Kanadan Ottawassa kokoontuva konservatiivihallitus löi perjantaina pöytään valtiovarainministeri Jim Flahertyn johdolla ehdotuksensa vuoden 2012 budjetista. Kuten Suomessa ja muuallakin, vyötä pitää kiristää, sillä vuoden 2010 lopussa liittovaltion budjettivaje oli 34 miljardia dollaria. Miinusmerkki oli vielä tätäkin pidempi talousmylleryksen vuonna 2009, jolloin Kanadan valtio velkaantui vuoden aikana peräti 58 miljardia dollaria. Lukemassa oli pudotusta vuotta aiemmasta yli 50 miljardin verran, sillä vielä vuonna 2007 liittovaltion budjetti oli ylijäämäinen.
Lukemat voivat tuntua hurjilta Suomesta katsoen, mutta pitää muistaa että Kanadassa on asukkaita kuusi kertaa enemmän ja bruttokansantuotekin on melkein seitsenkertainen. Tosiasia kuitenkin on, että Kanada on Suomea velkaantuneempi maa ja velkaa on bruttokansantuotteeseen nähden noin 83,5% (Suomessa 48,3%). Kanadassa ongelmaan on kuitenkin havahduttu ja maan hallitus tähtää budjetin kääntämiseen ylijäämäiseksi jälleen vuoden 2015 tienoilla.
Kanadan lähivuosien budjettitavoite
Tässä tavoitteessa hallitusta auttaa Kanadan toistaiseksi vakaa parin prosentin talouskasvu, mutta suuri merkitys tulee olemaan budjettiin kuuluvilla merkittävillä menoleikkauksilla. Jotta rahaa voidaan säästää muutamassa vuodessa kymmeniä miljardeja dollareita, tehdään leikkauksia ja hienosäätöä monessa kohteessa, joista paikallinen media nosti otsikoihin muutaman osa-alueen. Esimerkiksi maan yleisradioyhtiö CBC menettää rahoituksestaan vuoteen 2015 mennessä 10% (noin 115 miljoonaa). Julkishallinnosta vähennetään 19 2000 työpaikkaa, minkä lisäksi julkisten työntekijöiden eläkeikää nostetaan 60 vuodesta 65:een. Vanhuuseläke Old Age Securitystä pääsee nauttimaan nykyisen 65 ikävuoden sijaan vasta 67-vuotiaana, tosin tämä toteutuu täysimääräisenä vasta vuoteen 2029 mennessä. Täten sen vaikutuspiirissä ovat nykyiset 54-vuotiaat sekä tätä nuoremmat.
Kiintoisa leikkauskohde on päätös poistaa 1 sentin kolikot käytöstä tämän vuoden syksystä alkaen. Kanadan sentin kolikkoa kutsutaan ”penniksi” (penny) ja sen arvo on pudonnut sitten vuoden 1858 ensipainoksen nykyiseen noin kahdeskymmenesosaan. Käytännössä kolikosta on tullut arvoton. Vuosittain painettavan 7000 kuparitonnin painamisesta onkin tullut pelkkä kuluerä, sillä yhden sentin painaminen maksaa 1,6 senttiä. Näin ollen kolikon lakkauttamisella säästetään vuodessa 11 miljoonaa dollaria liittovaltion varoja. Summa on toki vain pisara meressä, mutta sillä on symboolista arvoa. Joissain piireissä kiirehdittiin perjantaina vaatimaan jopa viiden sentin kolikon (nickel) poistamista käytöstä, mutta tästä ei ole olemassa minkäänlaista todellista päätöstä taikka keskustelua.
Kanadan penny
Käytännössä syksystä alkaen pennit kerätään hiljalleen pois kierrosta ja hinnat pyöristetään Suomesta tuttuun tapaan lähimpään viiteen senttiin. Korttimaksuissa laskutus tapahtuu jatkossakin sentin tarkkuudella. Kaikkiaan päätös on hyvä, sillä jo muutaman kuukauden Kanadassa asumisen aikana on huomannut, ettei senteillä ei tee yhtään mitään. Niitä kertyy lompakon pohjalle valtavia määriä ja niiden käyttäminen muussa kuin juomarahan täydennyksenä on todella hankalaa. Niinpä päätöstä voikin pitää hyvänä, vaikkakaan sillä ei Kanadan taloutta suuntaan taikka toiseen pelasteta.
Kanadan tämän vuoden budjetin pääkohdista kera käyrien voi lukea sekä yleisradioyhtiö CBC:n että Vancouver Sunin nettisivuilta. Sivuilta löytyy myös mielenkiintoista faktaa maan budjetin yli- ja alijäämistä viimeisen 50 vuoden aikana. Kiintoisa on myös sivuilla mainittu lukema pääministeri Stephen Harperin oikeistokonservatiivien hallitusajasta, joka alkoi 13,8 miljardia ylijäämäisellä budjetilla, päätyen parissa vuodessa nykyisiin miinuslukemiin. Toki hallitusta voi syyttää kehityksestä vain osaksi, sillä maailmantalous on ollut viime vuodet hyvin turbulentti. On silti kiintoisa nähdä pystyykö Harperin hallitus toteuttamaan suunnitelmansa ja kääntämään Kanadan valtionvelan jälleen laskuun. Lähivuodet tulevat näyttämään onnistuuko kunnianhimoinen suunnitelma.
Washingtonista palattua oli hieman yllättävää huomata, että senttien vetäminen liikenteestä on nyt alkanut ja hinnat pyöristetään nykyisin lähimpään viiteen senttiin. Yllättynyt fiilis oli siinä mielessä yllättävä seikka, että vaikka asiaan onkin tottunut Suomessa, oli pienimpien kolikoiden pyörittelyyn ehtinyt tottua sekä täällä Kanadassa, että myös Saksassa.
Asiaa on silti turha surra, sillä on vain hyvä päästä eroon lompakon täyttävistä käytännössä arvottomista pikkukolikoista. 8)