Lauantaina suuntasimme sitten muiden vaihto-opiskelijoiden kanssa päiväretkelle Kölniin. Köln on miljoonan asukkaan kaupunki noin 80 kilometrin junamatkan päässä Dortmundista. Matka kesti vaille kaksi tuntia, koska joudumme käyttämään matkaan paikallisjunia. Tässä yhteydessä pitää mollata Saksan valtiollista junayhtiötä Deutsche Bahnia (DB). Saksa on tunnettu täsmällisyydestä, mutta DB:n junia tämä ei koske.
Pääasiassa kaikki pidemmät junamatkamme tähän mennessä ovat lähteneet tai tulleet perille myöhässä. Myöhästymiset ovat olleet luokkaa 20-45 minuuttia. Näin saattaa käydä jopa lähijunien kanssa, joita pitäisi ajaa 10 minuutin välein, mutta joskus pari vuoroa putkeen voi vain jäädä puuttumaan. Tätä on vaikea ymmärtää, sillä nyt on kesä ja olosuhteet mitä mainioimmat! Millainen tilanne onkaan talvella? Odotamme ensilunta kauhulla…
Oikeastihan tilanne johtuu verkoston laajuudesta. Kun jossain päin tökkii, jumittaa se vaihtoyhteyksien myötä muitakin linjoja ja näin jäädään hiljalleen yhä enemmän jälkeen. Kyllähän sama näkyy Suomessakin, kun joku ongelma haittaa jotain keskeistä linjaa tai yhteyttä, mikä heijastuu nopeasti jopa koko muun maan liikenteeseen.
Junamatkalla tuli ensimmäistä kertaa huomattua, että tulee se syksy täälläkin hiljalleen. Muutamassa puussa oli nimittäin jo hieman kellertäviä lehtiä. Mutta pelottava havahdus vuoden kiertoon oli eilen (keskiviikko, 21. syyskuuta), kun luimme Hesarin verkkouutisista, että Suomen lapissa oli satanut jo ensilumi! Niin se vaan Suomessa on jo syksy vaihtumassa talveen, kun täällä ollaan vasta siirtymässä syksyyn…
Perille Kölniin saavuttiin puolilta päivin. Heti kun päärautatieasemalta (joka muuten on kaunis asema lasisella kaarikatolla) astuu ulos, onkin kaupungin kuuluisan tuomiokirkon juurella. Kirkko on valtava ilmestys ja täynnä yksityiskohtia, mikä on ominaista goottilaiselle tyylille. Tuomiokirkon rakentaminen aloitettiin vuonna 1248 ja se valmistui virallisesti vasta yli 600 vuotta myöhemmin, vuonna 1880. Vielä tuolloin kirkon 158-metriset kaksoistornit riittivät tekemään rakennuksesta maailman korkeimman ennen Washington Monumentin valmistumista Yhdysvalloissa. Niin korkeat tornit ovat edelleen, että kirkkoa on vaikea saada lähistöltä mahtumaan pienen pokkarikameran kuvaan kokonaan.
Tuomiokirkon korkeat kaksoistornit
Kirkko on ulkoa musta ja sangen likaisen näköinen, mikä johtuu valitettavasti ilmansaasteista. Puhdistustyötä tehdään koko ajan, mutta sillä saadaan vain yksittäisiä patsaita tai kohtia kiiltämään ehkä kymmeneksi vuodeksi. Tämän on sääli, mutta tilanne oli sama kuin esimerkiksi Milanon tuomiokirkon kanssa, jonka tummuutta ihmettelimme viime syksyn Italian interrailillamme.
Ulkoa koristeellinen mutta likainen tuomiokirkko
Hieman yllättäen Kölnin ulkoa näyttävä tuomiokirkko ei ole sisältä kovinkaan koristeellinen. Rakennuksen holvikatto on kieltämättä korkealla ja ikkunoiden lasimaalaukset ovat kauniita. Sivualttarit ovat nätisti koristellut, samoin pääalttarin takana oleva mosaiikkilattia kuvioineen. Yleisnäkymä on kuitenkin sangen pelkistetty, eikä katoissa tai seinissä ole freskoja tai maalauksia, kuten monissa Italian kirkoissa on nähtävissä. Kultaisia esineitä löytyy Kölnin tuomiokirkostakin, mutta niiden kanssakaan ei pröystäillä.
