Hyytävä perhejoulu Suomessa

Heinäkuussa 2023 tehdyn kolmiviikkoisen kesälomamme ei pitänyt alun perin olla vuoden ainoa Suomen matkamme. Suunnittelimme nimittäin viettävämme myös tuolloisen joulun Suomessa, mutta suunnitelmaan tuli muutos ja lopulta Niinan vanhemmat saapuivat jouluksi luoksemme Kanadaan. Silloin kerroimme myös ilouutisia kesällä syntyvästä uudesta perheenjäsenestämme, minkä johdosta seuraava Suomen lomamme lykkääntyi aina tähän jouluun saakka.

Aiempi kesäloma tuli varattua hyvin pienellä varoitusajalla, minkä vuoksi pulitimme tuolloisista huonoista lennoista peräti $6,000. Tällä kertaa olimme kuitenkin liikkeellä hyvissä ajoin ja löysimmekin erinomaiset lennot halpaan $3,300 hintaan, mikä on erittäin käypä hinta neljästä matkustajasta. Vielä paremmaksi asian teki, että lennot olivat Reykjavikin kautta, mikä on nopein yhteys Vancouverista Suomeen.

Nopein yhteys Suomeen

Kahden aiemman hyvin menneen mannertenvälisen matkan vuoksi emme olleet tällä kertaa huolissamme lasten kanssa pärjäämisestä, sillä kuusikuukautinen Livia olisi vielä tällä kertaa sangen helppo tapaus, mikä olikin totta. Pientä huolta sekä runsasta hikoilua aiheutti silti paksuista talvivaatteista sekä joululahjoista johtuva  matkatavaroiden tavaton määrä. Matkalaukkujen rahtaaminen eri kulkuvälineiden välillä olikin todella kypsää hommaa, jonka tuoksinassa saattoi päästä myös muutama ärräpää.

Matkatavaraa vähintäänkin riittämiin

Pitkät lennot menivät hyvin

Suomen päässä kuvio oli jo meille tuttu, eli yöpyminen Helsingissä hotellissa ennen junamatkaa Pohjois-Karjalan mummolaan. Keli Suomessa oli saapuessamme talvinen ja lunta pyrytti runsaasti erityisesti Itä-Suomen päässä. Myös pakkanen paukkui ja joulun aluspäivinä elohopea oli useina päivinä -20 asteen alapuolella, laskeutuen kuitenkin jouluaatoksi suunnilleen nollan tienoille.

Perillä hyisessä Helsingissä

Jouluksi mummolaan

Kylmästä säästä huolimatta ulkoilimme lasten kanssa ja lumessa leikkiminen oli erityisen hauskaa Fionalle. Tämä ehti kokeilla matkan aikana useaan otteeseen niin pulkalla laskua kuin hiihtämistäkin, jotka olivat molemmat kovasti hänen mieleen. Kylmän kelin vastapainoksi saunoimme myöskin runsaasti, mikä auttoi täydentämään vajaata saunakiintiötämme.

Talvesta nauttimista

Lumiukkoja ja pilkkiaukkoja

Ensimmäistä kertaa suksilla

Asia joka kuitenkin häiritsi meitä pahasti oli keskitalven jatkuvalta tuntuva pimeys. Vancouver on leveyspiireissä suunnilleen Prahan tasolla, joten on vaikea muistaa miten pimeä talvi on erityisesti Alaskan leveyspiireillä sijaitsevassa Itä-Suomessa. Meistä tuntuikin ettei päivässä ollut mitään muuta kuin pimeää aikaa, mihin vaikutti myös erityisen paha jetlag, joka herätti meidät jatkuvasti aamuneljältä. Päivittäinen auringonnousun odotus sekä ulkona paukkuva pakkanen aiheuttivatkin meissä alkulomasta pientä mökkihöperyyttä.

Välipäivien hiljainen Joensuu

Joulu kaupungissa

Itse varsinainen joulu ja sen tärkeä aattopäivä kului perinteisin menoin jouluherkuista nauttien sekä television jokavuotisia tuttuja jouluohjelmia katsoen. Meille ei ole muodostunut ainakaan vielä tavaksi joulupukin visiitti aattoiltana, joten lahjat ilmestyivät mystisesti juuri sillä aikaa, kun tutkimme Fionan kanssa pihalle ilmestyneitä tontun pulkanjälkiä.

