Uskomaton Dubai

Matkakertomuksen muut osat löytyvät täältä.

Viime vuosi oli kolmen suuremman reissun aikaa, joista kertoessa on tähän mennessä vierähtänyt reipas puolivuotinen. Ensiksi teimme huhtikuussa kuukauden pituisen reissun Japaniin ja Etelä-Koreaan, mitä seurasi heinäkuussa kymmenen päivän matka Keski- ja Etelä-Italiaan. Nyt kun näistä matkakertomuksista on selvitty, on aika aloittaa kertomus lokakuun lopun reissustamme kiehtovaan Dubaihin. 😮

Matkaa alettiin suunnitella elokuun tienoilla, noin reilu kuukausi Italiasta paluun jälleen. Kuukausihan on universaali vakio, jolloin edellinen loma on jo täysin unohtunut ja mieli alkaa jälleen janota maailmalle. Työ on kuitenkin vapaa-aikaa rajoittava tekijä, eivätkä jäljellä olevat vuosilomapäivät mahdollistaneet kovinkaan pitkää reissua. Niinpä ainoaksi vaihtoehdoksi jäi jonkinlainen kaupunkimatka, ehkä parilla lisäpäivällä ryyditettynä. Pienen pohdinnan jälkeen kohteeksi valikoitui Dubai. Myönnettäköön, että ajatus tuli ensisijaisesti minulta, sillä korkeita rakennuksia ihailevana kaupunki oli kiintoisampi kohde minulle, kuin Niinalle. Kuitenkin mitä enemmän tutustuimme kaupunkiin ja sen tarjontaan, sitä ennostuneempi myös Niina oli.

Dubai oli tuohon hetkeen loistava valinta kahdesta syystä. Ensinnäkin matka sinne tuntuisi kaukomatkalta, mutta lentoaika Euroopasta olisi silti vain reilut viisi tuntia. Mikä parasta, aikaero Saksaan on vain +3 tuntia ja Suomeen vaivaiset +2. Dubaissa ehtisi siis hyvin käydä kääntymässä pitkällä viikonloppureissulla, jollaista suunnittelimme. Lentoja Dubaihin on lisäksi erittäin hyvin, sillä kaupungista on kasvanut merkittävä lentoliikenteen solmu Euroopan ja Aasia, sekä Euroopan ja Australian, välillä. Berliinistä Dubaihin lentää suoraan Air Berlin, vieläpä sangen hyvään hintaan. Valitettavasti lentoajat ovat jotain käsittämätöntä. Vaikka Dubai onkin kasvavassa määrin merkittävä turistikohde, on se edelleen ennen kaikkea vaihtokenttä, jonne lennot saapuvat yleensä puolenyön jälkeen ja josta seuraavat lähteävät aikaisin aamuyöllä. Ajatuksena on siis finnairmainen ”illalla Euroopassa, aamupäivällä Aasiassa taikka iltapäivästä Australiassa”.

Koska Air Berlinin lentoajat olivat tosiaankin surkeat, emme tarttuneet niihin. Sen sijaan löysimme hyväksi koetulta Turkish Airlinesilta lennot hintaan 343€/henki. Turkish Airlinesilla lentäminen edellytti tietenkin vaihtoa Atatürkin kansainvälisellä lentokentällä Istanbulissa, mutta tämä oli jo Japanin matkalla havaittu tehokkaaksi ja simppeliksi vaihtokentäksi, jossa ei tarvitse juuri tuntia enempää vaihtoaikaa.

Varausten teon jälkeen odottavan aika oli pitkä, sillä reissuun lähdettiin vasta keskiviikkoiltana, 27. lokakuuta. Lopulta kuitenkin koitti tuo keskiviikko ja niin lensimme ensiksi 2h 45min Istanbuliin, jossa meillä oli kahden tunnin vaihto. Istanbulin pysähdys toi pienen pienen mutkan suoraan reittiin, vaikka Berliini-Dubai -reitillä se onkin parhaiten reitille osuvia suuria kaupunkeja. Istanbulin kentällä oli rauhaisaa vaihtaa konetta ja parin tunnin odotus meni nopeasti. Kiintoisana yksityiskohtana mainittakoon terminaaliin asennetut suuret mainosruudut, joissa pyöri kolmiulotteisia mainoksia, joissa 3D-efektin näkemiseen ei tarvittu laseja! Lyhyistä mainosklipeistä muodostuva materiaali näytti isolla ~50″ ruudulla jo nyt uskomattoman hyvältä ja itse ainakin vakuutuin täysin siitä, ettei ole mitään järkeä ostaa nyt myynnissä olevia laseja tarvitsevia 3D-televisioita. Niistä tulee vaivaisen vuoden-kahden mittainen lyhyen lyhyt siirtymä, kuten ”HD Ready” oli. Lasittomia televisioita alkaakin saapua kauppoihin jo tänä vuonna, tosin ensimmäiset mallit tulevat olemaan kooltaan sangen pieniä. Uskoisin kuitenkin, että jo ensi vuonna kyseisen tekniikan syrjäyttävän nykyiset mallit suuressa määrin.