Sisältä kirkko on sangen hämärä
Euron hintaan on mahdollista kivuta kirkon etelätorniin. Siinä onkin aika homma, sillä tornilla on korkeutta se mainittu 158 metriä, eikä 98 metrin korkeudella sijaitsevalle näköalatasanteelle vie hissiä. Ylös päästäkseen onkin kavuttava 509 askelta ahtaassa porraskäytävässä. Porraskäytäviä on lisäksi vain yksi, joten ihmisiä menee jatkuvana virtana kumpaankin suuntaan. Raskas ja hankala kipuaminen palkitaan kuitenkin huikeilla näkymillä yli Kölnin. Kölnistä näkee, että kyseessä on Saksan neljänneksi suurin kaupunki. Kauas yltäviin näkymiin mahtuu lähinnä kaupunkialuetta, ei peltoja, kuten Düsseldorfin tv-tornista nähtynä. Kaupunkia ympäröi myös savusumu, eikä sieltä todellakaan näe naapurikaupunkeihin, kuten Dortmundissa ja Düsseldorfissa.
360 asteen näkymät kirkontornista
Näköaloista mainittakoon, että toinen suosittu näköalatasanne Kölnissä sijaitsee keskusta-alueella kohoavan 148-metrisen KölnTurm nimisen pilvenpiirtäjän huipulta. Me emme sinne valitettavasti kuitenkaan kerenneet, mutta sieltä auennevat sangen hienot maisemat juuri tuomiokirkolle.
Näkymä alas
Kipuamisen jälkeen meitä hiukoi jo aika tavalla. Suuntasimme amerikkalaisketjuun, jossa emme ole aiemmin käyneet, nimittäin Kentucky Fried Chickeniin. KFC on tunnettu rasvaisista kanapaloistaan ja reiluista annoskoistaan, todellisuus oli kumpaakin. Viidellä eurolla sai suuren aterian, jonka kaltaiseni kasvava mies jaksoi juuri ja juuri syödä. Annoskoosta kertoo varmaan jotain, että suuri juoma ei ole kooltaan puoli litraa, vaan 0,9 litraa. KFC:n kana oli myös mielenkiintoista. Se on rasvassa paistettua, niin ettei sitä enää kanaksi tunnista. Se on vain rasvamöykky, jonka sisällä on sangen tulista kanaa (”kanamassaa”). KFC:stä saisi ostaa kanapaloja myös elokuvista tuttuun tapaan isoissa pahviämpäreissä ja napostella sitten kotonaan. KFC:ssä ei todellakaan myydä mitään terveysruokaa, mutta siellä pitikin käydä siksi, että voi nyt sanoa sellaisessakin käyneensä.
KFC:n kanamössöä
Ruoan jälkeen kulutimme aikaa ostoksiin. Tarkoituksemme oli etsiä Niinalle kannettavaa tietokonetta, mutta emme sellaista vieläkään löytäneet. Kyse ei ole siitä, etteikö niitä olisi myynnissä, mutta haluamme tietyillä varusteilla olevan mallin ja sitä oikeaa – oikeaan hintaan – emme ole vielä mistään löytäneet. Kannettavan perässä tulikin ravattua Kölniä eessuntaas, sillä kävimme metrolla noin 10 kilometriä sekä keskustan pohjois- että eteläpuolella. Kummassakin päässä oli tavaratalo, mutta alue oli sellaista 20-kerroksisten betonitalojen lähiötä, että hieman hirvitti kyllä kulkea (paljon ulkomaalaisia, meluvia nuorisoryhmiä, ja niin edelleen…). Onneksi selvisimme ehjin nahoin takaisin keskustaan. Koska kannettavaa ei löytynyt, hyppäsimme junaan ja olimme takaisin Dortmundissa yhdeksältä illalla (jälleen 20min aikataulusta myöhässä, kiitos DB!).
Kölnin vilkasta katuelämää
Köln on kyllä selvästi Dortmundia suurempi kaupunki, jossa oli runsaasti liikkeitä ja paljon kuhinaa. Paljon siellä rakennetaankin, kuten valtava messukeskuksen työmaa, jolla kohosi peräti 12 nostokurkea. Lisäksi siellä rakennetaan ainakin yhtä uutta metrolinjaa olemassa olevien 16 metromaisen raidelinjan lisäksi. Julkinen liikenne olikin Kölnissä kattavaa ja kalusto uutta. Kuitenkin kun maanantaina koulussa kysyttiin retkellä olleilta, kumpi, Köln vai Düsseldorf, oli kauniimpi, oli vastaus kaikkien mielestä jälkimmäinen. Myös me olimme tätä mieltä, mutta Kölniinkin pitää vielä palata uudelleen talven aikana.
