Vuosi vaihtui jälleen ja vietimme uudenvuoden nyt toista kertaa Berliinissä. Viimeeksi 2009-2010 välistä vuodenvaihdetta täällä juhlineena muistimme hyvin, millaiseksi sotatantereeksi kaupunki puolen yön aikoihin muuttuu, joten edelliskerrasta viisastuneena päätimme viettää illan kahden suomalaisen ystävämme kanssa ihan vain kotosalla. Valinta ei ollutkaan huono, sillä hyvässä seurassa aika kului mukavasti jutellessa sekä telkkarista tulleita menneiden vuosien hittiparaadeja kuunnellessa. Tarjolla oli hittikavalkaadeja ainakin kuudelta eri kanavalta. Alkuillasta televisiosta tuli myös Berliinin filharmonikkojen perinteinen uudenvuoden konsertti, jonne mekin yritimme saada lippuja turhaan.
Virallisia uudenvuoden juhlia vietettiin pitkin Saksaa, mutta kaikkein suurin järjestettiin tänäkin vuonna Brandenburgin portin ja Siegessäulen välisellä kahden kilometrin mittaisella suljetulla juhla-alueella. Paikalle odotettiin jopa miljoonaa ihmistä ja tavoitteeseen päästiinkin, sillä portit alueelle jouduttiin sulkemaan jo kahta tuntia ennen puoltayötä alueen täytyttyä äärimmilleen. Paikalle ihmisiä vetivät tänäkin vuonna yli kolmituntinen televisioitu show, jossa esiintyi yhteensä 18 yhtyettä. Tutuimpia nimiä olivat tapahtuman pääesiintyjä Scorpions, saksalaisten suosima Udo Jürgens, ikivihreä DJ Ötzi sekä ysärinimet kuten DJ Bobo, Culture Beat ja Kim Wilde. Tilaisuus päättyi Tiergartenin keskeltä ammuttuun suureen ilotulitukseen.
Näimme samaisen ilotulituksen kaksi vuotta sitten, mutta se ei ollut mitään verrattuna omalta parvekkeeltamme puoliltaöin auenneeseen näkymään. Taukoamaton pauke oli alkanut jo pari tuntia aiemmin, mutta puoliltaöin koko horisontin täyttivät tuhannet raketit. Erityisesti läheisen Alexanderplatzin alueelta ammuttiin ilotulitteita ilmaan jatkuvalla syötöllä ja koko keskusta verhoutuikin nopeasti raketeista syntyneeseen ruutisumuun. Voin vain kuvitella millainen pauke itse aukiolla oli keskiyöllä. Saksassa ilotulitteiden ja räjähteiden käyttö on aika villiä ja en ole esimerkiksi koskaan nähnyt kenelläkään minkäänlaisia suojalaseja. Saatavilla on lisäksi melkoisia pommeja, sellaisia vanhojen tykinkuula-räjähteiden tapaisia paukkuja, joista lähtee melkoinen pamahdus. Niitä sitten jotkut valopäät heittelevät ahtailla kaduilla tai jopa suoraan väkijoukkoon.
Uudenvuoden juhlintaa parvekkeeltamme nähtynä (puoliyö noin 1:30 kohdalla)
Tätä vasten emme olleet yhtään pahoillamme, että vietimme uudenvuoden kotonamme parvekkeelta menoa katsoen. Siinäkin tuntui osa kadulta ammuttavista raketeista räjähtävän niin lähellä, että mieli teki siirtyä sisätiloihin kymmenen minuutin jälkeen. Ilotulitus ei kuitenkaan tauonnut, vaan aivan yhtenäinen räjähtelyn ääni jatkui kaupungilla ainakin puolentoista tunnin ajan.
Viime yön sotatantereen muistoja
Yön satoa korjattiin aamulla. 1135 hälytystä, 397 tulipaloa ja 17 loukkaantunutta, joista yksi menetti kokonaan kätensä ilotuliteturmassa. Lukemat ovat hieman viime vuotta korkeammat, mutta eivät kuitenkaan mitään ennätyslukemia Berliinissä. Kaiken kaikkiaan vuosi vaihtuikin sangen onnellisesti ja nyt muistona ovat vain valtavat jätemäärät kaduilla. Hyvää uutta vuotta kaikille blogini lukijoille!