Jatkolento Istanbulista oli yölento, sillä perillä olisimme vasta aamuviiden aikaan. En muista aivan tarkkaan, kulkiko lento Turkin ja Syyrian jälkeen Jordanian, Irakin vaiko Iranin ilmatilassa, mutta puolimatkassa saavutettiin Persianlahti, jota pitkin lennettiin perille saakka. Kuten tyypillistä, en saanut menolennolla unta, vaan vilkuilin maisemien lisäksi jotain elokuvaa. Maisemat Persianlahden rannoilla olivat yöaikaan melkoisen pimeät, sillä kaupunkeja on rannikolla harvakseltaan. Mieleen jäivät silti Jubailin sekä lähellä sijaitsevan Ras Tanuran jättimäiset teollisuuskaupungit Saudi Arabian rannalla. Jubail on maailman suurimpia teollisuuskaupunkeja, jossa sijaitsee öljyteollisuuden lisäksi paljon lannoite- ja terästeollisuutta. Mieleen jäivät Ras Tanuran suuren öljysataman öljynjalostamon poistoliekit, jotka valaisivat yötaivasta. Hetken kuluttua näitä kaupunkeja seurasivat Bahrainin ja Qatarin pikkuvaltioiden kaupunkien valot.

Dubain kentälle laskeuduttiin todellakin aamuviideltä pimeyden vielä vallitessa. Satuimme istumaan kaupungin puolella (joka Euroopasta tultaessa on menosuunnassa oikealla), mutta näkyvyys kaupungin pilvenpiirtäjille oli heikko. Dubain kansainvälinen lentokenttä on valtava paikka, jonka kautta kulki viime vuonna 47,2 miljoonaa matkustajaa. Se tekee kentästä maailman 14. vilkkaimman. Kansainvälisellä matkustajaliikenteellä mitattuna kenttä sijoittuu jo neljänneksi. Lentokentällä on tällä hetkellä kapasiteettia peräti 62 miljoonalle matkustajalle, johon kentän odotetaan yltävän jo vuonna 2013.

Suunnitelmissa on neljännen terminaalin rakentaminen ja matkustajakapasiteetin nostaminen peräti 75-80 miljoonaan. Ja jos tämä tuntuu valtavalta lukemalta, niin kerrottakoon että Dubain länsipuolelle on alettu hiljalleen rakentamaan uutta, Al Maktoum International Airportina tunnettua, peräti 160 miljoonan ❗ vuosittaisen matkustajan superlentokenttää. Kentälle suunnitellaan muun muassa viittä kiitotietä sekä noin 100 000 parkkipaikkaa (mikä on valtava lukema jo yksistään!). Ja kaikki tämä siis nykyisen Dubain kansainvälisen lentokentän lisäksi!

Tämän projektin voi kuitenkin ainakin tällä erää sijoittaa kansioon ”dubailaista hulluutta”, sillä projektilla on vielä matkaa avautumiseen, saati ennustettuihin matkustajavirtoihin. Silti, Dubaista suunnitellaan tosissaan ei sen vähempää, kuin koko maailman logistista keskusta. Sinäänsä kaupungin sijainti on melkoisen optimaalinen kaikkien mantereiden väliselle liikenteelle, mikä tukeekin Dubain logistiikan voimakasta kasvua.

Dubain kansainvälisen lentokentän suurin asiakas on kaupungissa pääkonttoriaan pitävä Emirates, joka on arvostettu Lähi-idän suurin lentoyhtiö. Erityisesti Emirates on tunnettu jättimäisten Airbus A380 -lentokoneiden pioneerina. Emirates otti A380:sen käyttöönsä toisena maailmassa (Singapore Airlinesin jälkeen) ja yhtiön 144 lentokoneen laivastosta 15 on näitä jättiläisiä. Yhtiöllä on myös lisätilaus peräti 75:stä uudesta A380:stä. A380, sekä monet muut suuret lentokoneet, ovatkin normaali näky Emiratesin eksklusiivisesti käyttämän terminaali kolmen edustalla. Koneillaan yhtiö lentää kaikille kuudelle mantereelle, ollen näin yksi maailman vain yhdeksästä samaan kykenevästä lentoyhtiöstä.

Turkish Airlines, kuten melkein kaikki muut lentoyhtiöt Emiratesin ulkopuolella, käyttää terminaalia numero yksi. Saapuminen tapahtuu kuitenkin keskemmällä kenttää olevaan, peräti 1,5km pitkään, yhdysrakennukseen. Lentomme sattui vielä saapumaan aivan perimmäiselle portille, joten kävelymatka ensiksi yhdysrakennuksen ja sitten maanalaisen pitkän käytävän kautta terminaalirakennukselle oli pitkä. Dubaihin saapuva Suomen kansalainen ei tarvitse viisumia, joten paperityöt ovat siltä osin helpot. Silti maahantuloviranomaisten ohi kävely aiheutti pientä kutkutusta, sillä Arabiemiraateissa on äärimmäisen tiukat huumesäännökset. Asia ei olisi tullut edes mieleen, jollen olisi lukenut WikiTravelin pelotteluja siitä, miten huumeita käyttämättömät ihmiset olisivat joutuneet ongelmiin (jopa vankilaan) pelkästään siitä syystä, että heidän vaatteistaan olisi löytynyt mikroskooppisia määriä huumausaineita. Kun esimerkiksi suurimman osan seteleistä on todettu sisältävän mikroskooppisia jäämiä huumeita, niin kyllä sitä hieman rehellistäkin jännitti. Huoli oli kuitenkin täysin turha, sillä käytännössä homma näytti sujuvan aivan kuten muuallakin maailmassa ja emme joutuneet mielivaltaisuuden uhriksi. Huh huh, lähellä se varmaan oli. 🙄

