaa kulkevan kävelytien varteen, mikä osoittautui hyväksi valinnaksi. Paikalta näki helposti rannan edustalla kelluvalta lautalta ammutut raketit – esteettä ja ilman ympäröivää tungosta. Keli oli lauantai-iltana poutainen ja lämmin, mikä lupasi hyviä olosuhteita ilotulitukselle. Ennen tapahtuman alkua näkynyt auringonlasku vuorten taakse oli kaunis alustus tapahtumalle. Itse ilotulituksesta päätin ottaa videon, vaikkakaan jo vanha kamerarunkoni ei olekaan hirveän herkkä hämärässä videokuvaamiseen. Kuitenkin tätä suuremmaksi ongelmaksi muodostui ilotulituksen pituus, sillä reilun kahdenkymmenen minuutin jälkeen kamerani ilmoitti yllättäen, että muistikortti on täynnä ja se oli sitten siinä. Viisi viimeistä minuuttia jäivät siten valitettavasti pois ensimmäisen illan spektaakkelista.
Vietnamilaisten ensimmäiset 20 minuuttia
Toinen ilotulitus järjestettiin eilen keskiviikkona. Paikalle oli saapunut jälleen runsaasti ihmisiä, mutta ymmärrettävästi hieman kauempaa saapuavia ihmisiä oli näin arki-iltana vähemmän. Ilotulitusta oli kuitenkin saapunut katsomaan lauantain tapaan runsaasti veneitä (lehtien mukaan yli 600), jotka täplittivät hämärtyvää lahden pohjukkaa. Vancouverilaisilla on tuhansia suuria ja vielä suurempia veneitä, jotka suurimman osan vuotta kelluvat satamassa. Celebration of Light kuitenkin erittäin suosittu syy ottaa lähteä ulkoiluttamaan jahtia ulapalle ja sadat tekevätkin näin jokaisena tapahtumailtana. Veneiltä aukeaa kenties kaikkein esteettömin näkymä ilotulitukseen, minkä vuoksi monilla veneillä näkeekin suuria väkijoukkoja.
Satoja veneitä English Bayssa
Katsoimme brasilialaisen tiimin näyttävän ilotulituksen melkolailla samalta paikkaa kuin aiemmankin. Tällä kertaa päätin kokeilla ilotulituksen valokuvausta ensimmäisen vartin aikana, minkä jälkeen otin vielä viimeisestä 11 minuutista videokuvaa. Nyt muistikortti ei täyttynyt ja sainkin muutaman ihan hyvän napsun tänne blogiini laitettavaksi. Yleinen mielipide tapahtuman jälkeen tuntui olevan, että brasilialaisten näytös oli näistä kahdesta näyttävämpi, mutta italiaanojen vastine olisi vielä nähtävä ennen lopullista mielipiteen julistamista.
Brasilialaisten ensimmäinen vartti
Kuten arvata saattaa, aiheutti tapahtuma kumpanakin iltana suuret ruuhkat läntisessä keskustassa, kun sadattuhannet ihmiset saapuivat ja lähtivät paikalta muutaman tunnin sisällä. Alueen lähikadut olikin suljettu liikenteeltä kumpanakin iltana ja ihmiset saapuivat tapahtumaan joko kotoaan taikka Skytrain-asemilta kävellen tai sitten polkupyörällä. Monien ei tarvinnut edes jättää kotiaan, sillä sadoista keskustan tornitalojen asunnoista avautui varmaan kaikkein parhaimmat maisemat ihailla ilotulitusta. Meidän asunnosta maisema olisi korkeuden puolesta täydellinen, mutta laajasta maisemastamme huolimatta ilotulituksen pitopaikka on aivan pienesti näkymämme ulkopuolella. Eipä silti, tapahtumaa oli hauska lähteä katsomaan paikan päälle.
Brasilian spektaakkelin huipennus
Meistä Celebration of Light on hieno koko perheen tapahtuma, jota kannattaa tulla katsomaan kauempaakin. Tapahtuman henki on iloinen ja niin minkäänlaista rähinää taikka rähjäämistä ei ollut havaittavissa. Kun Suomessa tämän kaltainen kesätapahtuma tarkoittaisi monelle kosteaa iltaa ja porttikongeihin virtsaamista, ei Vancouverissa näkynyt kumpanakaan iltana edes pienesti humahtunutta ihmistä – ei edes nuorison parissa! Olikin vähintäänkin hämmentävä kokemus, miten ihmiset näyttivät tulleen paikalle suurella joukolla katsomaan ilotulitusta pämppäämisen sijaan. Ja kun ilotulitus oli ohi, lähtivät kaikki kotiin, mitä nyt lauantaina jotkut jatkoivat iltaa varmasti keskustan ravintoloissa. Tässä jos jossain on suuri ero kanadalaisten ja suomalaisten välillä, minkä pistimme molemmat merkille.
Todella hieno ilmaistapahtuma ja kannattaa ehdottomasti harkita jos sattuu olemaan Vancouverissa tämän hienon kesätapahtuman aikaan! Meillä viimeinen kolmas ilotulitus jää valitettavasti väliin tulevan Whistlerin matkamme takia, mutta ensi vuonna kyllä ehdottomasti uudestaan!
