Vancouverin metropolialueen yksi tunnistettavimmista silloista lienee New Westminsterin ja Surreyn kaupungit toisiinsa yhdistävä Pattullo Bridge. Oranssi teräskaarisilta on kiinteä osa erityisesti New Westminsterin maisemaa ja paistatteleekin yleensä kaupungista nähtävissä valokuvissa. Vuonna 1937 valmistunut silta on kuitenkin jo peräti 87 vuotta vanha, minkä vuoksi sen korvaamisesta uudella sillalla on tullut kiireinen hanke.
Kuuluisa postikorttimaisema
British Columbia ja Vancouver ovat tunnettuja jahkailustaan suurten infrastruktuurihankkeiden kanssa siitäkin huolimatta, että alueen väestö kasvaa vauhdilla. Kun Pattullo Bridge valmistui vuonna 1937, oli nykyisin kolmen miljoonan asukkaan metropolin asukasluku ainoastaan 400 000. Sillan eteläpuoleinen Surrey oli 1930-luvulla ainoastaan 15 000 asukkaan maaseututaajama, mutta tänä päivänä sen väkiluku on yli 600 000 ja se on ohittamassa lähivuosina jopa itse Vancouverin Kanadan länsirannikon väkirikkaimpana kaupunkina.
Nimby New Westminster
Kaunis kesäpäivä
Uuden sillan tuomalle lisäkapasiteetille onkin ollut polttava tarve jo vuosikymmenien ajan, minkä lisäksi vanha nelikaistainen silta on yksinkertaisesti elinikänsä lopussa ja sen kapeat ajokaistat aiheuttavat toistuvia nokkakolareita. Päätös nykyisen sillan purkamisesta ja uuden rakentamisesta tehtiin lopulta vuonna 2008, mutta pitkään jatkuneen vatvomisen ja ympäristöselvitysten jälkeen rakentamaan päästiin vasta vuoden 2021 alussa. Tuona aikana vanhaa siltaa on pitänyt huoltaa kalliilla pelkästään sen pystyssä pitämiseksi, sillä asiantuntijoiden mukaan voimakas maanjäristys tai jopa poikkeuksellinen myrsky voivat romahduttaa huonokuntoisen sillan.
87 vuotta vanha silta
Kaikki mainittu kuulostaa täysin samalta kuin parikymmentä kilometriä alajuoksuun sijaitsevan George Massey Tunnelin kohdalla, jonka korvaamista on sitäkin puliveivattu poliitikkojen toimesta vuosikymmenien ajan ilman, että kuokkaa on isketty vieläkään maahan.
Mutta vaikka uusi Pattullo Bridge onkin nyt rakenteilla ja valmistuu ensi vuonna, toistetaan sen kohdalla British Columbiassa yleistä syntiä liikenneinfrastruktuurin alirakentamisesta. Uudella sillalla tulee nimittäin olemaan ainoastaan neljä ajokaistaa aivan kuten vanhallakin, eli sen kapasiteetti tulee olemaan sama kuin viimeiset 87 vuotta! Sillan molempiin päihin jäävät myös vanhat tutut liikennettä sumputtavat kaistojen yhdistymiset, mikä on valtava virhe. Hanketta yritettiin kyllä ajaa läpi kuusikaistaisena, mutta New Westminster vastusti laajennusta verisesti, väittäen sen lisäävän liikennettä kaupungin alueella. Kaupunki on tunnettu viherpiiperryksestään sekä kaikenlaisen kehityksen vastustamisesta ja päätöksen seurauksena kaupunkilaiset saavat jatkossakin nauttia ruuhkassa seisovan liikenteen päästöistä, sillä liikenteen lisääntyminen nopeasti kasvavalla metropolialueella on väistämätöntä.
Victoria Hillin alue lähistöllä
Vaikka päätös neljästä ajokaistasta onkin idioottimainen, rakennetaan uusi silta onneksi niin, että se voidaan myöhemmin laajentaa kuuteen kaistaan. Tuolloin sillan kummallekin ulkolaidalle pitää asentaa uudet liuskat joille pyörätiet siirtyvät, mikä tulee olemaan kallis projekti. Leveämmät ajokaistat tulevat sentään lisäämään ajonopeuksia yhteensä 1,2 kilometriä pitkällä sillalla, mutta uusi silta tulee silti olemaan kapasiteettinsa rajoilla heti avajaispäivänään.
Uuden sillan havainnekuvat
Kallis laajennus kuuteen kaistaan
Uuden sillan hintalappu on huikeat 1,377 miljardia dollaria eli noin 928 miljoonaa euroa, mihin tulevaisuudessa tehtävä leventäminen tulee varmasti lisäämään sata miljoonaa lisää. British Columbian megahankkeet ovat surullisen kuuluisia siitä, että niiden hinta yleensä tuplaantuu, kun alirakentamista joudutaan korjaamaan valmistumista seuraavina vuosina. Juuri näin on käynyt esimerkiksi vuonna 2013 valmistuneelle South Fraser Perimeter Roadille, jolle jääneitä tasoristeyksiä on muunnettu viime vuosina sadoilla miljoonilla eritasoristeyksiksi. Kyseinen valtatie alittaa myös uuden Pattullo Bridgen ja sillalta tulee olemaan sille suora yhteys.