Laukut noudettuamme suuntasimme ykkösterminaalin metroasemalle. Dubain metro on ensimmäinen metro koko Arabianniemimaalla ja sen ensimmäinen, punainen, linja (52,1km ja 29 asemaa) aukesi syyskuussa 2009. Linjan aivan kaikki asemat eivät ole kaiketi vieläkään avoinna, vaan viimeisten pitäisi valmistua tänä vuonna. Punainen linja kulkee suurimmaksi osaksi pitkin kohorataa Dubain päätie Sheikh Zayed Roadin vierellä. Linja on täysin automaattinen ja siitä on nähtävissä hieno nopeutettu video sen koko matkalta täällä.

Automaattinen metrojuna

Punainen linja saa pian seurakseen 22,5km pitkän ja 18 asemaa käsittävän vihreän linjan, joka tulee kattamaan paremmin Dubain vanhempia keskustan alueita, kuten Deiraa sekä Bur Dubaita. Lisäksi suunnitelmissa ovat sininen ja purppura linja, jotka täydentäisivät punaista linjaa enemmän sisämaan suunnalla. Alueella ei kuitenkaan ainakaan nykyisin ole kuin muutama valtava moottoritie sekä aavikkoa. Valmiina metroverkosto näyttänee jotakuinkin tältä. Tätäkin hurjempia suunnitelmia on, Dubaissa kun ollaan, kuten ajatus 320km metroverkostosta vuoteen 2020 mennessä, sekä sille syöttöliikennettä tarjoavasta 268km mittaisesta raideverkostosta. Uskoo ken tahtoo.

Kertalippu metron kyytiin maksaa matkan pituudesta riippuen alkaen 2 dirhamia, mikä vastaa noin 40 eurosenttiä. Asemat ovat siistejä ja vuoroväli seitsemän minuuttia. Japanilaisvalmisteisiin metroihin mahtuu 643 matkustajaa kuhunkin, jotka jaottuvat kahteen matkustusluokkaan sekä naisille ja lapsille omaan osastoonsa. Me nousimme ”Silver Classiin”, joka on siis se normaali karjavaunu. Vaikka Dubain Metrolle odotetaankin peräti 1,2 miljoonaa päivittäistä matkustajaa, ovat matkustajamäärät tällä hetkellä vasta noin 10% tästä. Dubai on äärimmäisen auto-orientoitunut kaupunki, joten julkinen liikenne kuuluu tällä hetkellä pääosin kaupungin valtavalle ulkomaiselle työväestölle sekä turisteille. Niinpä metron kyydissä olikin vaikea uskoa saapuneensa arabimaahan, sillä matkustajakunta muodostui melkein täysin intialaisista, pakistanilaisista sekä filippiiniläisistä.

Arabiemiraattien seitsemän emiraatin yhteenlaskettu väkiluku on hieman alta viisi miljoonaa, joista hieman alle puolet, noin 1,4 miljoonaa, asuu maan suurimmassa emiraatissa ja kaupungissa Dubaissa. Maan pääkaupunki on 650 000 asukkaan Abu Dhabi, Dubaista 130km lounaaseen. Kaikkineen Dubain metropolialueella asuu noin 2,2 miljoonaa ihmistä. Arabiemiraattien väki on maailman kansainvälisintä, sillä vain 19% (noin miljoona ihmistä) omaa Arabiemiraattien passin. Loput 80-85% (määrä vaihtelee talouden heilahtelujen mukaisesti) ovat expatteja muualta maailmasta, lähinnä Kaakkois-Aasiasta. Länsimaalaisia väestöstä on vain 8%, nämäkin länsimaalaisten yritysten expatteja.

Juuri tällä halvalla Kaakkois-Aasian työarmeijalla Dubain ihme on rakennettu. Se inhottaa, sillä varsinkin rakennus- ja palvelutöissä olevat intialaiset, pakistanilaiset ja filippiiniläiset asuvat ahtaissa oloissa ja saavat huonoa palkkaa. Lisäksi mediassa on ollut juttuja, miten halpatyöläisiltä saatetaan kerätä passit näiden saavuttua maahan, mikä tekee kotiinpaluun hankalaksi. Tätä taustaa vasten Dubain ihmeitä on vaikea arvostaa, sillä ne on rakennettu eri asteisella vähempiosaisten riistolla.

