Aiempi kirjoitukseni Saksan verotuksesta on yksi blogini luetuimpia kirjoituksia. Mielessäni onkin ollut kirjoittaa nyt viiden Kanadan vuoden jälkeen näiden kahden asuinmaamme sekä Suomen verotusta vertaileva kirjoitus, josta toivon olevan hyötyä kaikille Kanadaan muuttoa harkitseville.
💡 Verotus riippuu aina yksilökohtaisista seikoista ja tämä blogikirjoitus käsitteleekin Kanadan verotusta vain yleisellä tasolla, pohjautuen omiin kokemuksiimme sekä elämäntilanteeseemme. Verotus myös muuttu joka vuosi, joten virallisen ja kaikkein viimeisimmän tiedon suhteen on aina syytä kääntyä virallisen verottajan puoleen. Kanadassa tämä taho on Canada Revenue Agency.
Aiheeseen liittyen lue myös: Kateusvero voimaan sekä Verotus Saksassa.
On kiintoisaa miten eri tavalla jokainen maa suhtautuu veroilmoituksen laatimiseen. Suomessa verottaja toimittaa jokaiselle verovelvolliselle (meillekin vielä yli 10 ulkomaan vuoden jälkeen) valmiin veroehdotuksen, johon ei kuitenkaan tarvitse reagoida jos kaikki tiedot ovat kunnossa, eikä vähennettävää ole. Saksassa veroilmoituksen teko on puolestaan vapaaehtoista, joskin kannattavaa, jos haluaa saada veronpalautuksia vähennyksistä. Kanadassa puolestaan veroilmoitus on pakko täyttää huhtikuun viimeiseen päivään mennessä, eikä tähän ole poikkeuksia.
Kanadan veroviranomainen on Canada Revenue Agency
Saksan tapaan suurin osa kanadalaisista täyttää veroilmoituksen sähköisesti joko maksullista tai ilmaista verosovellusta käyttäen. Itse olemme käyttäneet tuloksekkaasti ilmaisohjelmaa, joka on hoitanut asian mallikkaasti. Ensimmäinen veroilmoituksemme vuonna 2012 vaati vielä ilmoituksen postittamista paperimuodossa, mutta nykyisin ohjelmien tallentama tiedosto lähetetään sähköisesti suoraan verottajalle. Saksan tapaan myös henkilökohtainen veroneuvonta on suosittua varsinkin, jos oma elämäntilanne on yhtään peruspalkkatuloa monimutkaisempi.
Kaikissa kolmessa maassa verotus on progressiivistä, mutta Kanadassa verotuksen koventuminen tulojen noustessa on huomattavasti Saksaa ja erityisesti Suomea maltillisempaa. Kanadassa veroja keräävät Kanadan liittovaltio (tulovero, kansaneläke sekä työttömyysturva), provinssitasolla kukin provinssi (perusterveydenhuolto, kulutusverot sekä osa tuloverosta) ja kunnallistasolla paikkakunnat (kiinteistöverotus ja muut kulutusverot). Tämä kirjoitus keskittyy kuitenkin liittovaltion ja provinssien verotukseen, joita varten itse veroilmoitus tehdään.
Isona erotuksena Suomeen ja Saksaan, Kanadassa seuraavalle veroasteelle liikkuminen vaikuttaa ainoastaan rajan ylittävään osaan ja rajan alapuoleisten tulojen verotus tapahtuu alempien tasojen kevyemmällä prosenteilla. Liittovaltiotasolla veroprosentit ovat 15-33% eli kovimman luokan yli $202 000 tienaavien verotus muodostuu viiden eri veroluokan yhteissummasta. Kuulostaa monimutkaiselta, mutta onneksi vero-ohjelmat laskevat kaiken automaattisesti. Hienointa on kuitenkin, että verojärjestelmä kannustaa aktiivisesti lisätulojen hankintaan toisin kuin Suomessa, jossa seuraavalle veroprosentille hyppäys saattaa vähentää kokonaistuloja voimakkaasti, eikä ole siten kannattavaa.
