Kanadalla menee tällä hetkellä lujaa ja maan väestö sekä kaupungit kasvavat maahanmuuton toimesta kohisten. Täällä Länsi-Kanadassa talous on itää paremmalla tolalla ja työttömyys maan alhaisinta, mikä näkyy esimerkiksi suuressa määrässä rakennusprojekteja niin keskuskaupungeissa kuin myös metropolialueilla. Vaikka suomalaisesta Vancouverin kasvuvauhti ja rakennusprojektien määrä onkin päätä huimaavaa, ei se ole kuitenkaan mitään verrattuna itärannikon jättiläiseen. 💡
2,8 miljoonan asukkaan Toronto on Kanadan suurin ja koko Pohjois-Amerikan neljänneksi suurin kaupunki heti Mexico Cityn, New Yorkin ja Los Angelesin jälkeen. Kaupunki ohitti tänä vuonna listan pitkäaikaisen nelosen, Chicagon, mistä uutisoitiin paikallisessa ja rajantakaisessa mediassa laajasti. Kun huomioon otetaan koko metropolialue, nousee Toronton luku väkiluku 6 miljoonan ylitse. Tällöin kuitenkin Chicago sekä muutama muukin jenkkikaupunki kiilaavat uudelleen ohitse, mutta noin 4.5% vuosittainen väestönkasvu takaa sen, että Toronto tavoittaa tulevaisuudessakin monia edellään olevia kaupunkeja.
Kovat kasvulukemat tarkoittavat myös, että Toronton kaupunkikuva muuttuu vauhdilla. Kun Amerikassa ihmiset muuttavat yhä edelleen moottoriteiden ja autojen varassa oleviin esikaupunkeihin, on Kanadassa keskusta-asuminen kokenut 90-luvun jälkeen todellisen renessanssin. Niinpä keskustoihin nousee asuinpilvenpiirtäjiä kuin sieniä sateella, mikä ei ole liioittelua Toronton kohdalla, sillä kaupungissa on menossa koko läntisen maailman suurin pilvenpiirtäjäbuumi.
Suurkaupungin silhuetti vuonna 2004 sekä vuonna 2020
Pelkästään Torontossa (ei siis metropolialueella) on tällä hetkellä rakenteilla 71 yli satametristä tornitaloa, joista seitsemän yltää yli 200 metriin. Hankeasteella on huikeat 135 tornia, joista kahdensadan metrin kerhoon kurkottaisi peräti 25. Kummatkin lukemat yli tuplaavat kaupungin korkeiden rakennusten määrän ja kaikki tämä on tapahtumassa vain noin 20 vuodessa. 😯 Alla olevat havainnekuvat Torontosta vuonna 2004 ja noin vuonna 2020 kertovat millaisesta kaupunkikuvan muutoksesta on kyse. Tilanne ei eroa paljoakaan Kiinan kaupunkien räjähdysmäisestä kasvusta.
Edellisessä lauseessa tulikin mainittua se maaginen sana: Kiina. Aasialainen raha on pitkälti Torontonkin rakennusbuumin takana ja erityisen paljon asuntoja ostavat juuri kiinalaiset. Tilanne on sama Vancouverissakin, mikä ei ole ihme sillä sekä Toronto ja Vancouver ovat maailman monikulttuurisimpia kaupunkeja; molempien kaupunkien asukkaista noin puolet on syntynyt Kanadan ulkopuolella. 😯 Lukema on huikea verrattuna Suomen 3,4% keskiarvoon (Helsinki noin 11%). Taakse jää myös New York, jonka lukema on 37%.
Kuten viime viestissäni kerroin, vietti Niina viime viikon työmatkalla Torontossa. Vaikka hän noteerasikin kaupungin tuntuvan huomattavasti Vancouveria suuremmalta, ei hän kuitenkaan pitänyt näkemästään. Keskusta ei ollut hänestä yhtä vihreä ja ihmisläheinen kuin Vancouverissa ja taustalta puuttuivat tietysti mahtavat vuoret. Itse muistan, että tykkäsin kyllä Torontosta neljän vuoden takaisella reissullamme, mutta minä nyt saankin kicksejä korkeista rakennuksista. Olen silti samaa mieltä, ettei Toronto ole Vancouver (ja toisin päin), enkä vaihtaisi länsirannikon metropolia itärannikon suurkaupunkiin ihan herkästi.
Vaikka Toronto ei meitä houkuttelekaan, on silti mahdotonta kiistää etteikö kaupungin kokema buumi ole huikea ja sen jäljiltä vuoden 2020 Toronto voi näyttää jotakuinkin alla tältä. 😯
Toronto ehkä noin 10 vuoden päästä