Länsimaalaisille expateille Dubai on kuitenkin loistava paikka, sillä maassa ei käytännössä ole verotusta lainkaan. Yksityiset ihmiset eivät maksa minkäänlaista tuloveroa, minkä lisäksi arvonlisäveroakaan ei ole. Pieni sellainen on kuitenkin tulossa, kuten jonkinlainen kiinteistövero, mutta silti rikkaan valtion ei tarvitse kerätä veroja. Ainoastaan öljy-yhtiöt maksavat veroja 55% ja pankit 20%, muuten yrityksetkin ovat suurimmaksi osaksi vapaita veroista. Tällä kansainvälisesti epäreilulla asetelmalla on tietenkin tarkoitus houkutella maahan työpaikkoja, mikä onkin toiminut sangen hyvin. Niinpä länsimaalainen expatti voikin tehdä Dubaissa melkoista tuloa.

Ilmastoitu automaattimetro on hyvin kätevä ja käden käänteessä olimme hotellimme vierellä sijaitsevalla Emirates Towersin metroasemalla. Hotelliksi olimme valinneet Jumeirah Emirates Towers hotellin, joka on viiden tähden bisneshotelli Dubain finanssikeskustan ytimessä. Tämä vuonna 2000 valmistunut 56-kerroksinen pilvenpiirtäjähotelli on yhdessä 54-kerroksisen (355m korkean) kaksoistorninsa kanssa yksi ensimmäisistä Dubaihin valmistuneista pilvenpiirtäjistä. Kaksoispilvenpiirtäjä onkin hyvin tunnettu ja vielä edelleen se esiintyy monessa Dubaissa myytävässä postikortissa. 309 metriä korkea, eli toimistotornia huomattavasti matalampi, hotelli on myös yhä edelleen maailman neljänneksi korkein kokonaan hotellikäytössä oleva rakennus ja ehdottomasti yksi Dubain yleellisimmistä. Huone hotellissa maksoi 190 euroa yöltä, mitä voi pitää kohtuullisena hintana vastineeksi saadusta  palvelusta.

Emirates Towers

Hissimatka 34. kerroksen huoneellemme

Kohotettu metroasema sijaitsee 10-kaistaisen Sheikh Zayed Roadin varrella, keskellä valtavaa pilvenpiirtäjärykelmää. Moottoritien varrella on noin kahden kilometrin matkalla vierivieressä nelisenkymmentä pilvenpiirtäjää melkein yhtenäisenä seinämänä, jossa korkeimmat hätyyttelevät 400 metrin korkeuksia. Kyseessä on Dubain ensimmäinen jättimäinen rakennusprojekti, joka vielä on pieniltä osin kesken. Suurin osa pilvenpiirtäjistä on toimistokäytössä, mutta joukossa on myös lukuisia luksushotelleja sekä muutama asuintorni.

Sheikh Zayed Roadin varren valtava pilvenpiirtäjien seinämä

Ilmastoidulta metroasemalta ulos astuminen on pieni järkytys, sillä vasta tässä vaiheessa kasvoille iski Dubain lokakuinen +30 asteen helle ja kello oli siis vasta seitsemän aamulla. Asemalta on hotellille vain 150 metrin matka, mutta jo tällä matkalla ehdimme hikeentyä täysin. Vain hullu, taikka aasialainen työorja, kävelee Dubaissa, sillä ihan kaikki muut kulkevat pienetkin matkat ilmastoidulla autolla. Varsinkin viiden tähden hotellille ei kukaan saavu kävellen! No me kuitenkin saavuimme ja saimmekin osaksemme kummastusta portilla seisseeltä mieheltä. Ei varmaan vieläkään usko, että olimme oikeasti luksushotellin asiakkaita, sillä kukaan sinne saapuva ei raahaa perässään matkalaukkua helteen keskellä. 8)

Hotellin ovelle päästyämme otettiin laukkumme heti kantoon ja meidät ohjattiin erittäin ystävälliselle vastaanottotiskille. Arvasimme jo ennalta, ettemme saisi huonettamme vielä tuohon aikaan, joten jätimme tavaramme hotellille ja lähdimme kaupungille. Kävelimme (double kauhistus!) takaisin kohti metroasemaa. Aseman luona joku Audi R8:n omistaja oli pysähtynyt pankin kulmalle automaatilla käydäkseen. Tämä ei kuitenkaan jäänyt reissun ainoaksi arvoautoksi, kuten myöhemmät viestit osoittavat. Asemalta otimme metron kaksi pysäkkiä punaista linjaa eteenpäin. Asemalta ulos astuessamme näimme vihdoinkin Sen rakennuksen. Edessämme nimittäin kohosi aamuaurinkoa vasten maailman korkein rakennus Burj Khalifa.

