Jatkoa täältä. Matkakertomuksen muut osat löytyvät täältä.
Hieman pettymykseksi osoittautuneen Dallasin uudenvuodenaaton jälkeen oli jälleen aika jatkaa matkaa. Olin onneksi tervehtynyt Dallasissa vaivanneesta matalasta kuumeestani ja vuoden 2014 ensimmäisen päivän aamuna lähdimme ajamaan etelään kohti Texasin suurinta kaupunkia, Houstonia. Dallasista on matkaa Houstoniin 385 kilometriä ja maisemat moottoritien varrella muodostuvat lähinnä preeriasta. Vakionopeudensäätimen kanssa onkin miellyttävää ajella suoraa tietä ja poikkesimmekin matkalla vain burgereille paikallisessa pikkuravintolassa.
Burgerilla jossain päin Texasia
Texasilaiset ovat ylpeitä identiteetistään
2,3 miljoonan asukkaan Houston on kaupunginrajojensa sisäpuolella mitattuna Yhdysvaltojen neljänneksi suurin kaupunki New Yorkin, Los Angelesin sekä Chicagon jälkeen. Houston myös kasvaa nopeaa noin 9% vuosivauhtia, joten ero Chicagoon kaventuu koko ajan. Koko Houstonin metropolialueen väkimäärä on 6,3 miljoonaa, mikä on hieman yllättäen melkein miljoona vähemmän kuin Dallas-Fort Worth Metroplexin väkimäärä.
Houston on kuitenkin Teksasin merkittävin talouskeskus, jossa sijaitsee peräti 51 Fortune 500 -listattua suuryritystä. Iso osa näistä on energia-alan yrityksiä, suurimpina öljy-yhtiöt Phillips 66 sekä ConocoPhillips. Energia-alan lisäksi Houston on myös huomattava lääkealan keskus ja Texas Medical Centerininä tunnetun kaupunginosan alueella työskentelee 106 000 ihmistä alueen 21 sairaalassa. Houston on myös kuuluisa avaruusteknologian keskus, mistä lisää seuraavassa viestissäni.
Vuonna 1837 perustettu Houston on saanut nimensä ansioituneelta kenraali Sam Houstonilta, joka toimi Texasin ensimmäisenä presidenttinä osavaltion ollessa hetken aikaa oma suveeri valtionsa. Kaupungin suuri kasvupyrähdys tapahtui 1900-luvun puolivälissä, kun toisen maailmansodan aikainen kysyntä laiva- ja öljyteollisuuden tuotteille oli huipussaan. Houston ei itsessään ole satamakaupunki, mutta sieltä on kuitenkin pääsy kanavia pitkin noin 80 kilometrin päässä sijaitsevalle Meksikonlahdelle.
Houston on värikäs
70- ja 80-lukujen öljybuumin aikana kaupunki sai nykyisen ulkoasunsa, kun öljy-yhtiöt rakensivat kilpaa toisiaan korkeampia pilvenpiirtäjiä. Lopputuloksena oli siluetti, joka on yksi Yhdysvaltojen korkeimmista. Kaupungissa on 31 virallisen pilvenpiirtäjän mittoihin (150 metriä) yltävää tornia, joista korkein on 305-metrinen ja 75-kerroksinen JPMorgan Chase Tower. Yli 300 metrin yltää myös vain muutaman metrin matalampi vihreälasinen Wells Fargo Bank Plaza.
Houstonin pilvenpiirtäjät ovat korkeita
Kaupunkia lähestyttäessä pilvenpiirtäjät näkyvät jo kauas tasaiselle preerialle ja niitä kohti 8-kaistainen moottoritie mutkittelee. Dallasin tapaan myös Houstonin keskustaa ympäröi kehämoottoritie, jonka rampit johtavat keskustan kaduille. Houston onkin autokaupunki henkeen ja vereen, ja peräti 72% kaupunkialueen asukkaista autoilee töihin. Vielä muutama vuosikymmen sitten tämä näkyi keskustan jättimäisinä avomaan parkkipaikka-alueina, jotka ovat kuitenkin hiljalleen hävinneet uusien rakennusten alle (kadonneet siis vain näkyviltä). Keskusta on kuitenkin erittäin perinteinen amerikkalainen toimistoalue, minkä huomasi hyvin uudenvuodenpäivänä. Ihmisten ollessa vapaalla oli keskustan kaduilla aivan kuollutta. Päädyimmekin harrastamaan turismia ajelemalla ympäri tyhjiä katuja ja välillä tyhjille parkkialueille pysähtyen.
Kaupungin siluetti näkyy kauas
Houstonin keskusta uudenvuodenpäivänä
Avomaan parkkipaikat ovat hävinneet…
…suurten parkkitalojen sisälle
Houstonissakin muutokset tuulet puhaltavat, joskin erittäin hiljaa. Keskustaan on noussut viime vuosina muutama asuintornitalo, mutta keskustassa asuvien ihmisten määrä on edelleen erittäin pieni. Kaupunki yrittää myös panostaa julkiseen liikenteeseen raitiovaunujen muodossa ja 2015 alkaen verkostoon kuuluu kolme linjaa. Suunnitteilla on muutama linja lisääkin, joskin tehokas raideliikenne on mahdotonta näin hajanaisesti rakennetussa kaupungissa.
Amerikkalainen aavekeskusta
Tyhjässä keskustassa jonkin aikaa ajeltuamme lähdimme ajamaan kohti länttä. Poikkesimme lyhyesti erikoisella ”oluttölkkitalolla”, joka on pieni paikallinen nähtävyys. Eläköityneen rautatietyöläisen talo on vuorattu arviolta 50 000:lla oluttölkillä, jotka antavat rakennukselle erikoisen ulkonäön.