Tontun jäljillä

Iso kasa lahjoja

Toinen lahjakattaus mummilassa

Lapset saivat tietenkin paljon lahjoja ja myös Livia pääsi lahjapaperin repimisen makuun, mikä oli joulun parhaita hetkiä. Lahjoja riitti myöskin vielä toinen kattaus ainoastaan viisi päivää myöhemmin, kun suuntasimme kotipuoleeni Länsi-Uudellemaalle. Myös siellä keli oli talvinen, mutta sentään päivänvaloa tuntui olevan ripaus Itä-Suomea enemmän.

Aamujuna Etelä-Suomeen

Luminen vuodenvaihde

Lumitöissä oli hauskaa

Etelässä suunnitelmanamme oli tavata sisarieni lapsia ja antaa serkusten leikkiä keskenään. Tämä suunnitelma meni kuitenkin mönkään, sillä vain muutama päivä saapumisemme jälkeen meitä alkoi käydä yksitellen läpi oksennustauti, jonka vuoksi jouduimme eristäytymään muista ihmisistä lähes viikon ajan. Tämän jälkeenkään lasten ei voinut antaa viettää aikaa toistensa läheisyydessä, joten onnistuimme näkemään muita serkkuja ainoastaan pari kertaa koko kahden viikon aikana.

Jutustelua etäältä

Kohonnut riski sairasteluun onkin ollut keskeisiä syitä, miksi olemme vierailleet viime vuosina Suomessa juuri kesäaikaan. Nyt samalle listalle voi lisätä myöskin mainitun kaamean kaamoksen, jonka vaikutusta ei ole tullut muistettua pitkään aikaan.

Sukulointia sairastelusta huolimatta

Kaiken hässäkän keskellä ehdimme silti tehdä ostosreissun Helsinkiin sekä nauttimaan lumesta, jota piisasi poikkeuksellisen runsaasti. Etenkin lähtöpäivänä Etelä-Suomea kuritti kova lumimyräkkä, minkä vuoksi aikaistimme junayhteyttämme lentokentälle, lisäten jo ennestään pitkään kotimatkaan. Emme silti halunneet riskeerata paluulennolta myöhästymistä ja oli onni, että siihen mennessä kaikki matkalaiset olivat jälleen terveitä. Oksennustaudin keskellä olo oli nimittäin niin heikko, ettei siinä kunnossa olisi yksinkertaisesti pystynyt lentämään.

Viime hetket Suomen kamaralla

Paluumatka alkaa

Paluumatka oli jälleen pitkä, mutta Vancouverin päässä meitä tervehti kaunis auringonlasku, jota olimme jahdanneet aina Islannista saakka. Oman kotioven näkeminen ja avaimen kääntäminen sen lukossa lähes vuorokauden mittaisen paluumatkan jälleen oli helpottava hetki. Onneksi seuraavien päivien jetlag ei myöskään ollut laisinkaan alkumatkan kaltainen ja palasimmekin hyvin tavalliseen arkeen.

Auringonlasku toivotti tervetulleeksi kotiin

Neljän viikon mittaisesta odotetusta joulumatkastamme jäi lopulta hieman ristiriitainen mielikuva. Vaikka joulu perheen ja lähisukulaisten kesken olikin ihana kokemus, olivat jatkuva pimeys sekä paukkuva pakkanen enemmän ärsyttäviä kuin hauskoja asioita. Paksujen talvivaatteiden mukana raahaaminen ja jatkuva pukeminen oli rasittavaa ja oksennustauti pilasi lomastamme viikon mittaisen jakson.

Tavarapaljoudessa riitti purkamista

Tästä huolimatta meille meille tarjoutuu mahdollisuus revanssiin jo tulevana kesänä, jolloin suuntaamme Suomeen isyysvapaan johdosta peräti kahdeksaksi viikoksi. Näin pitkän ajan keskellä suunnitelmissa on monenlaista erikoispuuhaa ja toivottavasti kesäkelit suosivat meitä tuona jaksona. Odotammekin innolla poppoomme seuraavaa matkaa Pohjolaan!