Countrymusiikki eli suomalaisittain kantri ei soi juuri Suomen radioaalloilla, mutta täällä Pohjois-Amerikassa kantrimusiikki on radiotaajuuksien kaikkein soitetuin tyylilaji. Varsinkin viimeisten parinkymmenen vuoden aikana kantri on noussut kaikkien aikojen kukoistukseen ja nykyisin alan suurimpien nimien keikat täyttävät suuria stadioneita, itse tähtiartistien tehdessä kymmenien miljoonien vuositulot.
Itse olen musiikin suhteen sangen moniruokainen ja kantrimusiikki on aina miellyttänyt korviani. Kyseinen musiikki on mitä parhainta musiikkia pitkille automatkoille ja kappaleiden sanoitukset ihannoivat juuri Amerikan Keskilännen arkista elämää, johon kuuluvat suuret lava-autot, kalastus sekä istuminen baarissa rankan työpäivän päätteeksi. Vaikka tämä edustaakin täysin päinvastaisesta elämäntyylistä mitä itse elämme, liittyy siihen tietynlainen simppelimmän elämän, isojen etäisyyksien sekä vapaan tien vapauttava tunne. 😮
Kanadaan muutettuamme olemmekin alkaneet kuunnella kantrimusiikkia, jota soittaa täällä Vancouverin alueella musiikkityyliin erikoistunut radiokanava. Kymmenet artistit ja sadat kappaleet ovatkin tulleet tutuiksi kuuden vuoden aikana, minkä vuoksi olikin kiintoisaa kuulla että kaupunkiin on tulossa kantrimaailman suuria nimiä, kun amerikkalainen Luke Bryan toi lauantaina kaupunkiin uusimman yhdeksännen albuminsa nimeä kantavan What Makes You Country -kiertueen. Vancouver on kiertueen kolmanneksi viimeinen pysähdyspaikka.
Vancouverin suurin kantrikonsertti
42-vuotias Luke Bryan kantrimaailman kirkkaimpia tähtiä, joka on tuottanut hittejä toisensa perään jo yli kymmenen vuoden ajan. Aivan tuntemattomia eivät ole kiertueen kaksi muuta lämppäriartistiakin, sillä Jon Pardi on julkaissut kaksi studioalbumia ja Sam Hunt yhden, joskin sitäkin hittirikkaamman. Ainoastaan kiertueen neljäs esiintyjä, vain 28-vuotias Carly Pearce oli meille ennakkoon sangen tuntematon nimi.
Edellisestä konsertistamme on jo aikaa useampi vuosi ja se lienee ollut Lady Gagan keikka Vancouverissa talvella 2013. Sitä aiemmin olemme nähneet ainoastaan Madonnan loppuunmyydyn keikan Rogers Arenalla, joka on mielissämme jo melko kaukainen muisto. Valtavalla BC Placen stadionilla emme ole todistaneet muita suurtapahtumia, kuin naisten jalkapallon MM-ottelun pari vuotta sitten, joten tätäkin taustaa vasten oli hauska lähteä lauantaina Vancouverin kaikkien aikojen suurimmaksi mainostettuun kantrikonserttiin. Kantriartistit kyllä keikkailevat taajaan Vancouverissa, mutta useimmiten esiintymislavoina ovat Abbotsford Centren kaltaiset pienemmän areenat lähiössä.
Meille tuntematon Carly Pearce
Koska konsertin kerrottiin olevan loppuunmyyty, saavuimme paikalle hyvissä ajoin puoli viideltä. Stadionilla oli tuohon aikaan vielä hiljaista ja porukkaa valui hitaasti sisään Carly Pearcen aloittaessa noin puolen tunnin mittaista lämmittelykeikkaansa. Seuraavana esiintynyt Jon Pardi otti puolestaan yleisönsä erinomaisesti ja esitti viitisen meille tuttua kappaletta pimentyvässä illassa.
Jon Pari otti yleisönsä
Kolmantena esiintyi Sam Hunt, jonka tiukka luokittelu kantriartistiksi on hankalaa, sillä nelikosta juuri hän edustaa selvimmin uudenaikaista country poppia, joka yhdistelee muita suosittuja musiikkityylejä kantrisanoituksiin sekä sointuihin. Sam Huntin musiikkityyli sekoittaa mukaan jopa rytmikästä bluesia, mutta lopputulos on toimiva ja Hultilta tuli hittiä hiten perään varmaan kymmenen kappaleen verran.
Hunt myös otti runsaasti kontaktia yleisöön ja kesken keikan tämä jopa juoksi keskelle yleisöä, laulamaan kappaleen sanoja fanien ympäröimänä. Ja kyllähän BC Placelle saapuneet yli 40 000 ihmistä kappaleet myös tunsivat, sillä yleisö oli täysin mukana menossa, tanssien ja laulaen kappaleiden tahtiin. Pimentynyt ilta teki myös lavatekniikasta häikäisevän upean kuin suurimmissa rock-konserteissa konsanaan, lasereiden piirtäessä jälkiään savuun ja strobojen välkkyessä vilkkaasti musiikin tahtiin. Tunnelma oli todellakin katossa! 😀
Sam Huntin musiikissa on runsaasti vaihtelua
Omat paikkamme sijaitsivat ylimmässä katsomossa, kuitenkin suoralla näköyhteydellä lavalle. Esiintyjä oli kuitenkin tältä etäisyydeltä nähtynä sen verran pieni, että esityksen yksityiskohtia katseli suurten videotaulujen kautta. Aluksi meitä häiritsi myös pienesti miten ääni saapui yläkatsomoon etäisyyden vuoksi pienellä viiveellä, mitä ei kuitenkaan enää myöhemmin noteerannut. Myös omien valokuvien ottaminen vanhalla Nokialla oli aivan turhaa puuhaa. 🙄
Illan tähtihetki oli tietenkin itse Luke Bryanin keikka, joka kesti aina iltayhteentoista saakka. Bryanin esitys oli vakuuttava ja kertoi kymmenen vuoden mittaisesta lavakokemuksesta ja -karismasta, jossa mies antoi kappaleidensa viedä yleisöä. Joukossa oli jälleen toistakymmentä hittiä ja oli jännä huomata, miten samanlaisia Bryanin kappaleet itse asiassa ovat tyyliltään ja tempoltaan näin peräkkäin kuultuna. Esimerkiksi Sam Huntin repertuaarissa on huomattavasti enemmän vaihtelua ja eri tyylien yhdistelyä, mutta molempien kappaleet kyllä upposivat meihin.
Illan päätähti Luke Bryan
Pidimmekin ehkä illan parhaana Sam Huntin keikkaa, vaikka Luke Bryan olikin todella vakuuttava esitys ja tutut kappaleet veivät mukanaan. Kaiken kaikkiaan meillä oli todella pitkä, mutta upea ilta, josta jäi palava halu lähteä pian uudestaan katsomaan elävää musiikkia. Melkein jokainen suuri maailmankiertue pysähtyy yleensä Vancouverissa, joten tilaisuuksia nähdä isoja nimiä on taajaan. Yksi keikka onkin jo alustavasti kiinnitetty kalenteriimme, kun kantrimaailman toine suuri nimi Carrie Underwood saapuu loppukeväästä kaupunkiin. Se on keikka, jota emme aio missata! 🙂