Liittovaltion veroprosentit ovat kaikille samat, joten todellinen erotus verotuksessa syntyy provinssitasolla ja siellä verotus vaihteleekin huomattavasti. Oma British Columbiamme on yksi Kanadan yksityishenkilöitä kevyimmin verottava provinssi ja maksimi veroprosentti on 14,7% yli $108 000 tienaaville. Kovimmin verottava provinssi on itäinen Nova Scotia, jossa yli $150 000 tienaavilta viedään 21%. Myös provinssien verotus on porrastettu samaan tapaan kuin liittovaltiotasolla ja lähtee yleensä 4-7% lukemista.
Mihin kanadalaisten verot käytetään
Yhteen ynnättyinä 33% ja 14,7% saattavat kuulostaa äkkiseltään melko jyrkältä verotukselta, mutta olemme vasta pääsemässä asian ytimeen eli verovähennyksiin. Saksalaiset rakastavat vähennyksiään kaikesta mahdollisesta ja Kanadassakin monilla seikoilla on mahdollista vähentää verotustaan. Ylivoimaisesti paras keino on vapaaehtoinen eläkesijoittaminen RRSP:hen (Registered Retirement Savings Plan), johon laitettu raha on sellaisenaan verovähennyskelpoista vuosittaiseen maksimimäärään asti (18% viime vuoden bruttotuloista, maksimissaan $26 010 vuonna 2017). Monessa työpaikassa palkastaan voi myös ohjata RRSP:hen tietyn automaattisen prosenttimäärän, jonka työnantaja usein vielä tuplaa ilmaisena lisänä.
Peruseläkkeen päälle tuleva vapaaehtoinen eläkesijoittaminen siis kannattaa, sillä sen avulla voi tuoda kokonaisverotustaan alas tuntuvasti. Raha myös pysyy omana henkilökohtaisella eläketilillä, jossa sen sijoittamista voi myös itse hallita potin kasvattamiseksi. RRSP:n lisäksi rahojaan kannattaa työntää myös vuodesta 2009 alkaen TFSA:han (Tax-Free Savings Account). TFSA:han sijoittaminen ei ole verovähennyskelpoista, mutta siellä ansaittu tuotto on RRSP:n tapaan verotonta ja rahan voi nostaa koska tahansa verottomasti. RRSP:stä nostamista säätelevät TFSA:ta tarkemmat ehdot ja sieltä nostettaessa joutuu maksamaan veroa jälkijättöisesti. TFSA:n vuosittainen maksimi on kuitenkin vain $5500, mutta pitkällä tähtäimellä sekin on hyvä säästö rahoilleen, joiden sijoitusta voi itse hallita.
Miten tämä kaikki sitten näyttäytyy palkkanauhassa? Ylivoimaisesti suurin menoerä on liittovaltion ja provinssin jakama tulovero (Federal Tax), joka on tulojen mukaan sen mainitut parikymmentä pinnaa. Toiseksi suurin menoerä on yleensä Kanadan eläkejärjestelmä CPP:hen (Canadian Pension Plan) maksettava summa, joka on maksimissaan $2544,30 vuodessa. Tämän lisäksi maksetaan kanadalaista työttömyysturvaa rahoittavaa EI:tä (Employment Insurance) maksimissaan $836,19 verran. Provinssi veloittaa puolestaan julkisen terveydenhuollon MSP:stä (Medical Services Plan) täällä British Columbiassa $900 vuodessa, joskin jotkut työnantajat korvaavat tämän summan kokonaan tai osittain. Palkkanauhasta vähennetään myös työantajan terveysetuuksiin oikeuttava pieni maksu, mikä ei kuitenkaan ole merkittävä.
