Vehreä joululoma

Joulu on jälleen takana ja vuosi vaihtunut uuteen. Kyseessä oli jo viides joulumme Kanadassa ja viime vuotiseen tapaan saimme ilahduttavasti Niinan vanhemmat luoksemme joulun pyhiksi. Joulu ei olisi kuitenkaan voinut olla ainakaan keleiltään viime vuotta erilaisempi, sillä tuolloin joulun oli pilata suuri viime hetken lumimyrsky sekä paukkuva pakkanen, kun tänä vuonna nautiskeltiin El Niñon aiheuttamasta äärimmäisen leudosta loppuvuodesta.

Vieraat saapuivat luoksemme joulukuun 19. päivä ja ensimmäiset päivät menivät rennosti kotosalla lähestyvään jouluun valmistautuen. Vaikka keli olikin pääosin pilvinen, mahtui joulunalukseen myös aurinkoista keliä nähdä Vancouveria sekä piipahtaa aatonaattona lähellämme sijaitsevassa Burnaby Village Museumin perinteikkäässä joulumaailmassa.

Ensipäivien puuhailua

Deer Lake ilta-aikaan

Jouluinen Burnaby Village Museum

Itse jouluaatto kului totuttuun tapaan perinteisissä merkeissä hyvästä ruoasta nauttien ja illalla lahjoja availlen. Tämän vuoden hittilahjat olivat sekä keppi- että keinohevonen, joista on riittänyt tyttärellemme valtavasti iloa joulun jälkeen.

Iloinen jouluaatto

Tapaninpäiväksi keli poutaantui ja matkasimme lähes keväisessä säässä katsastamaan North Vancouverissa sijaitseva uudehko The Shipyardsin alue. Auton sijaan teimme retken Skytrainin ja SeaBusin kyydissä, joista jälkimmäistä on tullut käytettyä kaikkina näinä Vancouverin vuosina ainoastaan muutamia kertoja. Maisemat SeaBusin kyydistä sekä etenkin Lower Lonsdalen alueelta ovat todella upeat Downtownin suuntaan ja alueella oli runsaasti ihmisiä nauttimassa kauniista ulkoiluilmasta.

Retki North Vancouveriin

Mosquito Creekin asuntoveneitä

Uusi The Shipyardsin alue

Seuraavana päivänä matkasimme jälleen Vancouveriin sateiseen ja paraikaa suuria harvennushakkuita kokevaan Stanley Parkiin. Siellä sijaitsee Vancouver Aquarium, jossa olen käynyt kahdesti aiemmin ja anoppia lukuun ottamatta vierailu olikin kaikille muille ensimmäinen. Tyttäremme tykkäsi paikasta kovasti ja tuhansissa kaloissa sekä muissa eläimissä riitti runsaasti ihmeteltävää. Olimme onneksi paikalla heti paikan avauduttua, sillä vain kaksi tuntia myöhemmin akvaariossa alkoi olla jo todella ruuhkaista, mikä oli hyvä aika palata kotiin.

Kiehtova Vancouver Aquarium

Ulkosalla oli sateista

Välipäiviin osuivat myös Niinan syntymäpäivät, jolloin syötiin hyvin niin aamiaisella, kuin myös illallisella. Näistä jälkimmäinen oli minun ja Niinan vierailu paikallisessa Michelin-ravintolassa, joka oli ruokailuelämys vailla vertaa ja muistoisa syntymäpäivälahja.

Herkullinen aamiainen

Toinen välipäivien vierailukohde oli Queen Elizabeth Parkissa sijaitseva Bloedel Floral Conservatory, joka on Vancouverin pieni trooppinen keidas. Lasikupolin sisällä asustaa noin sata lintua sekä 500 eri kasvilajia trooppisissa olosuhteissa. Nähtävillä olikin monenlaisia kasveja sekä upean värikkäitä papukaijoja. Kierroksen jälkeen lounastimme puistossa sijaitsevassa maisemaravintolassa, josta on tullut pienimuotoinen perinne appivanhempien  useilla aiemmilla vierailuilla. Laskujemme mukaan joulun matka olikin heille jo seitsemäs kerta Vancouverissa kahdentoista kaupungissa asumamme vuoden aikana!

Vancouverin vehreä paratiisi

Satoja eksoottisia kasveja

Bloedelin värikäs asukas

Pilvinen Downtown lounasravintolasta

Uudenvuodenaaton ilta oli ilahduttavasti kuiva ja niinpä ajoimme viimevuotiseen tapaan Coquitlamiin katsomaan Lafarge Laken jouluvaloja. Ilmaistapahtuma houkuttelee paikalle valtavan määrän ihmisiä ja miksipä ei, sillä jouluvalot ovat joka vuosi hyvin erilaiset. Tungoksesta huolimatta nautimme vierailustamme ja se tarjosi minulle tilaisuuden kokeilla uuden kännykkäni käsivaraista pimeänkuvausta, sangen kohtuullisin tuloksin. Varsinainen aattoilta meni kotosalla vuoden vaihtumista odotellessa laajan ja herkullisen juustolajitelman, sekä kiintoisan lautapelin äärellä.

Coquitlamin jouluvalot

Uudenvuodenaaton herkut

Vuosi 2024 valkeni kauniin aurinkoisena ja uudenvuodenpäivä oli vieraidemme viimeinen reissupäivä ennen kotiin paluuta. Hyvän sään innostamina ajoimme Maple Ridgessä sijaitsevaan Golden Ears Provincial Parkiin, jossa olemme olleet Niinan kanssa edellisen kerran kuusi vuotta sitten telttailemassa. Tavoitteenamme oli kävellä vuolaalle Golden Creek Fallsille, mutta liikenteeltä suljettu tie mutkisti hieman matkaamme. Löysimme lopulta oikealle polulle ja sammaleisen metsän halki käveltyämme saavutimme muutaman kilometrin päässä sijaitsevat kohisevat putoukset.

Vuoden ensimmäinen aamu

Vehreä metsäpolku

Vuolas Gold Greek Falls

Hyinen Alouette Lake

Aikaisin seuraavana aamuna vieraamme suuntasivat matkatavaroineen lentokentälle ja kohti Suomea samalla, kun me aloimme raivata kotosalla joulua pois. Olimme Niinan kanssa vielä lomalla loppuviikon päiviä ennen huomista töihin sekä tavalliseen arkeen paluuta.

Joulumme olikin jälleen rentouttava ja oli mukavaa, että leuto keli mahdollisti tehdä paljon viime vuotta enemmän. Ensi vuonna ajatuksenamme on suunnata jouluksi Suomeen, kahden edellisvuoden Suomen reissujen oltua kesälomia. Sinne on kuitenkin runsaasti matkaa ja on kiintoisaa nähdä millainen alkaneesta vuodesta muodostuu.