Audi R8 pankkiautomaatilla

Burj Khalifan ensikohtaaminen

Burj Khalifa (aiemmin Burj Dubai) on peräti 828 metriä korkea, 163-kerroksinen, superpilvenpiirtäjä. Rakennus on niin korkea, että edes sen lähelle ei pääse mikään tämän hetkinen tai edes suunniteltu pilvenpiirtäjä, rakennus taikka antenni. Maailman toiseksi korkeimman Taipei 101:sen Burj Khalifa ylittää korkeudessa peräti 320 metrillä (korkean pilvenpiirtäjän mitalla!). Visioissa on toki jopa kilometrin korkuisia pilvenpiirtäjiä Dubaihin sekä ainakin Saudi-Arabiaan, mutta tällä hetkellä nämä ovat konkretiaa vain paperilla. Todellisuudessa vuonna 2010 avautuneelle Burj Khalifalle ei vedä vertoja mikään ainakaan viiteen vuoteen, jos koskaan. Pilvenpiirtäjän avajaisten eeppisestä ilotulituksesta löytyy video täältä.

Burj Khalifan korkeutta ei voi käsittää, sillä sitä ympäröivän Downtown Dubai -alueen muut noin 40-60 -kerroksiset pilvenpiirtäjät eivät näytä miltään sen rinnalla. Vain taivas on rajana, mitä vasten korkeutta on erittäin vaikea hahmottaa läheltä. Vaikka jättirakennukselle onkin mahdotonta olla löytämättä, on sinne silti metroasemalta pitkä ja mutkikas kävelymatka. Jälleen kerran vain hullu kävelee välin ennen alueelle suunnitellun raitiovaunuyhteyden valmistumista, mutta mehän olemme hulluja. Koska kävelijöitä ei juuri ole, on Dubain katuverkosto suunniteltu autojen ehdoilla. Kävelijänä pieniä kävelyteitä saakin etsiä ja monet risteykset joutuu kiertämään kaukaa yli päästäkseen. Kaikkialla ympärillä rakennetaan paraikaa uusia pilvenpiirtäjiä ja ilman täyttää rakennustyömaiden melu.

Moderni metroasema

Dubai on rakennettu pitkälti aavikon hiekalle, mikä kirkastui meille tosissaan tässä vaiheessa. Teiden varsille laitetut istutukset ja puut nimittäin jököttivät puhtaasti hiekassa. Hiekalla kiemurtelee kasteluletkuja, joiden jatkuvalla kastelulla istutukset saadaan kuitenkin vihertämään. Voi vain kuvitella sitä hukkaan valuvan veden määrää, joka läpäisee hiekan välittömästi. Hiekkaa on myös jatkuvasti ilmassa, minkä vuoksi kauniinakin päivänä näkymä korkeista rakennuksista on utuinen. Pilvenpiirtäjien kaarevat muodot sekä valtavat lasipinnat keräävät myös jatkuvasti hiekkaa, joten rakennuksien jatkuvaan huoltoon tarvitaan pieni halpatyöläisten armeija.

Istutukset hiekassa

Hiekkaa katolla

Burj Khalifan sijaan pyrimme kohti pilvenpiirtäjän juurella sijaitsevaa valtavaa Dubai Mallia. Dubai Mall on koko rakennuksen pinta-alalla mitattuna maailman suurin ostoskeskus, kooltaan kaikkineen peräti 112 hehtaaria! Vuokrattavalla liiketilalla (35 hehtaaria) Dubai Mall yltää sijalle kuusi, mikä on silti helkutisti, sillä ostoskeskuksessa on peräti 1200 liikettä. Parkkipaikkoja on huikeat 14 000 ja kävijöitä on viikossa noin 750 000. Paikka on sanalla sanoen järjettömän suuri ostoshelvetti.

Dubai Mallille saavutaan äärimmäisen harvoin kävellen, joten kävelijöitä ei ole selvästikään ajalteltu. Emme suoraan sanoen löytäneet rakennukselle johtavaa ovea, joten päädyimme kulkemaan parkkihallin kautta sisälle päästäksemme. Sisällä oli aamukahdeksalta vielä äärimmäisen hiljaista ja 99% liikkeistä oli kiinni. Onneksi pieni kahvila oli jo avannut ovensa, joten nautimme siellä virkistystä.

Kahvien jälkeen lähdimme kävelemään valtavan ostoskeskuksen ympäri. Siinä onkin tekemistä, sillä keskus on todella laaja. Käytävää vain jatkuu ja jatkuu, eikä päätyseiniä käytävien lievästä kaartumisesta johtuen näe. Käytävien varrelta löytää kaikki kuviteltavissa olevat merkittävimmät länsimaalaiset ketjut ja tavaratalot, sillä jokainen on halunnut päästä osalliseksi Dubain kukoistavasta turismista. Yhdellä kierroksella ei edes näe kaikkea, sillä ostoskeskus on kauttaaltaan kolmikerroksinen ja paikoin kauppoja on neljässä kerroksessa.

