Kanadassa eletään vaalivuotta ja lokakuun 19. päivä kanadalaiset äänestävät maalleen uuden parlamentin. Kanadalainen järjestelmä on sangen omanlaisensa, pienellä amerikkalaisella vivahteella. Se ei kuitenkaan ole amerikkalainen (käytännössä) kaksipuoluejärjestelmä, vaan ennemminkin kolmipuoluejärjestelmä. Kanadan konservatiivipuolue (tämän hetkinen hallituspuolue), Kanadan liberaalipuolue sekä Uusi demokraattinen puolue NDP jakavat keskenään 98% Ottawan 338 parlamenttipaikasta, Vihreän puolueen sekä Quebeciläisen separatistipuolueen hallitessa vain viittä paikkaa.
Varsinainen vaalikamppailu alkoi virallisesti viime viikon maanantaina, kun konservatiivinen pääministeri Stephen Harper käynnisti vaalikampanjan. Kiintoisana erikoisuutena vaalikampanjan aloituspäivä ei ole ennalta sovittu, vaan pääministeri päättää milloin kampanja alkaa. Tämä voi halutessaan käynnistää kampanjan ennenaikaisesti, minkä Harper tekikin käynnistäessään peräti 10-viikkoisen maratoonikampanjan normaalin 5-6 viikkoisen sijaan. Poikkeuksellisen vedon syytä on arvuuteltu ja se on spekuloitu olevan suuryritysten tukeman paksukassaisen konservatiivipuolueen yritys ajaa ahtaalle vähemmän rahaa omaavien muiden puolueiden mahdollisuudet mediakentän hallitsemiseksi. 😕
Kanadalainen mediakenttä on sangen erilainen kuin Euroopassa ja valitettavasti täällä amerikkalaistyyliset negatiiviset mainokset hallitsevat vaalikampanjoita. Konservatiivit ovat pyörittäneet paikallisilla televisio- ja radiokanavilla jo kuukausien ajan liberaalipuolue Justin Trudeaun vastaista kampanjaa, jolla on yritetty luoda epäillystä tämän kyvykkyydestä johtaa maata. Vähättelevissä ja herjaavissa mainoksissa on esiintynyt paljon epämääräisestä kontekstista poimittuja lainauksia ja keskitytty Trudeaun habitukselle (kuten hiustyylille) naureskelulle. Valitettavasti myös muiden puolueiden vaalimainokset ovat keskittyneet lähinnä esittelemään vallassa olevan konservatiivipuolueen petettyjä lupauksia omien agendojen esittelyn sijaan, mutta tyyli on silti huomattavasti vähemmän hyökkäävä kuin valta-asemansa menetyksestä suuresti huolestuneen konservatiivipuolueen.
Kanadalaisia vaalimainoksia
Kanadalaisiin vaalikampanjoihin kuuluvat tietysti myös vaaliväittelyt, mutta kiintoisasti puoluejohtajat voivat valita osallistuvatko he niihin ollenkaan. Aluksi näyttikin siltä että pääministeri Stephen Harper jättäisi osallistumatta niihin ollenkaan yskivän talouden luoman hänelle hankalan poliittisen tilanteen vuoksi. Tilanne kuitenkin muuttui ja viime viikon torstaina televisioitiin kanadalaisen aikakauslehti MacLean’sin johtama ensimmäinen vaaliväittely.
Kaksituntinen väittely oli kiintoisa katsottava ja poliittinen keskustelu oli rauhallista ja äärimmäisen rasittavaa päällepuhumista esiintyi erittäin vähän. Aiheet olivat oikeasti merkityksellisiä ja pakottivat puolujohtajat selventämään kantojaan. Keskustelussa oikeista asioista on suuri ero amerikkalaiseen vaaliväittelyyn verrattuna, jossa kohut ja viihdearvot vievät päällimmäisen huomion. Alapuoleinen loistava video esittelee hyvin eron viime torstain Kanadan vaaliväittelyn ja samaan aikaan roskakanava Fox Newsillä esitetyn Yhdysvaltojen republikaanipuolueen puoluekokouksen välillä. Samaan aikaan kun Kanadassa neljä puoluejohtajaa väittelivät rauhallisesti todellisista asioista, Amerikan puolella peräti kymmenen republikaanikandidaattin rivistö yritti heittää yksittäisiä kommentteja 20 000:nen vahvuisen urheilustadion yleisön ulvoessa ympärillä. Show koko näyttääkin päällimmäiseltä amerikkalaisessa versiossa.
Amerikkalainen vaaliväittely on viihdepohjaista asia-aiheiden jäädessä taka-alalle ja tätä vasten kanadalaista asiapitoista keskustelua oli ilahduttava seurata. Kuka sitten voitti ensimmäisen väittelyn? Mielipiteet jakautuvat, mutta Justin Trudean on arveltu pärjänneen hieman pääministeri Harperia sekä NDP:n Thomas Mulcairia paremmin. Vihreän puolueen johtaja Elizabeth Mayn arvellaan suoriutuneen myös erittäin hyvin, huolimatta puolueen käytännössä statistin asemasta koko vaalitaistelussa.
Puoluejohtajat Harper, May, Trudeau ja Mulcair
Onkin kiintoisaa nähdä miten vaalikamppailu tästä jatkuu ja pystyvätkö oppositiopuolueet jatkamaan konservatiivipuolueen haastamista. Toivoa sopii, sillä monien ihmisten mielestä Kanadaa kymmenen vuotta hallinneet konservatiivit ovat siirtäneet Kanadaa poliittisesti amerikkalaiseen suuntaan niin ympäristöasioissa, kansalaisten yksityisyydessä kuin ulkopolitiikassakin, mikä on monen mielestä väärä suunta maalle. Tässä valossa vaaleissa saattaakin olla kyse Kanadan tulevaisuuden suunnasta, jossa konservatiivit toivovat voivansa jatkaa nykyisellä linjallaan kun liberaalit painaisivat hieman jarrua monessa asiassa ja NDP haluaisi muuttaa suuntaa monissa aiheissa kokonaan. Lokakuun 19. päivä tiedämme millä puolueilla raha riitti koko kampanhan ajan ja mihin tulokseen kanadalaiset saatiin vakuutettua.
