Meidän taloudessa vuosi vaihtuu aina kahteen otteeseen. Ensimmäinen vaihtuminen tietenkin itse varsinainen uusivuosi, mutta sitä seuraa ainoastaan kolme viikkoa myöhemmin vuosi lisää Kanadassa elettyä aikaamme mittaavalla mittarilla. Varsinainen ”merkkipäivä” Kanadaan muutollemme on tammikuun 21. päivä, jolloin minä saavuin aikoinaan Vancouveriin, Niinan seuratessa perässäni kahta viikkoa myöhemmin.
Taakse jäänyt vuosi on ollut pääpiirteissään samanlainen yhdennentoista vuotemme kanssa, mutta vuoteen mahtui uusiakin asioita. Pitkän kevään katkaisi pääsiäisenä lähimatka sateiseen Cowichan Valleyhin, jonka jälkeen matkasimme kesällä kolmeksi ja puoleksi viikoksi Suomeen. Matka oli todella mukava ja sukuloinnin värittämä, mutta heinäkuun koittaessa olimme jälleen takaisin kotona. Vuoden viimeinen lomamatka oli puolestaan pitkä viikonloppu läheisessä Comox Valleyssä, josta en ole ehtinyt vielä kirjoittamaan.
Sateinen pääsiäisreissu
Lomamatkojen lisäksi vuotta leimasivat myös useat työmatkat, joita oli peräti neljä kappaletta. Työni ei ole yleensä vaatinut juurikaan matkustamista, mutta viime vuodesta lähtien minun on pitänyt olla tasaisin väliajoin yhtiömme pääkonttorilla Utahissa. Lentoaika Vancouverista Salt Lake Cityyn on ainoastaan kaksi ja puoli tuntia, joten kaupungissa on tullut käytyä kääntymässä usein ja sitä ympäröivä kaunis seutu onkin ehtinyt tulla matkoilla tutuksi.
Vuoden lukuisia työmatkoja
Matkat Utahiin sekä mahdollisesti muuallekin jatkuvat myös tänä vuonna ja kirjoitan tätä lähes viikon myöhässä juuri tämän viikon työmatkan vuoksi. Se oli lyhyin työmatkani tähän mennessä, ollen ainoastaan 40 tunnin mittainen. Lyhyyden aiheutti kotiväen sairastelu, jonka vuoksi olin paluulennolla paljon suunniteltua aiemmin.
Kahdestoista vuotemme Kanadassa oli myös poikkeuksellisen kallis vuosi, sillä siihen sisältyi useita merkittäviä hankintoja. Ostin heti alkuvuodesta uuden puhelimen ja keväällä julkaistiin odotettu uusi PSVR2-virtuaalikypärä. Samaan aikaan päivitin myös 13 vuotta vanhan ajolaitteistoni uusimpaan uuteen, mistä on riittänyt iloa koko vuoden.
Alkuvuoden hankintoja
Syksyllä isoja hankintoja olivat uusi patja makuuhuoneesemme ja vuoden kruunasi päivitys viimeisimpään televisiotekniikkaan. Hankinnoissa korostuu yli vuosikymmenen mittainen asumisemme Kanadassa, sillä hankimme kaikki huonekalumme sekä monta muuta laitetta noin kymmenen vuotta sitten, minkä jälkeen asiat tarvitsevat usein päivitystä tai sitä alkaa vain tehdä mieli jotain uudempaa.
Uusi televisio on upea
Mennyt vuosi on ollut toki myös perhevuosi ja tyttäremme on jo kahden ja puolen vuoden ikäinen iloinen pikkutyttö. Päivähoito on sujunut hyvin ja Niinan ollut järkevä jatkaa puoliaikaista työskentelyään. Arkemme onkin yhteisen ajan värittämää, eikä minnekään kauas ole ollut hirveää hinkua. Vuoteen on kuulunut myös yhä lisääntyvä määrä syntymäpäiväjuhlia tutustuttuamme paikallisessa Suomi-muskarissa moniin uusiin suomalaisiin lapsiperheisiin.
Muskarissa on ollut kivaa
Vuoden ainoat vieraamme olivat Niinan vanhemmat, jotka saapuivat taas jouluksi luoksemme. Appivanhempien seitsemäs Kanadan matka oli perinteinen joulu ja kaksi viikkoa yhdessä olivatkin erittäin mukavat. Voikin myöskin olla, että näiden seuraava matka tapahtuu jo tulevana kesänä, koska suunnitelmissamme ei ole tänä vuonna kesälomaa Suomessa.
Tutut jouluvieraat
Näillä näkymin kolmastoista vuotemme Kanadassa tuleekin olemaan varmasti hyvin menneen vuoden kaltainen. Minulla riittänee työmatkoja, mutta muuten viettänemme aikaa kotosalla rennosti oleskellen. Suuria hankintoja ei ole kuitenkaan onneksi suunnitelmissa, mutta vuosi voi silti aina yllättää ja summaankin tapahtunutta jälleen ensi vuonna!
12-vuotta on hurjan pitkä aika. Kanada ja Vancouver vaikuttavat oikein miellyttäviltä kohteilta, ja itsekin lyhyellä matkalla maahan tykästyin.