Erikoinen oluttölkeillä vuorattu talo
Sieltä jatkoimme matkaamme Uptownin alueelle, joka on vilkas lähiö Downtownin länsipuolella. Alueen maamerkki on 275-metrinen lasinen Williams Tower, joka oli aikoinaan maailman korkein esikaupungissa sijaitseva pilvenpiirtäjä. Rakennuksen juuressa sijaitsee koko Texasin suurin ostoskeskus The Galleria, joka ei kuitenkaan ollut syy vierailuumme. Se syy oli kiintoisa Gerald D. Hines Waterwall Park niminen monumentti.
Yksinäinen Williams Tower
Tämä vuonna 1983 valmistunut puoliympyrän muotoinen kaari on 20 metriä korkea ja sen kaarevia sisä- ja ulkoseinämiä pitkin valuu valtava määrä vettä. Kaaren sisällä ympäröivä seinämä täyttää melkein koko näkökentän ja veden kohina on melkoinen. Näky on jännä ja myös kaareva ulkoseinä on hauskan näköinen, veden valuessa pitkin seinämiä. Kiintoisa vesiseinämä onnistuukin houkuttelemaan paikalle runsaasti ihmisiä tähän pieneen puistoon.
Gerald D. Hines Waterwall Parkin monumentti
Monumentin kääntöpuoli
Sisäpuolella vesiputous peittää näkökentän
Uptownin pysähdyksen jälkeen jatkoimme matkaamme kohti länttä. Ajamamme Interstate 10 on Houstonin läntinen sisääntuloväylä ja osa koko Amerikan eteläosan halki kulkevaa moottoritietä. Houstonin osuus tiestä on nimeltään Katy Freeway ja maailman levein moottoritie. Houstonin läntinen osuus rakennettiin uusiksi vuonna 2008, jolloin tien viertä kulkenut vanha rautatie otettiin tiekäyttöön. Uusi megamoottoritie on leveimmillään peräti 26 kaistaa, mikä on käsittämätön lukema! 😯
Suurten teiden kaistamäärät ovat kuitenkin hieman hämääviä, sillä kaistat on yleensä jaettu eri liikennetarkoitusten mukaan. Näin on myös Houstonissa ja 26 kaistaa käsittää kumpaankin suuntaan kaksi tullikaistaa tien keskellä, kuusi yleistä kaistaa sekä viisi kaistaa moottoritien vierellä kulkevaa ”kerääjätietä”, joka syöttää liikennettä rampeille ja niiltä alas. Kaikkein leveimmällä kohdalla kaistaviivan erottamia kaistoja on yhteensä 9 kappaletta yhteen suuntaan, mikä on valtava määrä. Atlantasta löytyy muutama kohta jossa on vierekkäin 8 kaistaa ja esimerkiksi Seattlessa on 7-kaistainen tie. Katy Freewayn tieväylän leveys on suurimmillaan huikeat 169 metriä, mutta leveys sekä kaistojen määrä vaihtelee liittymien välillä.
Maailman leveimmällä moottoritiellä
Koska kaistat on eriytetty toisistaan ja vierekkäisiä kaistoja on ”vain” 6-9 suuntaansa, on megamoottoritiellä ajo sangen helppoa. Pyhäpäivän iltapäivällä liikenne ei myöskään ollut tien kokoon verrattuna minkäänmoista, mutta autojoukon osana ajaessa tuntuu silti olevansa osa valtavaa liikennevirtaa, joka valuu halki ympäröivän maaston. Myös Katy Freewayn liittymät ovat valtavia ja korkeimmat ovat Dallasin tapaan viisikerroksisia jättiläisiä.
Valtavia liittymiä ja ramppeja
Ajoimme moottoritietä ehkä noin 10 kilometrin matkan, kunnes käännyimme takaisin kohti Houstonia. Megamoottoritien ajaminen oli omalla tavallaan kiintoisaa, sillä olen nyt ajanut sekä maailman leveimmällä, että myös vilkkaimmalla moottoritiellä. Jälkimmäinen löytyy Torontosta jossa 18-kaistaisen Highway 401:n liikennemäärät ovat normaalina päivänä noin 400 000 autoa vuorokaudessa ja vilkkaimpina päivinä jopa yli puoli miljoonaa. Tähän verrattuna Katy Freewayn liikennemäärät ovat jopa pieniä: ”vain” noin 238 000 autoa vuorokaudessa (koko vuoden keskiarvo). Lukema kuitenkin kasvaa nopeasti Houstonin kasvun mukana.
Paluu kaupunkiin
Takaisin keskustassa majoituimme hotelliimme ja kävimme illalla syömässä keskustan Hard Rock Cafessa. Juttelimme veljeni kanssa miten silmiinpistävän erilainen Houstonin väestö on pelkästään Dallasiin verrattuna. Noteerasimme kyllä Dallasissakin meksikolaisten suuren määrän, mutta vasta Houstonissa heitä tuntui olevan kaikkialla. Eikä ihme, sillä kaupungin väestöstä 43,7% on latinolaista alkuperää!
Hyvän ruoan päälle nautimme hyvistä yöunista, sillä tulossa olisi tulossa kaksipäiväisen Houstonin pysähdyksemme mielenkiintoisin päivä; vierailu Lyndon B. Johnson Space Centerin avaruuskeskuksessa. 😮
Seuraavaan osaan tästä. Matkakertomuksen muut osat löytyvät täältä.