South Fraser Perimeter Road
Koska suuret liikennehankkeet etenevät todella hitaasti, en ole käynyt katsomassa hankkeen etenemistä pitkään aikaan. Kahden viikon takainen aurinkoinen lauantai oli kuitenkin oivallinen hetki ottaa kamera kantoon ja matkustaa New Westminsteriin. Kaupungin jokirannasta avautuu hieno maisema yhteensä neljälle sillalle, jotka ovat uusi sekä vanha Pattullo Bridge, Surreyhin johtava Skytrain-silta sekä vielä Pattulloakin vanhempi, peräti vuonna 1904 valmistunut rautatiesilta Fraser Riverin ylitse.
Neljä siltaa
Jokirannasta matkani jatkui kohti työmaata, jolloin hankkeen laajuus alkoi käydä selväksi. Vaikka itse silta onkin hankkeen näkyvin osa, vaatii se myös laajoja kaistojen uudelleenjärjestelyä sillan molemmissa päissä, mikä on melkoinen mylläys.
Työmaan pohjoispää
Uusi silta on tyypiltään betoninen vinoköysisilta, jollaisia kaikki Vancouverin alueen uudet sillat ovat. Joen keskellä sijaitseva 168 metriä korkea keskuspyloni on sillan ehdoton maamerkki, josta itse siltakansi tulee roikkumaan yhteensä 80 kaapelin varassa. Port Mann Bridgen kuuluisista lumipommeista viisastuneena, uuden sillan köydet eivät tule ylittämään ajokaistoja, mikä on ilahduttava tieto.
Vanhan Pattullo Bridgen ylitys on kiintoisa kokemus niin autolla kuin jalan. Ajokaistat ovat todella kapeat ilman minkäänlaisia reunustoja, joten ajaessa saa olla erittäin tarkkana. Kuorma-autoille kaistat ovat liian kapeita, minkä vuoksi nämä päätyvät yleensä ajamaan kummallakin kaistalla, tehden liikenteestä sekavaa ja lisäten kolarien riskiä.
Huonokuntoinen siltavanhus
Lougheedin kohoava siluetti
Kävely sillan ylitse on sekin melkoinen kokemus, sillä jatkuva liikenne saa sillan tärisemään ja rämisemään voimakkaasti. Sillan ylitse on ainoastaan yksi korotettu jalkakäytävä, joka on kapea ja lähellä ohi suhahtelevaa liikennettä ilman minkäänlaista välissä olevaa kaidetta. Käveleminen sillalla ei olekaan mukavaa ja pyöräily käytännössä mahdotonta, mutta siltä aukeavat maisemat ovat silti hienot.
168-metrinen keskuspyloni
Uusi silta rakentuu nopeasti
Myös sillan eteläpuolella rakennustyöt ovat täydessä vauhdissa ja töiden etenemistä pystyy tarkastella hyvin Pattullo Bridgen juurella sijaitsevasta Brownsville Bar Parkista. En ole vieraillut tässä pienessä rantapuistossa aiemmin, mutta sieltä käsin projektin koosta sekä siltojen sangen huomattavasti korkeudesta saa hyvän käsityksen.
Siltatyömaa eri suunnista
Uusi silta onkin mielipiteitä voimakkaasti jakava suurhanke. Se yhdistää kaksi merkittävää kaupunkia toisiinsa ja se korvaa romahduskuntoisen vanhan sillan uudella, mikä on välttämätön investointi. Alirakentamisen vuoksi se ei kuitenkaan lisää lainkaan kapasiteettia ja silta tulee olemaan vuosien ajan liikenteen pullonkaula. Onkin harmillista, että todellisuuden ulkopuolella elävien onnistui vesittää uuden sillan suunnitelma ja tuhlata tulevaisuudessa satoja miljoonia veronmaksajien rahaa virheen korjaamiseksi.
Ilmakuvia työmaasta
Sillan avautumista ensi vuonna pitää silti lähteä valokuvaamaan ja kiintoisa tulee olemaan myös noin vuoden mittaiseksi arvioitu projekti vanhan sillan purkamisesta, mistä molemmista riittänee kerrottavaa tulevina vuosina.
Heh, ei tosiaan ole edullinen silta. Mikä systeemi siellä muuten on, onko silta ihan yksityisessä omistuksessa? Ja onko tietoa, millainen rakennus-urakka tuossa on ja onko se mahtaa olla kilapilutettu? Mutta onhan tuo tosiaan aivan massiivinen projekti!
Käsittääkseni kaikki British Columbian suurimmat sillat ovat julkisessa omistuksessa, mutta osa niistä on rakennettu yhteistyössä yksityisen puolen kanssa erilaisilla rahoitusmalleilla rakentamisesta sekä ylläpidosta. Joissain provinsseissa, kuten Ontariossa, on myös yksityisiä ja siten maksullisia Expressway-moottoriteitä ja varmaan myöskin siltoja.
Suuret projektit kyllä kilpailutetaan, mutta suuret pelurit tietävät miten tehdä onnistunut tarjous ja sitten lypsää miljoonia jälkikäteen. Hankkeiden taloudellinen ohjaus hallituksen toimesta ei ole kaikkein vahvinta.