Viime vuoden keväällä saimme osallistua jo toista kertaa Kanadassa joka viides vuosi suoritettavaan maanlaajuiseen väestölaskentaan. Tällä viikolla julkaistujen tulosten mukaan maan väestö on jatkanut voimakasta kasvuaan ja oli viime vuoden toukokuussa 36 991 981 eli vain karvan verran alle 37 miljoonaa. Siinä on kasvua 5,2% edellisestä vuoden 2016 laskennasta, millä lukemalla Kanadan väestö kasvaa yli tuplasti muita kehittyvien maiden G7-ryhmän jäseniä nopeammin.
Aiheeseen liittyen lue myös: Kanadan väestöräjähdys.
Suomalaisittain mielenkiintoisesti Kanadan kasvu jakautuu lähes kaikkialle maahan ja ainoastaan itärannikon Newfoundland and Labrador sekä pohjoisen Northwest Territories kirjasivat pientä laskua väkimäärässään. Väestön keskittyminen suuriin kaupunkeihin ja niiden liepeille on myöskin jatkunut voimakkaana ja nyt jo 82,2% koko väestöstä asuu urbaaniksi luokitettavilla alueilla.
Väestönmuutos ympäri Kanadaa
Kaikkein suurimmat +44,4% ja +33,7% kasvulukemat kirjattiin tällä kertaa kahdessa Toronton ympäryskunnassa, mutta myös meitä lähellä sijaitsevan Victorian esikaupunki Langford kasvoi peräti +31,8%, mikä kohotti pääkaupungin koko väkiluvun lukemaan 397 237, missä on nousua edellisestä laskennasta lähes 8%. Yhteensä Vancouverinsaarella asuu jo yli 860 000 ihmistä, pientenkin taajamien nostaessa asukaslukuaan.
Kymmenen vuoden väestönkasvu
Vielä tätäkin suuremmat kasvulukemat tilastoitiin sisämaan Kelownassa, peräti +14%, minkä vuoksi asuntojen hinnat ovat nousseet siellä jopa Vancouveria nopeammin. Väkiluku provinssin kolmanneksi suurimmassa keskuksessa oli viime vuonna jo 222 162 ja koko ympäröivällä Thompson-Okanagan alueella ylitettiin samaan 600 000 asukkaan rajapyykki.
British Columbian väestöjakauma
Vancouverin alueella kasvua tilastoitiin koko metropolialueella +7,3%, mikä kasvatti väkimäärän noin 2,64 miljoonaan. Hieman laajennetulla ja aina Pembertoniin ja Hopeen yltävällä Lower Mainlandin laskenta-alueella ylitettiin puolestaan 3 miljoonaa ihmistä.
Vancouverin kaupungissa kasvulukema oli +4,9%, pitäen kaupungin Kanadan kahdeksanneksi suurimpana 662 248 asukkaalla. Alueen toiseksi suurin ja samalla koko Kanadan 11. suurin kaupunki Surrey, jatkoi myös ennätyksellistä kasvuaan ja väkiluku lisääntyi +9,7% yltäen 568 322 asukkaan lukemaan. Eroa Vancouveriin onkin enää alle satatuhatta asukasta ja se kaventuu nopeasti, sillä joidenkin arvioiden mukaan Vancouver on itse asiassa alkanut menettämään, ehkä jopa tuhansia asukkaita ympäryskuntiin, meneillään olevan koronaepidemian yleistämän etätyön sekä keskuskaupungin rikollisuuden voimakkaan lisääntymisen vuoksi. Jos tämä pitää paikkansa, olisi vuosi 2021 ensimmäinen kerta peräti 45 vuoteen, kun Vancouverin väkiluku on vähentynyt.
Provinssin suurimmat taajamat ja kaupungit
Nyt julkaistut tilastot eivät siis kuvaa täydellisesti viimeisen vuoden aikana tapahtunutta muutosta ihmisten asumisessa, joten seuraavassa vuoden 2026 väestölaskennassa saatetaankin nähdä mielenkiintoisia muutoksia joidenkin keskuskaupunkien väkiluvussa. Ne antavat kuitenkin osviittaa eri alueiden kehityksestä ja uutisten mukaan sekä Kanadan pääkaupunki Ottawassa, että Albertan pääkaupunki Edmontonissa on aiheitta juhlaan, sillä näiden kaupunkien väkimäärä on nyt virallisesti yli maagiset miljoona asukasta. Molempien metropolien asukasmäärä on kuitenkin edelleen toista miljoonaa Vancouverin 2,64 miljoonaa vähemmän, tehden Vancouverista edelleen selvästi Kanadan kolmanneksi suurimman metropolin edellään ainoastaan Montreal (4,29 miljoonaa) sekä todella massiivinen Toronto (6,2 miljoonaa).
Viiden vuoden välein tehtävä väestölaskenta
Kanadan voimakasta väestönkasvua ajaa edelleen tuttu teema, maan erittäin avomielinen maahanmuuttopolitiikka, jonka myötä maahan odotetaan saapuvan tänäkin vuonna peräti 411 000 uutta tulijaa. Lukemaan vaikutti hetkellisesti alentavasti koronan vuoksi rajoitettu rajaliikenne, minkä vuoksi esimerkiksi British Columbiankin väkiluvun ennustettiin olevan jopa satatuhatta suurempi (nyt virallisesti 5 000 879). Maata hallitsevan liberaalihallituksen päähänpinttymänä onkin yhä edelleen voimakas väestönkasvu, mikä toki kasvattaa maan taloutta, mutta alentaa todellisuudessa kanadalaisten elintasoa äärimmäisen kalliin asumisen sekä ruuhkaisten kaupunkien muodossa. Näiden vuoksi Kanadan kaupungit ovatkin pudonneet viime vuosina useita sijoja maailman parhaiden asuinkaupunkien vuosittaisilla listoilla.
Väestö keskittyy etelään
Omastakin mielestäni nykyistä liian kiivasta kasvua on vaikea nähdä hyvänä asiana, sillä Vancouverin houkuttelevuus on alentunut viimeisen vuosikymmenen aikana huomattavasti kaupungin kalleuden, ruuhkaisuuden sekä rikollisuuden myötä. Osa näistä on toki pähkähullun kaupunginvaltuuston aikaan saamaa, mutta on kiistatonta että lähes rajoittamattomalta tuntuva maahanmuutto on kaikkein suurin tekijä miksi asuminen on täällä niin uskomattoman kallista.
Koska maan poliittisessa kartassa ei tapahtunut suurta muutosta syksyn turhissa parlamenttivaaleissa, onkin todennäköistä että maan suunta sekä kasvuvauhti jatkuvat nykyisellään ja Kanada saattaakin hipoa seuraavassa väestölaskennassa jopa 40 miljoonan asukkaan rajaa. Tuolla lukemalla tämä maailman toiseksi laajin valtio olisi tuolloinkin maailman 37. väkirikkain maa, edellä Puolaa ja hieman Irakin perässä. Kanadalaisia olisi tuolloinkin vain puoli prosenttia koko maailman valtavasta väestöstä eli siinä kontekstissa maa olisi edelleenkin Suomen tapaan pieni ja sangen merkityksetön maailmannäyttämöllä.
