Viime kesänä tehty peräti Suomen matka oli ensimmäinen kertamme kotimaassa yli kahteen ja puoleen vuoteen. Hauska matka oli myöskin pienen tyttäremme ensimmäinen ulkomaanmatka ja peräti viiden ja puolen viikon mittainen loma oli rentouttava irtaantuminen kiireisestä arjesta. Matkasta jäikin meille monet hyvät muistot ja niinpä aloimmekin pian suunnitella seuraavaa matkamme kotipuoleen.
Alun perin suunnitelmissa oli matkata Suomeen mahdollisesti heti seuraavaksi jouluksi, mutta käytännön järjestelyt sekä lomapäivien riittävyys saivat meidän muuttamaan mieltämme. Kesällä matkustaminen on myös talvea helpompaa, sillä mukaan ei tarvitse pakata paksua talvivaatetta. Kesäaikaan myöskin sairastelu on vähäisempää, mikä tekee erityisesti pienten lasten kanssa matkaamisesta miellyttävämpää.
Valmiina matkaan
Jouduimme kuitenkin odottamaan lentojen varaamisen kanssa aina huhtikuuhun saakka, minkä vuoksi lentojen hinnat olivat varausta tehdessämme jo pilvissä. Matkareitiksi valikoituikin poikkeuksellisesti Vancouver – Chicago – Helsinki ja paluu Lontoon kautta, mikä ei ole tyypillinen reitti, mutta silti sangen nopea yhteys.
Lento Vancouverista Chicagoon meni nopeasti, vaikka onkin pituudeltaan neljä tuntia. Chicago on meille tuttu lentokenttä muilta matkoilta, mutta vaihto Vancouverin koneesta Finnairin Helsingin koneeseen ei olekaan kovin kätevä ja vaati useiden turvatarkastusten läpäisemistä.
Menomatka Chicagon kautta
Pitkän jatkolennon jälkeen olimme kuitenkin perillä Helsingissä, missä majoituimme Pasilan uudehkoon Sokos Hotel Triplaan. Hotellin ylemmistä kerroksista aukeaa hieno maisema yli Helsingin kattojen, jota emme kuitenkaan jetlagisina jaksaneet jaksaneet ihastella kovin pitkään. Aamulla nousimme Pasilasta Joensuun junaan, joka kuljetti meidät Pohjois-Karjalan mummolaan.
Perillä Helsingissä
Pasila yläilmoista
Junamatka Joensuuhun
Mummolassa vietimme vähän alta kaksi viikkoa upean kesäkelin keskellä. Teimme isovanhempien kanssa useita hauskoja päiväretkiä, muun muassa Lieksassa sijaitsevaan PikkuKili -elämyspiha. Päivä oli upea kesäpäivä sinisen taivaan alla ja näimme paljon erilaisia kotieläimiä. Kiertelyn päätteeksi kodassa paistetut makkarat olivat mitä herkullisimmat.
Elämyspuisto PikkuKili
Kesäpäivä ulkosalla
Lieksan erämaata
Joensuussa vierailimme lomamme aikana useaan otteeseen ja kuten totesinkin jo viimevuotisen kirjoituksen yhteydessä, on kaupunki upea kesällä. Tällä kertaa entisessä opiskelukaupungissamme oli myöskin jotain täysin uutta nähtävää, sillä samaisella viikolla keskustorin laidalle oli avautunut upouusi kauppahalli. Joensuussa asuneena tiedän, että uutta kauppahallia on puuhattu vuosikymmenet, joten sen näkeminen valmiina oli uskomatonta. Halli sekä ympäröivä torialue ovatkin kesäaikaan vilkkaita ja täynnä elämää, minkä lisäksi Pielisjoen ranta tarjoaa aina yhtä hienot maisemat ulkoiluun.
Vuosikymmeniä odotettu uusi kauppahalli
Hieno lisä Joensuun torille
Ulkoilua Pielisjoen varrella
Matkallamme ehdimme myöskin vierailla Heinävedellä, jossa söimme päätaajaman satamassa sijaitsevan kesäravintolan terassilla. Heinävedeltä ajoimme läheiselle Valamon luostarille, joskaan emme vierailleet tällä kertaa itse luostarin tiloissa. Söimme kuitenkin jäätelöt Varistaipaleen kanavalla, joka on Suomen ainoa nelisulkuinen kanava ja jonka pudotuskorkeus on maan korkein, noin 14 metriä. Vuonna 1913 valmistuneella kanavalla on pituutta 1100 metriä ja sen läpäisy kestää veneiltä noin tunnin verran.
Kesäinen Heinävesi
Pääskyvuoren laskettelurinteet
Korkea Varistaipaleen kanava
Toinen päivämatka oli myöskin visiitti Outokummussa, jonka kuuluisassa kaivosmuseossa emme ole vieläkään ehtineet vierailla. Kaivosalue näyttää kyllä ulkoa houkuttelevalta, joten kierros pitää joku vuosi vielä tehdä ja tällä kertaa tyydyimmekin ajelemaan paikkakunnan ympäristössä.
