Viime viikonlopun erityisen pitkä vaellus Elfin Lakeseille tuntui vielä polvissa, mutta mieli teki jo jälleen tänään poluille. Koska meillä oli ohjelmassa muutakin puuhaa, päätimme lähteä kokeilemaan Coquitlamissa sijaitsevan seitsemän kilometrin mittaisen luontopolun Crystal Fallsin putouksille.
Polku Crystall Fallseille
Helppokulkuinen polku seurailee melkein koko matkan Coquitlam Riveriä, joka solisee rauhallista tahtia halki kauniin lehtimetsän. Maasto on tasaista, mikä houkuttelee runsaasti ulkoilijoita. Osa kuitenkin suuntaa plutimaan joelle, joka matalana mahdollistaa vilvoittavan polskinnan lämpimänä kesäpäivänä.
Vilvoittelua joessa
Itse putoukset eivät sijaitse varsinaisen pääuoman varrella, vaan joen pienellä sivuhaaralla ja ovat näin keskikesällä melko kuivat. Ympäristö kuitenkin kertoo, että vettä voi virrata välillä paljonkin. Hauskasti vesi ei putouksilla niinkään putoa, vaan valuu seinämää pitkin kuin vesiliukumäessä konsanaan. Putousten keskivaiheille on myös syntynyt pieni onkalo, joka näyttää olevan suosittu paikka lasten hyppiä polskimaan.
Vesiliukumäki putoukset
Putouksilla on mukava hengailla
Reitti on helppo ja mukava parituntinen kävely kauniissa metsämaastossa. Sateen jälkeen polulle ei kannata kuitenkaan lähteä, sillä lukemani mukaan se muuttuu tuolloin hyvin mutaiseksi, joten paikalle onkin syytä suunnata kauniin kelin vallitessa. 🙂
Vehreää polunvarren maastoa
Hei, odottelemme edelleen mielenkiinnolla matkakertomusta Havaijin saarihyppelystä. Honolulussa on jo käyty mutta nyt kiinnostaisi muut saaret 🙂
Hei Päivi,
Ja mukava kuulla, että odotatte matkakertomustani. Valitettavasti voi kuitenkin olla, että minulla menee sen kanssa vielä jonkin aikaa, sillä kirjoitan näitä kirjoituksiani kuin Iisakin kirkkoa. 🙄
Kirjoitusjonossani on aiheita ja varsinkin matkakertomuksia vino pino ja jälkimmäisten ongelmana on, että niistä kehkeytyy monesti pitkiä pätkiä kymmenine valokuvineen. Vaatiikin runsaasti aikaa ja motivaatiota saada inspiraatio niiden kirjoittamiseen, mutta yritän tsempata asian suhteen syksyn aikana, kun ulkoilma ei enää niin houkuttele pois koneen ääreltä. 😀