Kesän kääntyminen hiljalleen syksyksi muistuttaa vuosittain siitä, että takana on jälleen yksi vuosi lisää maailmankansalaisena. Alkuviikosta minulla ja Niinalla tuleekin täyteen jo 14 vuotta ulkomailla asumista ja takana on vivahteikas vuosi jollaista emme olisi osanneet aavistaakaan.
Ennen näiden yhteenvetojen kirjoittamista kurkistan aina ensimmäiseksi mitä tuumailin vuosi sitten tähän aikaan ja mitä odotinkaan tulevalta vuodelta. Viime syksy oli tavallista työssä puurtamista, mutta onneksi hektisen työskentelyn katkaisi marraskuussa yksikseni tekemä viikon mittainen lomamatka Malesiaan ja Singaporeen. Tuosta upeasta (ja kuumasta!) reissusta on vielä kirjoittamatta, mutta matka toi mukavan tauon pimeään syksyyn.
Suomessa tuli käytyä juuri sopivasti
Helsingissäkin tuli kierreltyä
Jouluksi ja vuodenvaihteeksi matkustimme jälleen perinteisesti Suomeen, mikä oli mukava reissu sisältäen myös pienen miniloman Helsingissä. Onneksi matka tuli tehtyä, sillä täksi vuodeksi suunniteltu joululoma jää todennäköisesti tekemättä koronahässäkän vuoksi. Onneksi ennätimme sentään tehdä vuosittaisen laskettelumatkamme ennen rajojen sulkeutumista, kun kävimme helmikuussa katsastamassa Coloradon upeat rinteet sekä korkeat vuoret.
Coloradossa oli upea laskea
Vuosiraportin voisikin melkein päättää tähän, sillä seuraavat kuusi kuukautta kaikki on ollut pysähdyksissä koronan vuoksi. Onneksi me sekä kaikki sukulaisemme ovat pysyneet terveinä ja British Columbia on tehnyt pääsääntöisesti hyvää työtä koronan torjunnassa, vaikka tilanne onkin nyt vuorostaan huononemaan päin. Ihmisten suhtautuminen tilanteeseen on kuitenkin muuttunut aiemmasta ja jotenkin suuretkaan tartuntamäärät eivät onnistu enää hätkähdyttämään samalla tavalla kuin aiemmin. Arki rullaa epidemiasääntöjä noudattaen ja lähinnä kodin ympäristössä liikkuen.
Kesä on ollut koronaeristäytymistä
Kaikkein tympäännyttävintä onkin, ettei Vancouverin alueelta ole tullut poistuttua viimeisten kuuden kuukauden aikana kuin juhannusmatkallamme pohjoisen British Columbian upeisiin maisemiin. Matka oli erittäin antoisa ja se oli kesän ainoa telttailumme. Mennyt kesä on ollut keleiltään hyvä ja olemmekin pyöräilleet pitkiä matkoja uusilla sähköpyörillämme, joka on ollut meillä kesän keskeinen teema.
Tänä vuonna meille tuli myös täyteen vuosi kanadalaisina. Tämä tapahtui jo toukokuussa, mutta säästin asiasta kirjoittamisen tähän viestiin saakka. Ensimmäinen vuosi Kanadan kansalaisina on ollut kiintoisa ja pääsimmekin heti syksyllä äänestämään maan parlamenttivaaleissa. Sittemmin uutta passia ei ole tullut otettua kaapista, mutta ajatus kanadalaisuudesta on uponnut ja siitä on alkanut tulla uusi osa identiteettiämme. Ensimmäisen polven maahanmuuttajina tulemme toki aina kokemaan olevamme ensisijaisesti suomalaisia, mutta kanadalaisuus aiheuttaa silti suurta ylpeyttä, erityisesti aina itsenäisyyspäivän alla.
Takana ensivuosi kanadalaisena
Asumiskuvioissa neljästoista vuosi on ollut tasaisen vakaa, mikä on hyvä asia. Meillä on hyvä ja reilu vuokranantaja, joka ei ole nostanut vuokraamme kahden viime vuoden aikana, mikä on erittäin harvinaista äärimmäisen kalliissa Vancouverissa.
Kotoa on kivat maisemat
Työpuolella vuosi on kuitenkin tarjonnut merkittäviä muutoksia, kuukausia jatkuneen etätyöskentelyn lisäksi. Vaihdoin heinäkuussa työpaikkaa ja taakse jäi neljä upeaa vuotta videopelikehityksessä. Uusi aihealue sekä huomattavasti suurempi rooli ovat pitäneet minut viimeiset kaksi kuukautta kiireisenä uuteen työhön ja lukuisiin uusiin ihmisiin tutustuessa.
Ensi viikolla alkamassa onkin jo viidestoista vuosi maailmalla, joka on jälleen pieni virstanpylväs. Kyseessä ei ole kymmenteen vuoden verrattavasta merkkipaalusta, mutta lukema kyllä pysäyttää ja kirjoitan sen aiheuttamista tunnelmista jälleen vuoden päästä.
Vanha auto on alla enää kaksi viikkoa
Itse vuosi ja mitä sen aikana tulee tapahtumaan on kuitenkin koronan vuoksi hämärän peitossa ja voikin olla, että tunnelmat ovat hyvinkin samanlaiset kuin tänään. Mutta jos olen jotain tätä blogia pitäessä oppinut, on se että tulevaa on vaikea aavistaa ja ainoa asia mikä on varma on automme vaihtuminen uuteen ja erittäin kiintoisaan ajopeliin vain kahden viikon päästä. Siitä sekä kaikesta muusta tulevasta tulee varmasti olemaan juttua täällä blogissa! Kiitoksia edesottamustemme seuraamisesta.
