Täällä Kanadan länsirannikolla on viime päivinä keskusteltu lounaspöydissä ja radioaalloilla kesäkuun ensimmäisenä päivänä voimaantulevasta korotuksesta British Columbiassa maksettavaan minimipalkkaan. Korotus on viimeinen osa nykyisen provinssihallituksen vuonna 2017 tekemää vaalilupausta nostaa senaikainen $11.35 minimipalkka asteittain viiteentoista dollariin ja kesäkuusta lähtien uusi lukema on $15.20 dollaria tunnilta.
Viimeisen korotuksen myötä minimipalkkaa myös yhtenäistetään eri toimialojen kesken, sillä joillain matalapalkkaisilla aloilla, kuten ravintoloissa ja baareissa, työntekijöille maksettava minimipalkka on ollut tähän saakka alemmassa palkkaluokassa. Neljän vuoden aikana työntekijöiden tuntipalkkaa onkin nyt nostettu lähes 34%, mikä tulee monilla tarpeen, asumisen hinnan noustua viimeisen vuosikymmenen aikana voimakkaasti erityisesti suurissa kaupungeissa.
Ravintola-alalla on tienattu minimi
Jotta korotukset eivät kuitenkaan kaatuisi ravintoloitsijoiden niskaan, on hallitus alentanut pienyritysten tuloverotusta yhteensä 20% sekä yrityksiltä perittävää sähkön myyntiveroa lähes 50%. Kohoavat palkkakustannukset kaatuvat kuitenkin lopulta asiakkaiden loppulaskussa maksettavaksi, mikä onkin johtanut puheisiin tippauksesta luopumisesta.
Tippauskäytäntö vaihtelee hieman eri puolilla Kanadaa, mutta lähtökohtaisesti tippaus ei ole pakollista, mutta useissa palveluammateissa kuten ravintoloissa, hotelleissa, taksissa sekä ruokalähettien odottamaa. Näissä ammateissa työskentelee yli 400 000 britishcolumbialaista, joille tipit ovat olleet tärkeä lisätulon lähde.
Ennakkoluuloja minimipalkansaajista
Tippausta on puolustettu perinteisesti näillä aloilla työskentelevien alemmalla palkkatasolla, mikä muuttuu nyt kesäkuussa voimaantulevan korotuksen myötä. Näin ollen vanha perustelu ei ole enää validi ja jatkossa tippaaminen asettaa muilla palvelualoilla kuten kaupan kassalla työskentelevät epätasa-arvoiseen asemaan. Näin ollen moni onkin nyt valmis luopumaan tippauksesta kokonaan tai ainakin vähentämään sitä.
Näin suomalaisena tippaukseen on vuosien aikana tottunut, mutta se ei ole ollut koskaan helppo arvioitava. Yllätyksenä on tullut, että aihe on vaikea myös normaaleille kanadalaisille, eikä tippauksen suuruudesta olekaan olemassa yhteisymmärrystä. Normaalein haarukka tippaukselle on yleensä 15-20% ennen veroja olevasta palvelun hinnasta, mutta joidenkin mielestä Amerikassa vallitseva käytäntö jopa 20-30% tipeistä on se oikea.
Tippaukselle ei ole yksiä sääntöjä
Itse olen pidättäytynyt pääasiassa 10-18% tipeissä, 12% ollessa varmaankin yleisin summa. Omasta mielestäni nyt tuleva korotus poistaakin monta syytä tippaukselle, joten ainakin itse tulen varmasti tasapainottamaan kohoavaa ravintolaruokailun hintaa alhaisemmalla tippauksella, kuten moni muukin aihetta kommentoinut on jo ilmoittanut tekevänsä.
Minimipalkka on ollut alhainen
Muutoksen myötä minimitulo British Columbiassa kohoaa täysipäiväisesti työskentelevillä ennen veroja $2635:een, jossa on korotusta neljän vuoden takaisesta $668 dollaria. Tämä kaikki on verotettavaa tuloa ja vaikka tipit ovatkin kuuluneet aina ansiotulon piiriin, on niitä jätetty laajasti raportoimatta. Näin ollen nyt kohoava palkka johtaakin monella aiempaan suurempiin veroihin, mikä tekeekin koko asiasta hieman ympäripyöreän ja ehkäpä lopullinen voittaja asiassa onkin verottaja.
