Elokuun 31. päivä merkitsee jälleen yhden vuoden täyttymistä lähdöstämme maailmalle. Takana onkin nyt jo kovin suurelta kuulostavat yhdeksän vuotta Suomen ulkopuolella. Se on paljon se, varsinkin jos sitä ajattelee niin että nyt lähtee käyntiin jo kymmenes vuosi maailmalla!
Tunnelmat ovat tänä vuonna melkolailla viime vuotta erilaiset. Emme kumpikaan työskentele enää samassa firmassa kuin vielä tuolloin, emmekä edes asu enää samassa mahtavassa asunnossa! Kotimme onkin tällä hetkellä kuukauden kerrallaan jatkuva väliaikainen koppero Yaletownissa siihen asti että saamme jälleen kaikki suunnitelmamme kohdilleen.
Paljon on siis muuttunut vuodessa ja vaikka näitä muutoksia pystyikin jo vuosi sitten hieman ennakoimaan, en olisi vielä tuolloin uskonut mitä kaikkea viimeisimpään vuoteen sitten mahtuikaan. Tätä kirjoittaessa asioiden suunnittelu vielä kesken ja niistä lisää myöhemmin syksyllä, mutta kyllä tässä ollaan taas aloittamassa uutta aikakautta samaan tapaan kuin muutosten vuonna 2012. Se kaikkein tärkein ei ole sentään muuttunut eli asumme edelleen täällä Vancouverissa, jossa olemme viihtyneet niin verrattoman hyvin. Kaupunkia ei olekaan tarkoitus jättää vaan löytää uusia tuulia.
Ja jos tässä on jotain hyvää tapahtunut menneen vuoden aikana, niin olen viimeinkin saanut alettua purkamaan jo vuosien ajan patoutunutta kirjoitustulvaa täällä blogissa. Aktiivisimmat lukijat ovatkin varmasti huomanneet kirjoitusten määrän lisääntyneen tässä kesän aikanaja näin onkin ollutkin. Paljon työtä on kuitenkin edelleen jäljellä sillä saralla ja katsotaan mihin saakka pystyn priorisoimaan kirjoitustyötä ennen kuin muut kuviot ottavat jälleen ison osan vapaa-ajastani.
Niin tai näin, edessä on varmasti kiintoisa syksy uusien suunnitelmien parissa. Niistä lisää tässä nyt alkavan ”juhlavuoden” edetessä.
