Kanadassa on eletty viimeiset pari kuukautta jännittyneitä aikoja, sillä Yhdysvaltojen tuore presidentti Donald Trump on uhannut maata 25% tullimaksuilla. Toteutuessaan tulleilla on merkittävä vaikutus Kanadan taloudelle, jonka viennistä peräti 75% tapahtuu juuri Yhdysvaltoihin. Samalla niillä arvellaan olevan vaikutusta myös rajan eteläpuolella, sillä Kanada on Yhdysvaltojen merkittävin kauppakumppani.
Keskustelu tulleista tulee kanadalaisittain erittäin huonoon rakoon, sillä maa on paraikaa erittäin heikossa tilassa. Maan talous on yskinyt jo pitkään ja korkeana laukannut inflaatio on saatu kuriin vasta äskettäin, korkojen ollessa edelleen pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella. Poliittisesti maa on lähes kaaoksessa, sillä maan heikko ja epäsuosittu pääministeri ilmoitti tammikuussa erostaan, mutta kieltäytyi uusien vaalien järjestämisestä. Sen sijaan Trudeau sulki sisäpoliittisen pelin vuoksi maan parlamentin kahdeksi kuukaudeksi, minkä vuoksi maa on tällä hetkellä tuuliajolla, minkä Trump on selvästi haistanut.
Kanadalla on ollut heikko pääministeri
Lähestyvän uhan keskellä neuvotteluista Yhdysvaltojen kanssa onkin puuttunut liittovaltio tason johtajuus. Trudeau, jota Trump pitää ovimattona, on pysytellyt eronsa jälkeen taka-alalla ja sen sijaan Washingtonissa on ollut neuvottelemassa ulkoministeri Melanie Joly. Suurimman vetovastuun on kuitenkin ottanut Kanadan provinssien pääministerien muodostama Team Canada, joiden on onnistunut osoittaa yhteistä rintamaa, mihin on kuulunut Trumpin korostamiin ongelmakohtiin vastaaminen sekä neuvottelujen käyminen.
Team Canadankin yhtenäisyys on silti rakoillut, sillä eri provinsseilla on erilaisia huolia uhkaavien tullien kanssa. Ontariossa huolena on provinssin merkittävä autoteollisuus, kun puolestaan Albertassa huoli on kohdistunut öljynvientiin, joka on Kanadan merkittävin vientituote ja suuri tulonlähde liittovaltiolle. Albertan pääministeri Danielle Smith onkin toiminut asiassa aloitteellisesti ja jopa tavannut Trumpin kahdenkeskisesti, mitä on moitittu Kanadassa yhtenäisen linjan raottamisesta.
Kanadan merkittävimmät vientituotteet Amerikkaan
Näyttää kuitenkin siltä, että Smithin työ on tuottanut tulosta, sillä näillä näkymin öljy ja maakaasu ovat saamassa ainoastaan 10% tullit, jonka vaikutus vientiin arvioidaan alhaiseksi. Öljyn kohdalla Kanadalla on myös hieman etulyöntiasemaa, sillä Yhdysvaltoihin kulkee laajassa putkistoverkostossa päivittäin noin 4 miljoonaa litraa raakaöljyä, millä on merkittävä vaikutus erityisesti Amerikan Keskilännen osavaltioiden energiansaantiin. Keskilännen öljynjalostamot eivät myöskään pysty käsittelemään muualta tulevaa öljyä, joten korkeammilla tulleilla voisi olla suuri merkitys alueen energianhintoihin.
Tämä kertoo Kanadan ja Yhdysvaltojen välisen kaupan kiinteästä yhteydestä, sillä vapaakauppa maiden välillä on ollut vuosikymmenien ajan itsestäänselvyys, minkä vuoksi integraatiota on muodostunut kaikilla toimialoilla. Esimerkiksi Keskilännen jalostamot ovat voineet kiinnittää kaiken toimintansa Kanadasta tulevan raakaöljyn varaan, koska Kanadaa on pidetty täysin varmana kauppakumppanina. Samaan aikaan Kanadassa on torpattu hankkeita öljyputkista rannikolle, koska öljyä ajateltiin voivan aina myydä Yhdysvaltoihin. Tiukan integraation vuoksi mahdollisella kauppasodalla voikin olla vakavia vaikutuksia.