Vielä hiljainen Dubai Mall

Erikoinen videoinstallaatio

Megaostoskeskus ei ole ole vain kauppoja, vaan ihmisten houkuttelemiseksi löytyy Segan jättimäinen pelimaailma, 22 elokuvateatteria, 220 kultaliikkeen (gold souk) ostoskäytävä sekä näyttäviä aukioita mitä ihmeellisimmillä asioilla. Esimerkiksi rakennuksen itäpäästä löytyy täysimittainen jääkiekkokenttä, jolla kaksi paikallista joukkuetta (kyllä, Dubaissa!) harjoittelivat paraikaa. Avotilassa olevaa kenttää on helppo ihmetellä ympäröiviltä kauppakäytäviltä, sekä kentän laidalle rakennetusta katsomosta. Kentän ympärille on rakennettu myös valtava äänentoistojärjestelmä ja seinällä roikkuu 20×10 metrin kokoinen jättinäyttö.

Kiekkotreenit

Hieman edempänä olevalla aukiolta löytyy erikoinen tilataideteos. Siinä kahta valtavaa muhkuraista, kaarevaa, kiviseinää pitkin valuu jatkuvasti tuhansia litroja vettä. Kohina on melkoinen, mutta sen ansiosta seinämä näyttää hienolta. Erikoisena yksityiskohtana seinään on kiinnitetty toistakymmentä metallista uimahyppääjä hahmoa. Yhdistettynä taustalla valuvaan veteen, ne kuiten olisivat loputtoman pituisella matkalla pohjalle. Teos on hieno ja ehdottomasti näkemisen arvoinen.

Uimahyppääjät ikuisella pudotuksellaan

Kello alkoi tässä vaiheessa olla puoli kymmenen, joten suuntasimme Burj Khalifan näköalatasanteen sisäänkäynnille, joka sijaitsee Dubai Mallin alimmassa kerroksessa. Koska pilvenpiirtäjä on ymmärrettävästi jokaisen dubainkävijän must-see kohde, on erittäin suositeltavaa ostaa pääsylippu etukäteen internetistä. Näin olimme mekin tehneet ja varausvahvistusta vastaan saimme liput sisäänkäynniltä. Ennen eteenpäin pääsyä on mahdollista tutustua rakennuksen tietoihin suuressa aulassa, jonka keskellä loistaa sinisenä rakennuksen pienoismalli. Sen ympärillä olevissa näytöissä on tarjolla monenlaista informaatiota tästä suurprojektista.

Burj Khalifan pienoismalli

Rakennuksen edustan kuvioita

828-metrisessä Burj Khalifassa on 163 vuokrattavissa olevaa kerrosta, sekä 46 huoltokerrosta antenniosan huipulla. Näin ollen kokonaiskerrosmäärä on 209 (+2 kaksi parkkikerrosta maan alla). Rakennuksen huipulla tuulen nopeus voi olla jopa 198km/h, minkä lisäksi huippu on nähtävissä 95 kilometrin päähän. Rakennuksen kokonaan lasinen julkisivu muodostuu 28 601:stä osasta, minkä lisäksi tämän 57 hissiä sisältävän rakennuksen koko paino on noin puoli miljoonaa tonnia. Kiivaimman rakentamisen aikana työmaalla työskenteli peräti 12 000 ihmistä yli 80 kansallisuudesta, mikä kertoo jotain paitsi projektin koosta, myös työvoiman halpuudesta näillä leveyksillä.

Rakennuksella on hallussaan lukuisia ennätyksiä, joista voi lukea Wikipediasta. Hauska keksintö on näyttö, jossa voi sijoittaa Burj Khalifan maailman suurkaupunkien silhuettiin. Näillä virtuaalisilla valokuvilla ymmärtää, miten massiivinen ja täysin muita kuuluisia maamerkkejä dominoiva, Burj Khalifa olisi missä vain. Sitähän se on jo Dubaissakin. Myös tämä video kertoo havainnollisesti, miten korkea Burj Khalifa onkaan.

Burj Khalifa Kairossa, Hong Kongissa, Torontossa (viereinen CN Tower on maailman 3. korkein rakennelma), Chicagossa ja Istanbulissa

New Yorkin, Tokion, Lontoon, Moskovan ja Pariisin siluetit pilalla

Noin varttia ennen varattua pääsyaikaa aletaan ihmisiä päästämään läpivalaisun lävitse eteenpäin. Säännöstely on olemassa ruuhkien tasaamiseksi ja sisään päästyään voi rakennuksesta poistua täysin omaa tahtiaan. Aulasta johtaa erittäin pitkä ja monet rullaportaat käsittävä käytävä kohti hissejä. Matkan varrella hekumoidaan rakennuksen koolla, sekä tehdään selväksi että rakennuksen kolmihaarainen, ylöspäin kerrostuva, muoto on saanut inspiraationsa eräästä narsissikasveihin kuuluvalta kukalta.

Megaprojektin hekumointia

Pilvenpiirtäjän pohjaratkaisu

Kun viimein päästään hisseille, alkaa jännitys kohota. Näköalatasanteen hissit liikennöivät maantasolta suoraan 124. kerroksessa sijaitsevalle näköalatasanteelle, 452 metrin korkeuteen. Nämä kaksi hissiä ovat vähemmän yllättäen maailman nopeimmat ja kulkevat 18m/s (64km/h). Hissit sijaitsevat rakennuksen sisäosassa, joten niistä ei avaudu maisemaa ulos. Niinpä tasan minuutin mittaisen hissimatkan aikana viihdettä tarjoaakin hissin hulppea audiovisuaalinen valoshow.

