Elokuun vaihtuminen syyskuuksi on joka vuosi muistelemisen aikaa, sillä tuolloin tulee jälleen täyteen yksi vuosi lisää täällä ulkomailla. Tänä vuonna täyteen tuli jo kahdeksan vuotta siitä kun olemme jättäneet Suomen taaksemme ja lähteneet kokeilemaan eloa kotimaan rajojen ulkopuolella. Näin pitkän ajan ja monien sattumusten jälkeen voikin todeta, että hyvin on käynyt.
Melkein päivälleen neljäsosa elämästäni sitten teimme Suomessa lähtöä Saksan Dortmundiin. Tälle kolmen kuukauden mittaiseksi suunnitellulle matkalle tuli lopulta mittaa tasan vuosi. Elämä jatkui seuraavaksi Berliinissä, jossa vierähti lopulta neljä ja puoli vuotta työntäytteistä, mutta kaikin puolin mahtavaa aikaa. Berliinistä lentokone vei meidät seuraavaksi tänne Vancouveriin, jossa olemme olleet nyt jo kaksi ja puoli vuotta, eikä minkäänlaista takarajaa täältä lähdölle ole tällä haavaa näkyvissä.
Ja mikäs täällä on maailman parhaimpiin kuuluvassa asuinkaupungissa asuessa, leppoisasta kanadalaisesta elämästä nauttien ja ympäröivästä luonnosta iloiten. Työtilanne on Kanadassa edelleen hyvä, kun se on Euroopassa (erityisesti Suomessa) heikentynyt vuosi vuodelta. Tässä tilanteessa ei kannatakaan edes miettiä tasaisen elämän vaihtamista epävarmuuteen, jota piisasi täälläkin kaksi vuotta sitten.
”Tasainen” onkin ehkä päällimmäisin mieleen tuleva adjektiivi menneestä kahdeksannesta vuodestamme ulkomailla, eikä se ole millään tavalla negatiivista. Vuoden aikana olemme ehtineet matkustella, lasketella, vaeltaa, pyöräillä, nauttia vuorista ja tehdä paljon, paljon muuta. Vancouverin ensimmäisen vuoden uutuudenviehätys on varissut jo aikaa sitten, mutta onneksi sen takaa on paljastunut mahtava asuinpaikka, josta ei ole mikään kiire pois, jos ollenkaan.
Yritin kovasti miettiä, mutta kovin paljon merkittävää kerrottavaa menneestä vuodesta ei ole kertynyt. Pieniä tarinoita on kuitenkin kertynyt kymmeniä ja kirjoitan niitä tänne sitä vauhtia kuin vain kerkeän. Samanlaiselta vaikuttaisi myös tuleva yhdeksäs vuosi, jonka ensimmäisiä päiviä nyt siis elämme. Tiedossa on varmasti jotain uusia työkuvioita ja muita asioita tulevan vuoden aikana, mutta olen kuitenkin 99,9% varma, että kirjoitan myös ensi vuoden muisteluani täältä Kanadan länsirannikolta. Tästä voisin vaikka lyödä vetoa, mutta kuten aiemmat vuodet ovat osoittaneet, elämä on täynnä yllätyksiä ja se 0,1% voi joskus muuttaa kaiken.
Löysin blogisi netissä surffaillessa, ja piti vaan kommentoida, että hienoja kuvia ja mielenkiintoista juttua sinulla täällä! Ja olet niin oikeassa tuossa viimeisessä lauseessa, että elämä on täynnä yllätyksiä. Minä en todellakaan vuosi sitten olisi uskonut olevani tällä hetkellä Coloradossa. 🙂