Lapsen syntymä on suuri tapahtuma paitsi itse vanhemmille, mutta myös koko lähisuvulle, sillä sen myötä sukuun tulee uusi jäsen. Kesäkuussa juhlittu perheenlisäyksemme olikin merkittävä tapahtuma siitäkin huolimatta, että omille vanhemmilleni kyseessä on jo yhdeksäs lapsenlapsi. Niinan puolella lähisuku on hitusen tätä pienempi ja Livia on appivanhempieni neljäs lapsenlapsi.
Toisen tyttäremme syntymään liittyi runsaasti järjestelyjä, sillä edelliskerrasta poiketen kotonamme asustaa myös pieni Fiona-tyttö, joka ei voinut olla kanssamme sairaalassa. Siksi olikin huojentavaa kuulla luonamme taajaan vierailleiden appivanhempien lupauksesta saapua luoksemme auttamaan synnytystä ympäröivässä arjessa.
Ajankohdan lukitseminen oli helppoa, sillä kyseessä oli suunniteltu keisarileikkaus ja tiesimme kuukausia etukäteen, että lapsemme syntyisi omana syntymäpäivänäni. Onneksi Livialla ei ollut myöskään kiire saapua maailmaan etuajassa, joten vieraiden saapuminen kolmea päivää ennakkoon oli erinomainen ajoitus.
Tutut vieraat
On aina yhtä mielenkiintoista nähdä miten Fiona suhtautuu isovanhempien näkemiseen, sillä vuorovaikutus ja yhteydenpito näiden kanssa tapahtuu pääasiassa jokaviikkoisten videopuheluiden välityksellä. Näiden ansiosta mummo ja ukki ovat kuitenkin niin tuttuja, ettei minkäänlaista vierastamista tai ujostelua esiintynyt edes ensimmäisenä iltana.
H-hetken koittaessa ja minun sekä Niinan eläessä jännittävän ikimuistoisia hetkiä sairaalla, vietti Fiona hauskoja päiviä isovanhempien kanssa leikkipuistoissa vieraillen, kukkia istutellen sekä leipoen. Tuplasynttäreiden vuoksi juhlaan olikin aihetta ja mansikkakakku teki kauppansa.
Herkullista puuhastelua
Parveke kauniiksi
Edellistä syntymää ja sen jälkeisiä viikkoja varjosti aikanaan suuri huoli ja murhe kriittisistä ensipäivistä, mutta tällä kertaa kaikkien sydämissä asusti huolen sijaan lämmin ilo. Fionan syntymän jälkeen meillä kävi yhteensä kahdet vieraat, sillä tapahtumien keskellä omatkin vanhempani vierailivat luonamme avustamassa tuolloisissa vaikeissa hetkissä.
Tällä kertaa kaikki oli toisin ja ensipäivämme kuluivat sairaalasta kotiin päästyämme kodin ympäristössä, missä riittää leikkipuistoja vierailtavaksi sekä ravintoloita nautittavaksi. Uusi tuttavuus vieraillemme oli mukava leipomoravintola La Foret, joka on pienimuotoinen burnabyläinen nähtävyys. Löysimme sen itsekin vasta vuosi sitten, sillä leipomo sijaitsee hieman Metrotownin ulkopuolella, mutta Instagram on tehnyt siitä todella suositun ja siksi myös kiireisen.
Erinomainen La Foret
Lounaalla perheen kesken
Toinen pieni päiväretkemme oli minun, Fionan ja appiukon matka Surreyn lounaislaidalla sijaitsevaan kuorma-automuseoon. Aiemmalla vierailulla olemme katsastaneet appiukon kanssa Burnabyssä sijaitsevan moottoripyörämuseon ja tällä kertaa tähtäimessä oli Cloverdalen kaupunginosassa sijaitseva kehuttu rekkamuseo.
Intohimolla vaalittu museo
Pienehkö museo on saanut alkunsa 1980-luvun lopulla, kun sen aktiivien haltuun tuli merkittävä kokoelma 1920-1950 luvuilta peräisin olevaa kalustoa edesmenneen kuormausmagnaatin perikunnalta. Vancouverin Yaletownissa sijainnut ajoneuvokokoelma piti nimittäin siirtää pois alueen vilkkaan rakennusbuumin alta ja uusi paikka kokoelmalle löytyi juuri Cloverdalesta.
Aikamatkalla menneisyyteen
Museo tunnetaan nimellä BC Vintage Truck Museum ja se keskittyy vanhoihin kuorma-autoihin. Museota pyörittävään yhdistykseen kuuluu satakunta jäsentä, mutta aktiivisia on toiminnassa parikymmentä, jotka pyörittävät museota harrastusluontoisesti eläkepäiviensä lomassa. Jäsenistön keski-ikä onkin seitsemänkymmenen tienoilla, mutta kaikkia yhdistää intohimo kuorma-autojen keskellä puuhasteluun sekä tuntien mittainen turinointi kahvikupposen äärellä.
Museon vanhin näyttelykappale
Valitettavasti museo on auki ainoastaan muutaman tunnin ajan kahtena päivänä viikossa, joten vierailu sinne kannattaa ajoittaa tarkkaan. Paikan päällä saa myös takuulla mielenkiintoisan kierroksen, jolla kuulee aktiiveilta monia tarinoita näyttelyesineistä, joukossa varmasti myös jonkin verran kalajuttuja.
Nähtävillä on kaikkea aiheeseen liittyvää
Vieraidemme matkan viimeisinä päivinä kävimme myös appiukon kanssa iltasella ”tankkausmatkalla” Vancouverissa, joka vei meidät aina West Vancouveriin kuuluisan näköalapaikan luokse näkemään maisema, jota en ole itsekään nähnyt useaan vuoteen. Auringonlaskun värjäämä Vancouver on kaunis ja paikalla olikin paljon ihmisiä.
Ilta-aurinkoinen Vancouver
Vieraidemme matka olikin jälleen oikein mukava ja apu isovanhemmista valtaisaa. Lähtöpäivä on aina haikea hetki siitäkin huolimatta, että kyseessä oli jo kahdeksas kerta luonamme ja voinemmekin täten luottaa näkevämme nämä vielä uudelleen, joskin seuraavan kerran jouluna Suomessa.
Uutta tulokasta kelpaa katsoa
Suvun uusin jäsen