Öljyputkisto maiden välillä
Kanadan ja Yhdysvaltojen kahdenkeskinen kauppa on Kanadalle elinehto, sillä maiden välillä liikkuu vuosittain tuotteita ja raaka-aineita yli biljoonan dollarin edestä. Pelkästään päivittäin rajan ylittää noin 3,5 miljardin dollarin arvosta hyödykkeitä. Kaupankäynti on ollut Kanadalle hieman Amerikkaa edullisempaa, Kanadan viennin ollessa 55 miljardia ylijäämäistä. Kuitenkin jos merkittävin vientituote öljy jätetään huomiotta, on Yhdysvaltojen vienti ollut näistä kahdesta se ylijäämäinen.
Kanadan suuri riippuvuus etelänaapurista
Mitä Trump sitten haluaa Kanadalta ja miten aiemmin ystävälliset maat ovat päätyneet kauppasodan partaalle? Päivänselvää on, että Kanadan tämänhetkinen poliittinen heikkous on luonut tilanteen kovistella Kanadaa, joka on elänyt monessa mielessä Yhdysvaltojen siivellä. Maan maantieteellinen sijainti on Yhdysvaltojen turvaama, minkä lisäksi maailman merkittävin sotilasmahti naapurissa on luonut ennennäkemättömän turvan muita valtioita vastaan.
8891 kilometriä pitkä raja
Trumpin puheissa on kuitenkin korostunut kaksi seikkaa, rajan yli tapahtuva huumeiden salakuljetus sekä Kanadasta tulevat siirtolaiset. Kummatkin ovat ongelmia joita on yritetty painaa villaisella, mutta on tosiasia, että Kanadasta salakuljetetaan Yhdysvaltoihin runsaasti esimerkiksi fentanyylin valmistukseen käytettäviä raaka-aineita. Lisäksi valtioiden välisen maailman pisimmän vartioimattoman rajan ylitse on lampsinut Kanadan lepsujen viisumikäytäntöjen vuoksi etelään jopa 22 000 siirtolaista vuodessa. Vaikka lukema kalpeneekin täysin Meksikon vastaisen rajan lukemiin verrattuna, on se silti erittäin merkittävä turvallisuusriski.
Rajanylitykset ovat kasvaneet voimakkaasti
Tariffiuhan alla Kanada on yrittänyt osoittaa ottavansa Trumpin huolet tosissaan, liittovaltion ilmoittaessa 1,3 miljardin dollarin investoinneista rajaturvallisuuteen, mutta tätä ei ole pidetty riittävänä. Provinssit ovat myös yrittäneet tehdä oman osuutensa, Ontarion lähettäessä rajalle satoja poliiseja. Albertassa puolestaan pääministeri jopa kutsui Fox Newsin uutistiimin provinssin Montanan osavaltion vastaiselle rajalle tarkastelemaan uusia toimia rajaturvallisuudessa.
Mitkään yritykset eivät kuitenkaan näytä tuottaneen tulosta ja tullit astuvat voimaan tulevana tiistaina. Toteutuessaan, sillä tulee olemaan shokkiefekti Kanadan talouteen, jonka arvioidaan sysäytyvän taantumaan. Pitkittyessään sillä on merkittävää vaikutusta myös työllisyyteen, mahdollisesti jopa satojentuhansien työpaikkojen muodossa, joten tullien aiheuttama paine on todellinen ja tuntuu nopeasti.
Tulleilla on vaikutusta myös Yhdysvaltoihin
Kanada on uhannut vastaavansa nyt asetettuihin tulleihin omillaan, mutta Yhdysvallat ehti jo uhkaamaan tämän johtavan yhä korkeampiin tulleihin. Uhkaavassa kauppasodassa pelataankin nyt uhkarohkeaa ja valitettavasti Kanada on kaikissa tilanteissa altavastaajan asemassa, joka joutunee todennäköisesti taipumaan jonkinlaiseen sopimukseen Yhdysvaltojen eduksi jollei jotain yllättävää tapahdu.
Huh, on tuo aikamoista. Toivottavasti tuohon löydetään joku ratkaisu. On tuo Trumpin politiikka kyllä kovaa. Ilmeisesti Eurooppa on toistaiseksi välttymässä aivan massiivisilta tulleilta, kun Trumpin mielenkiinto on ollut toisaalla.