Sateisen tammikuun lopun jokavuotinen huipentuma ovat työnantajani järjestämät suuret talvijuhlat, jotka ovat pitkän ja synkän talvikauden piristys. Koska Vancouverin toimistomme on kooltaan parisen tuhatta henkeä, on juhlien pitopaikaksi melkolailla vakiintunut Vancouverin konferenssikeskuksen länsisiipi, joka tarjoaa hyvät puitteet sekä keskeisen sijainnin muutaman tuhannen juhlavieraan juhlille. 🙂
Teema on joka vuosi eri
Kyseisten juhlien järjestämisen täytyy olla melkoinen urakka ja painetta luovat aiempien vuosien nerokkat juhlat. Viimevuotinen menneitä vuosikymmeniä yhdistänyt teema oli loistava ja juhlat saivatkin runsaasti positiivista palautetta kävijöiltä. Myös aiempien vuosien juhlat ovat legendaarisessa maineessa, joskaan emme ole valitettavasti pystyneet vierailemaan niissä Niinan kanssa.
Teemaan sopiva pukeutuminen
Tämän vuoden teemana oli ennakkoon hieman mysteerinen ”You Only Live Once in Northern Louisiana”, joka sai monet mietteliääksi miten pukeutua tapahtumaan. New Orleans ja rämeinen Louisiana antoivat kuitenkin ideoita pukeutumisesta helmiin sekä karnevaalinaamioihin, joilla varustautuneina saavuimmekin juhlapaikalle.
Alkuillasta noutopöydissä riitti sapuskaa
Olimme normaaliin suomalaiseen tapaamme paikalle heti tapahtuman alkaessa, mikä oli hyvä idea, sillä pitopöydät notkuivat vielä tuolloin ruokaa ja pöydissä oli tilaa istua. Myöhemmin illasta ruoka pääsi loppumaan ja porukkaa oli niin paljon, että ison osan loppuillasta joutui seisomaan.
Esiintyjiä oli paikalla jälleen runsaasti
Konferenssikeskuksen länsisiipi oli jaettu tälläkin kertaa muutamaan erilliseen avoimeen alueeseen, joiden teemoja räme, bigbang-yhtyeet sekä kasino. Viime vuonna juhlapaikalla oli myös runsaasti monenlaista tekemistä, mutta tänä vuonna tekeminen painottui enemmänkin ihmisten kanssa seurusteluun sekä kasinolla pelaamiseen.
Kivasti teemoitettu juhlatila
Paikalla oli normaaliin tapaan runsaasti näyttelijöitä sekä esiintyjiä, jotka viihdyttivät yleisöä ohjelmallaan ja musiikillaan. Todennäköisesti koko juhlien suosituin hahmo oli ”jälkiruokakuningatar”, jonka helmojen tasanteilta vieraat pystyivät noutamaan herkkuja nautittaviksi. Hahmo saikin poseerata varmasti jokaisen vieraan valokuvassa!
Jälkiruokaleidi oli suosittu
Meillä oli Niinan kanssa hauska ilta, mutta lähdimme silti kotiin paljon ennen valomerkkiä. Juhlapaikka alkoi olla illasta niin täynnä, että tuttujen löytäminen oli todella vaikeaa ja keskustelun käyminen hankalaa. Nyt kahdet talvijuhlat kokeneena voikin vain miettiä, mitähän juhlien suunnittelijat mahtavatkaan keksiä ensi vuodeksi? 🙂
Tyylikkäänä juhlissa