Hissimatka näköalatasanteelle

Ylhäällä näköalatasanteella on sekä ulko- että sisätila. Hieman yllättäen sisätilana näköalatasanne on vain maailman toiseksi korkein, sillä Shanghaissa sijaitseva World Financial Center on sitä 22 metriä korkeammalla. Ulkotila, joka muodostuu lasiseinistä ja avonaisesta katosta, on kuitenkin maailman korkein (koska Shangain rakennuksessa ei ole ulkotilaa). Pitää muistaa, että näköalatasanne sijaitsee vasta hieman yli puolivälissä Burj Khalifaa ja että sen yläpuolella on vielä 376 metriä rakennusta. Tässä mielessä näköalatasanteen mainostaminen nimellä ”At the Top” onkin täyttä palturia. Huipun etäisyyden hahmottaminen tasanteelta on aivan mahdotonta, sillä vertailukohtana on jälleen vain sinitaivas.

Näköalatasanteelta on huipulle vielä matkaa

Mutta entä ne näkymät? Uskomattomat. Todella uskomattomat. Vaikka ylhäältä voikin todeta Dubain olevan suurimmaksi osaksi hiekka-aavikkoa, on lähettyvillä silti satakunta korkeaa pilvenpiirtäjää! Sheikh Zayed Roadin keskittymä on lähin ja selvästi monumentaalisin. Hotellitornimme oli juuri ja juuri nähtävissä viime vuonna valmistuneen 328-metrisen The Indexin takana.

Sheikh Zayed Roadin klusteri

The Index takanaan hotellimme (vasen rakennus)

Burj Khalifan ympärillä levittäytyy Downtown Dubain alue, joka on vielä puoliksi rakenteilla. Kaiken kaikkiaan 20 miljardia dollaria maksavalla alueella on jo pystyssä parisenkymmentä asuintornia ja toimistojakin nousee vauhdilla. Silti alue ei ainakaan vielä vakuuta. Ylhäältä on hyvä hahmottaa vierellä levittäytyvän Dubai Mallin eri osia sekä nähdä suoraan alapuolella sijaitsevan Dubai Fountainin suuren suihkulähteen vesisuihkujen sijoittelun. Suuren tekojärven rannalla sijaitsee myös näyttävä, 306-metrinen luksushotelli The Address Downtown sekä kymmeniä luksusasuntoja.

Rakenteilla oleva Downtown Dubai

Valtava Dubai Mall sekä Dubai Fountain

Komea The Address Downtown

Alueen monia luksusasuntoja

Maisemat ovat huikeat ja jatkuvasti puhtaina pidettävien lasipintojen läpi on kohtuullisen helppo ottaa valokuvia. Pienistä aukoista saa kameran jopa täysin lasin ulkopuolelle, mikä on hyvä juttu etenkin illalla. Lasi- ja muita pintoja pidetään Dubaissa kaikkialla puhtaana ja esimerkiksi näköalatasanteen pyöröovea pyyhitään joka ikisen turistin välillä. Noh, työllistäähän sitä muutama sata intialaista näinkin.

Tasanteelta palataan sisälle, josta aukeaa maisemat toiseen suuntaan. Vaikka keli oli täydellinen, ei hiekkapölyn läpi nähnyt Burj Al Arabin kuuluisalle hotellille, saatikka Dubai Marinan alueelle saakka. Läheisempi Business Bayn alue näkyy silti hyvin. The World nimiset saaret ovat juuri ja juuri erotettavissa ulapalla. Niinpä sisätiloissa ainoa ihmettelemisen aihe olivatkin Burj Khalifan hurjapäisten ikkunanpesijöiden ikkunoita vasten heiluvat köydet.

Business Bayn suunta sisältä nähtynä

Mikäs se siinä heiluu?

Täysin lasipintainen Burj Khalifa kerää luonnollisesti pinnalleen likaa ja pölyä. Käytettyjen rakennusmateriaalien ei pitäisi likaantua kovin helpolla, mutta täydellistä ratkaisua ei ole vielä keksitty. Niinpä rakennuksen valtavia pintoja puhistaa joka ikinen päivä kymmenkunta ikkunanpesijää. Pesu ei tapahdu normaaliin tyyliin motorisoidulla korilla, vaan ihan vain köysien varassa. Kyllä, myös yli 600 metrin korkeudessa! Näistä hurjista jampoista on nähtävissä hauska video täällä ja muutama kuva alla. Tuossa hommassa jos jossain vaaditaan rautaisia hermoja!

Äärimmäisen kylmähermoisia ikkunanpesijöitä!

Korkeutta on vaikea hahmottaa – oikea kuva on ylimmät 300 metriä!