Nämä kaikki vähennetään automaattisesti palkkanauhasta, mutta kun yhtälöön lisätään verovähennyskelpoiset erät, tulee normaalin palkkatuloisen vuoden kokonaisveroprosentiksi 20-25%. Itseasiassa viime vuoden alkuun yltänyt mahtava sapattijaksoni auttoi keventämään verotustani siinä määrin, että maksoin viime vuoden 8 kuukauden työskentelystäni veroa vain 14,7% – se on vähän se!
Kauan odotettu verovapauspäivä (sisältää kulutusverotkin) ajoittuu kesään
On kieltämättä mukavaa, kun tehdystä työstä maksettavasta palkastaan saa pitää 75-85%, verrattuna esimerkiksi Saksassa käteen jääneeseen 58,8% lukemaan. Palkkatasojen varsinainen vertaaminen on kuitenkin hieman hankalaa eri valuutasta sekä omalla kohdallamme eri tasoisista työtehtävistä johtuen, mutta sanoisin että Kanadan palkat ovat Saksaa kovemmat. Se on toki tarpeenkin, sillä asumisen hinta on kova erityisesti Kanadan suurkaupungeissa (kuten Vancouverissa), mutta tätäkin kompensoi vain 12% arvonlisävero täällä British Columbiassa. Muutamissa provinsseissa ALV on vain 5%.
Saksaan ja varsinkin Suomeen verrattuna Kanadan verotus onkin kevyttä ja mikä parasta, työllisyyteen kannustaa, kun lisätulot eivät tarkoita kokonaistulojen vähentymistä. Kevyestä verotuksesta huolimatta Kanada on kuitenkin läntinen hyvinvointivaltio, jossa on omien kokemustemme valossa hyvä julkinen terveydenhuolto, työllistymiseen kannustava työttömyysturva ja korkeakoulutus kohtuullisen hintaista. Onkin vaikea ymmärtää mihin Suomi onnistuu haaskaamaan melkein tuplasti kovemmat verotulot, jotka kuitenkin tuottavat aikalailla saman tasoiset ja viime vuosina vieläpä heikentyneet hyvinvointipalvelut?
Aiheesta enemmän kiinnostuneille suosittelen jatkolukemiseksi Veronmaksajain Keskusliiton vuosittain julkaisemaa verovertailua Suomen, Saksan ja Kanadan välillä, jossa esitellään erilaisia lukuja laajemmin.
Lopuksi mainittakoon vielä kiintoisa ero veronpalautusten saamisen nopeudessa. Suomessa valtio nauttii miljardien arvoisesta korottomasta lainastaan aina joulukuuhun saakka, kun Saksassa palautukset napsahtavat tilille noin kahdessa kuukaudessa. Kanadassa palautuksia ei tarvitse odottaa näinkään kauan, vaan omansa saa takaisin vain kahdessa viikossa. Tämä on ihailtavan tehokasta julkishallinnon toimintaa, jonka rinnalla saksalainen byrokratiakin kalpenee!
Veronpalautukset tipahtivat lopulta tilille viikossa ja täysimääräisinä, joten tehokasta on kanadalaisen verottajan toiminta. 😛
Hei,oli mielenkiintoinen juttu,kiitos! Olen eläkkeellä oleva mies ja tuleva vaimoni on filippiiniläinen sairaanhoitaja,asun Espanjassa jo 20v ja olen asunut Kanadassa Edmontonissa vuoden 1991-92,olin töissä silloin,myös Malesiassa 3v,Saudeissa 2v ja vietän paljon aikaani Taimaassa ja Filippiineillä ja kesät Suomessa,mutta itse asiaan,voisitko auttaa selvittämään työkyvyttömyys eläkeläisen verotus Kanadassa,eläkkeeni on isohko, Suomella ja Kanadalla on verosopimus,jossa Suomi voi verottaa eläkkeestäni 20%,verottaako Kanada loput heidän asteikon mukaan,jos muutan pysyvästi sinne ja paljonko verot olisi siellä,vaikka samassa provinssissa jossa asut? Kiitos etukäteen! Juha-P Naukkarinen.
