Vancouverissa eletään jo kaunista alkukesää, mutta tästä huolimatta emme ole oikein päässeet uuden vaelluskauden makuun. Asiaan piti saada muutos ja niinpä päätimme lähteä nyt menneenä lauantaina Squamishin suunnalle valloittamaan Petgill Laken pienelle vuoristolammelle johtava vaelluspolku. 🙂
Polku Petgill Lakelle
Polku alkaa Sea to Sky Highwayn varrelta, aivan Murrin Provincial Parkin suositun picnic-alueen parkkipaikalta. Polku ottaa heti alkumatkasta vaeltajalta luulot pois, sillä varsinaiseen metsään päästäkseen on ensiksi kivuttava suurten lohkareiden ylitse. Metsään päästyä maasto muuttuu onneksi helpommaksi kulkea, vaikka jatkaakin tasaista nousuaan aina ylös saakka. Tieltä kuuluva liikenteen melu jää kuitenkin taakse pian ensimmäisen notkelman jälkeen ja ympäröivä äänimaailma vaihtuu metsän hiljaisuuteen.
Alun vehreä maasto vaihtuu nopeasti synkkään metsämaisemaan
Vaikka viikonloppuisin polulla onkin todella hiljaista ja kulkijoita erittäin vähän, on tilanne viikolla hyvin erilainen. Vuoren rinteellä tehdään nimittäin paraikaa isoa metsähakkuuta ja työmaa on toiminnassa arkipäivinä (tuolloin itse polku on suljettu). Metsäkoneille raivatut metsätiet mutkittelevatkin pitkin keskivaiheen metsämaisemaa ja tekevät reitin seuraamisen hankalaksi. Onneksi kuitenkin netistä on tulostettavissa kunnon ohjeet, sillä ilman niitä on helppo kävellä polun ohitse.
Varoitus metsähakkuusta
Rikki revitty metsä
Hakkuualueet näkyvät ylhäältäkin käsin
Metsähakkuu on ikävä näky, mutta länsirannikon vuoristoisillakin alueilla sangen yleistä. Kaivinkoneisiin ja dumppereihin perustuvat metsäkoneet pärjäävät jyrkässäkin rinteessä ja teitä pitkin puut saadaan kuljetettua alemmas tukkirekkojen ulottuville. Hakattu metsä on ankea näky, mutta onneksi luonto alkaa peittämään alueita jo muutaman vuoden sisällä.
Metsäkoneita reitin varrella
Loppumatkalla järvelle hakkuut eivät kuitenkaan enää maisemassa näy ja polku kulkee kallioiden saartamana paikoin synkeässä metsässä. Lopulta vaiva kuitenkin palkitaan Petgill Laken pienellä lammella keskellä vehreää metsää. Lammen luota ei kuitenkaan aukea minkäänlaista maisemaa, joten siitä kannattaa jatkaa vielä puolisen kilometriä ylemmälle näköalapaikalle. Sieltä aukeava maisema kattaa koko Howe Soundin upean vuonon ja Squamishin leipeillä kohoava Stawamus Chiefin vuorikin näkyy hyvin. Pienet hakkuuaukot näköalapaikan alapuolella antavat puolestaan osviittaa mistä reitti ylös kulkee.
Pieni Petgill Lake
Squamish vierellään kuuluisa Stawamus Chief
Chief ja valkeahuippuinen Mount Garibaldi
Ylhäällä oli kaunista syödä evästä ja huilata upeaa maisemaa lämpimässä auringonpaisteessa katsellen. Paluumatkalla polvet joutuvat sitten todelliselle koetukselle, sillä vertikaalia laskua on 650 metriä. Kokonaispituudeltaan reitti on hieman alle 12 kilometriä, mihin meiltä kului noin viisi tuntia. Vaikka kyse ei ollutkaan parhaasta vaelluksestamme, olimme kuitenkin tyytyväisiä saavutukseemme ja ainakin vaelluskausi on nyt virallisesti avattu. Jatkoa onkin tiedossa jo tulevana viikonloppuna, kun suuntaamme nelipäiväiseksi viikonlopuksi Sunshine Coastin erämaisemiin. 🙂
Kaunis maisema eväshetkelle
Howe Soundin upea vuono