Melko hurjaksi kaveriksi voi kutsua myös Tom Cruisea, joka aloitti uuden Mission Impossible 4 -elokuvan kuvauksen Dubaissa noin viikko reissumme jälkeen. Tomppa suorittaa itse monet stunttinsa ja niinpä kaveri onkin nähty keikkuvan köysien varassa Burj Khalifan kyljessä. Ja jos tämä ei tunnu miltään, niin onpa Cruise bongattu istuskelemassa rennosti myös Burj Khalifan nokassa, 828 metrin korkeudessa!! Aivan huipulle on pääsy vain erikoisluvalla, mutta netistä löytyy sieltäkin kuvattuja videoita. Videota katsoessa on syytä muistaa, että vaikka ympärillä kohoavat rakennukset eivät näytä siinä oikein minkään korkuisilta, on osa niistä jopa 350-metrisiä. 😯

Takaisin alhaalla kannattaa bongata käytävän seinällä oleva rendelöinti Downtown Dubain lopullisesta ulkoasusta. Melkoinen alue on suunnitelmissa, tosin valmistuuko se koskaan täysin, on hyvä kysymys.

Havainnekuva valmiista Downtown Dubaista

Takaisin kauppakeskuksessa ruokailimme Fatburger nimisessä pikaruokalassa, minkä jälkeen kävimme vielä mittailemassa silmillämme Burj Khalifaa Dubai Fountainin luota. Rakennusta tältä etäisyydeltä katsoessa meinaa vääntää niskansa, eikä koko rakennusta saa valokuvaan kuin hyvin laajakulmaisella linssillä. Hetken helteessä aluetta ihailtuamme otimme allemme taksin, jolla hurautimme viereiselle Business Bayn aluelle. Olimme varanneet sunnuntaiksi aavikkosafarin, mutta tekemämme nettiyhteytemme oli katkennut ennen kuin olimme saaneet varmistusta tulostettua. Niinpä päätimme käydä Arabian Adventuresin toimistolla selvittämässä asian

Nimensä veroinen Fatburger

Maailman korkeimman juurella

Luksushotelli sammakkoperspektiivistä

Business Bayn rakennuksia

Pienellä etsinnällä toimisto löytyi erään toimistotalon uumenista, ihmeelliseltä takapiha-alueelta. Siellä mukava nainen päivysti puhelimen ääressä ja sai printattua meille lippumme. Homma oli sillä selvä ja lähdimme kävelemään kohti läheistä metroasemaa. Matkalla ihmettelimme Dubain bussipysäkkejä, jotka ovat kaikki ilmastoituja sisätiloja. Siinä on tietysti järkeä kamalassa kuumuudessa, mutta melkoista energian hukkaa nuo lasikopit kyllä ovat. Hauska bongaus oli myös aivan Suomen korkeimman asuinrakennuksen, Helsingin Vuosaaren Cirruksen, kaksonen Business Bayn alueella. Vaikka samaa (rumaa) näköä onkin, on Dubain versio 45-kerroksinen Vuosaaren 26:n sijaan. Rakennus näkyy tässä kuvassa yksinäisenä Sheikh Zayed Roadin varrella kuvan ylälaidssa. Siitä kun kuvittelee noin puolet pois, voi havaita kuinka mitättömän korkea Suomen korkein asuinrakennus maailman mittakaavassa onkaan. Aseman liepeillä näimme myös sikäläisen poliisin passissa. Dubain poliisilla lienee rahoitus kunnossa, sillä nämä näyttivät ajavan uusilla 5-sarjan bemareilla, mikä voittaa varmasti Suomessa käytetyt Ford Mondeot.

Ilmastoitu bussipysäkki

45-kerroksinen Cirrus look-a-like

Takaisin hotellilla lepäsimme pari tuntia huoneessamme. Illalla menimme hotellin alakerrassa sijaitsevaan, Dubain parhaaksi kehuttuun, The Rib Room pihviravintolaan. Kyseessä on hienostunut ravintola, jonka menusta löytyy erittäin laadukasta lihaa, loistavasti valmistettuna. Otimme molemmat 63 euron hintaiset 200 gramman pihvit australialaista Wagyu-lihaa. Pihvi oli kerrassaan loistava ja uskomattoman mureaa. Alkupaloiksi pöytään tuotiin lajitelma ravintolan rinkeleitä, jotka olivat ehkä parhaimpia koskaan. Jälkiruoaksi otimme ihanat juustokakut mansikoilla sekä mansikkajäätelöllä. Kyseessä on kallis ravintola, mutta sen ruoka oli erinomaista. Hotellin vieraina meillä oli 15% alennus ravintolaan, mikä hieman lievitti laskun maksua. Ehdottomasti suosittelun arvoinen ravintola Dubaissa!

Fiini The Rib Room

Maukkaita talon rinkeleitä

Mahtava pihvi ja makoisa jälkiruoka

Seuraavista kolmesta päivästämme, sekä muista Dubain monista ihmeistä enemmmän seuraavissa matkakertomukseni osissa. 🙂

Seuraavaan osaan tästä. Matkakertomuksen muut osat löytyvät täältä.