Hei Juha-Pekka,
Kiitos kiintoisasta tarinasta ja monenlaista olet kyllä kerennyt työurasi aikana tekemään! En ole aiheen asiantuntija, mutta yleisesti ottaen tulot ja eläkkeet veroteta siellä maassa missä ne myös maksetaan. Ulkomaisista tuloista pitää ilmoittaa kanadalaisen veroilmoituksen yhteydessä, mutta en tiedä miten tällaisia mahdetaan sitten verottaa, jos ollenkaan. Kuvittelisin itse että on olemassa jokin summa, minkä alapuolella veroa ei täällä päässä joudu maksamaan, mutta en tiedä asiaa varmaksi.
Suosittelen selaamaan Canada Revenue Agencyn nettisivuja aiheesta. Paras vaihtoehto on kuitenkin veroneuvojan käyttö ihan siellä Suomen päässä, sillä aiheesta on viime vuosina (esimerkiksi Portugalin yhteydessä) keskusteltu paljon julkisuudessa ja monet ovat asiaa selvittäneet.
Sinun pitää myös harkita miten vaikeaa on siirtää kirjansa tänne Kanadaan. Maahanmuuttojärjestelmät ovat muuttuneet huomattavasti sitten 90-luvun ja sanoisin ettei sellainen onnistuisi kaltaisessasi tapauksessa vain sormia naksauttamalla. EU:n sisällä kirjojaan on helppo muuttaa maasta toiseen, mutta Kanadan suuntaan joutuisit varmasti käymään läpi koko normaalin maahanmuuttoprosessin, mikä on hidasta eikä lopputulos ole varma.
Toivon mukaan löydät ratkaisun joka toimii parhaiten tilanteessasi. Hyvää kevättä!
Kiitos tiedoista!
Vastauksena kysymykseesi: mihin Suomi haaskaa verotulot? voisi yksi olla esim. teiden kunto. Ajeltiin juuri kahdessa viikossa reilut 2000 km itärannikolla ja pääasiassa kehno oli teiden kunto. Jopa pääkaupungin ytimessä asiaa ihmeteltiin porukalla.
Hei Minna,
Maailman toiseksi suurimpana maana Kanadan tieverkolla on mittaa ja pohjoisena maana routa on täälläkin ankara. Tienkunnostukseen uppoaa valtavasti rahaa, joka tulee suurimmaksi osaksi provinssien budjetista, liittovaltion rahoittaessa lähinnä suuria uudishankkeita.
Provinssien välillä on siis täten eroja, riippuen siitä mihin mikäkin paikallishallinto rahojaan käyttää. Ei kanadalaisia maanteitä voi kehua mitenkään täydellisiksi, mutta en nyt tiedä onko täällä enemmän kuoppia kuin Suomessa? Viime kesän Suomen lomamatkallamme kun tuli kiroiltua sikäläistä tienpitoa useampaankin otteeseen ja sukulaiset päivittelevät usein varsinkin pääteiden ulkopuolisia perunapeltoja…
Menoreikiä Suomen korkeille veroille on varmasti monia, mutta itse tarkastelisin lähemmin kalliita hallintohimmeleitä sekä kaikkialla rehottavaa ”maan tapaa”, johon uppoaa miljoonia, jos ei miljardeja. Suomessa on maan kokoon verrattuna melkoisen massiivinen hallintojärjestelmä sekä tukijärjestelmä, joka ei tule ilmaiseksi. Onko tämä kaikki sitten korkeampien verojen arvoista, on jokaisen oma arvio.
Toivottavasti teillä oli onnistunut automatka ja kuulostaa että ehditte nähdä paljon! Hyvää kesää sinne suunnalle! 😛