Vancouveria lähes kaksi viikkoa hellinyt lämmin kevätjakso on saanut elohopean nousemaan useina päivinä yli +20 asteen. Pilvettömältä taivaalta porottava aurinko saikin viime viikon tuntumaan täysin kesäiseltä ja lämpöaallon myötä puihin saatiin myös tämän kesän tuoreet lehdet.
Hyvän kelin innostamina olemmekin ulkoilleet viime päivinä paljon ja käyneet ihastelemassa luonnon kukintaa monin paikoin. Viikonloppuna käytettävissä oli arki-iltoja enemmän aikaa, joten lähdimme lauantaina piknikille tuttuja maisemia edemmäs. Ajoimme Yhdysvaltojen rajan pintaan Langleyhin, jonka eteläisin taajama on Aldergrove. Paikkakunta on tuttu yhdestä yhteensä neljästä rajanylityspaikasta sekä Vancouverin eläintarhan sijaintipaikkana.
Puisto rajan pinnassa
Noin 50 kilometriä meiltä kaakkoon sijaitseva Aldergrove on jäänyt meille hieman tuntemattomaksi ja niinpä olikin hauska viettää kaunis kevätpäivä Aldergrove Regional Parkissa. Tämä sangen kookas puisto on kumpuilevaa lehtimetsää ja oli erityisen mukavaa ettei paikalla ollut lähempänä kaupunkia alati olevia ihmismassoja.
Vihertävä puisto
Jääkauden jäänteitä
Piknikille saapui myös suomalainen ystäväpariskuntamme, jonka kanssa nautimme eväät puiston piknikalueella kävelyä puistossa. Maasto on jääkauden muovaamaa, mistä muistuttaa puiston itälaidalla yksinään jököttävä suuri siirtolohkare. Alueella toimi myös aikoinaan sorakuoppa, joka on maisemoitu sittemmin vihreällä nurmikolla. Kuopan harjanteelta aukeavat upeat maisemat itäpuolen vuorille, kaikkein komeimpana aina valkohuippuinen Mount Baker.
Entisen hiekkakuopan reunalla
Lumihuiput etäällä
Lauantai oli todella lämmin päivä ja automme mittari näyttikin puistosta lähdettäessä +26 asteen lämpötilaa eli virallisesti hellelukemaa. Matkassa olisikin ollut hyvä olla enemmän vettä, sillä noin viiden kilometrin kävelykierros oli tässä kelissä hieman raskas, helposta maastosta huolimatta.
Sunnuntaipiknikillä
Keväisen Como Laken ympärystää
Koska keli jatkui yhtä upeana myös sunnuntaina, lähdimme nyt kaksistaan viikonlopun toiselle piknikille. Matkalla pysähdyimme Lougheedin Red Robinissa, josta mukaan lähtivät herkulliset burgerit, jotka söimme läheisen Como Lake rannalla. Coquitlamissa sijaitseva pieni järvi on sivussa pääteiltä, minkä vuoksi löysimmekin sen vasta viime kesänä sattumalta alueella ajaessamme. Palasimmekin nyt paikalle paremmalla ajalla ja ilahduttavasti täälläkään ei ollut valtavasti ihmisiä, vaikka oltiinkin keskellä esikaupunkia.
Kalan narrausta
Kaunis esikaupunkimaisema
Kävely järven ympäri on ainoastaan kilometrin pituinen, mutta maisemat sitäkin upeammat. Järvellä ei ole uimarantaa, mutta siihen on istutettu kalaa ja se on siksi paikallisten kalastajien suosiossa.
Ympäröivillä nurmialueilla onkin hauska istua hetkinen ja vain katsella ihmisiä. Kevätkukat ovat juuri nyt parhaimmillaan ja ihastelimmekin pienen puiston värikkäitä istutuksia taustallaan valkoiset lumihuiput.
Kevään väriloistoa
Koska olimme Coquitlamissa, päätimme piipahtaa vielä läheisessä Mundy Parkissa, joka on suuri metsäpuisto. Löysimme myös sen vasta viime kesänä ja tutkimme tällä kertaa viime kerralla näkemättä jäänyttä puiston länsilaitaa. Korkeiden puiden varjostamassa puistossa oli Como Lakea viileämpää, mutta juuri tätä ihmiset olivat saapuneet sinne etsimään. Puisto on kuitenkin sen verran suuri, ettei sielläkään ollut ruuhkaista, joten onnistuimmekin välttämään viikonlopun suuret väkijoukot.
Varjoisa Mundy Park
Ulkoilupainotteisen viikonlopun jäljiltä olikin pieniä vaikeuksia palata maanantaina työn äärelle, sillä ulkona on edelleen kaunista aina torstaihin saakka, jolloin kaksiviikkoiseksi venähtänyt upea kevätjakso viimein päättyy. Pieni sadejakso tekee kuitenkin hyvää ja aurinkoa nähdään varmasti taas pian uudestaan.