Outokummun kaivosmuseo on näkemättä
Lopulta kuitenkin koitti haikea päivä heittää Pohjois-Karjalan mummolle ja ukille heipat ja matkata omaan kotipuoleeni Etelä-Suomeen. Ratatöiden vuoksi aamujuna Joensuusta lähti jo puoli viideltä aamulla, mikä ei ole kuitenkaan tuntunut aivan niin aikaiselta keskikesän auringon ansiosta.
Loman puuhasteluja
Haikea hetki
Etelässä aikamme kului nopeaan sukuloidessa sekä mökkeillessä. Heinäkuun alun keli oli hieman etelässä hieman huonompi ja ajoittain jopa kolea, mikä ei kuitenkaan latistanut lomailuamme.
Vierailimme yhtenä päivänä myöskin Helsingissä, pysähtyen Espoon Isossa Omenassa ostoksilla. Toisena päivänä minulle tarjoutui mahdollisuus nousta Helsingin taivaalle siskonmiehen pienkoneen kyydissä, minkä maisemista omassa kirjoituksessaan.
Leikkikenttä Fiskarsissa
Koska Suomesta on tullut asuttua poissa niin pitkään, kohta jo 17 vuoden ajan, on meille muodostunut tavaksi harjoittaa turismia lomamatkojamme yhteydessä. Meidän molempien kotiseuduiltamme löytyy nimittäin monta vierailukohdetta missä ei ole joko tullut käytyä koskaan tai sitten edellisestä vierailusta on vuosia, jopa vuosikymmeniä.
Teijon ruukki
Yksi päivämatka Niinan ja Fionan kanssa olikin vierailu Mathildedalin kylässä Perniössä. Minä olen kaiketi vieraillut paikalla joskus lapsuudessa, mutta minulta puuttuvat täysin muistikuvat tästä pienestä ainoastaan 100 asukkaan kylästä. Mathildedalin historia on silti osa Suomen varhaista teollisuushistoriaa, sillä kylään perustettiin ruukki jo vuonna 1686. On jännä ajatella, että tuohon aikaan Vancouveria ei oltu edes vielä löydetty yli sataan vuoteen, mutta Suomessa rautaruukit takoivat kuumana.
Mathildedalin virkeä ruukkikylä
Alueen kesäteatteri on kehuttu
Mathildedalin varsinainen kukoistus alkoi kuitenkin 1800-luvun alkupuolen malmilöydöstä ja ruukin ympärille kasvoi nopeasti vilkas kylä, jossa koottiin 1960-luvulla jopa autoja. Teollinen toiminta hiipui ja loppui lopulta vuonna 1978 , minkä jälkeen kylä eli hiljaiseloa aina vuoteen 2003 saakka. Tuolloin ruukin uudet omistajat alkoivat puuhailla sen ympärille matkailutoimintaa, mikä on myös onnistunut, sillä pikkuisessa kylässä vierailee vuosittain jopa 120 000 turistia!
Kerityt alpakat
Länsi-Uudenmaan muiden rautaruukkien tapaan kunnostetut teollisuusrakennukset ovat arvokkaita ja ruukkialueet todella vehreää. Mathildedalin rakennusten tiloissa on nykyään näyttelyitä, käsitavarakauppoja sekä useampia ravintoloita, minkä vuoksi alue onkin oikein viehättävä vierailla näin kesäaikaan, kun siellä on ihmisvilinää.
Vehreä ruukkikylä
Lomamme loppupäiviin kuului vielä rennon laiskoja kesäpäiviä, jäätelöä sekä ajanviettoa perheen seurassa. Kaikki matkat päättyvät kuitenkin joskus ja kotimatkan aika koitti heinäkuun 7. päivä. Paluulentomme olivat tosiaankin Lontoon kautta ja jälkimmäisellä lennolla pääsimme British Airwaysin upouuden Airbus A350-1000 koneen kyytiin. Variantti on Finnairin koneita pidempi ja miellyttävä kokemus pitkällä lennolla Vancouveriin.
Airbus A350-1000 Heathrowlla
Hieman yli kolmen viikon mittainen kesälomamme oli näin ohitse, mutta Fionan toinen matka Suomeen oli hauska ja täynnä muistoja jättäviä hetkiä. Seuraavan Suomen matkan mahdollinen ajankohta onkin vielä tässä vaiheessa avoinna ja se saattaa myöskin olla pitkästä aikaa talvella joulunaikaan, joskin suunnitelmat ovat vielä täysin avoinna ja saattavatkin muuttua vielä moneen kertaan.
Enpäs muistanut, että Joensuussa on uusi kauppahalli. Pitää ilman muuta vierailla seuraavaksi Joensuussa käydessä – kauppahallit ovat mukavia vierailukohteita. Monipuoliselta kuulostanut loma Suomessa, jossa oli kivasti hyvin erilaisia paikkoja!