Asunnonmetsästystä Vancouverissa

Kuten yleensä toiseen maahan muutettaessa, myös meidän elämämme Vancouverissa alkoi kalustetussa väliaikaisasunnossa. Koska tilapäinen on aina vain tilapäinen, aloitimme noin kuukauden jälkeen varsinaisen asunnon etsintäoperaation. Ajatuksenamme oli päästä muuttamaan huhtikuun alussa, jolloin pitkän meri- ja junamatkan tehneiden muuttotavaroidemme pitäisi olla perillä ja myös arkemmekin olisi siinä kunnossa, että meillä olisi aikaa kierrellä katsomassa asuntoja.

Vaikka omistusasuminen onkin suosittua Vancouverissa, on vuokra-asuntojakin tarjolla runsaasti varsinkin Downtownin alueella. Asuntojen hintojen ollessa tällä hetkellä melkein kestämättömällä tasolla, on vuokralla asuminen nostanut suosiotaan viime vuosina. Silti vuokrallakin saa maksaa itsensä kipeäksi, sillä Vancouver on erittäin kallis kaupunki asua ja esimerkiksi alle tuhannen dollarin ei Downtownin alueelta saa mitään. Keskustan ulkopuolellakin tonnilla saa ainakin Vancouverin kaupungin alueella lähinnä asuintalojen yhteydessä olevia vuokrahuoneita taikka sitten pieniä kellari- tai ullakkohuoneistoja.

Downtownin keskusta-asuntojen vuokrahinnat alkavat noin 1500 dollarista (kesä 2012 tilanne) ja tähän hintaan puhutaan yleensä pienistä yhden makuuhuoneen ja noin 35-55 neliömetrin kopperoista. Vaikka tuohon hintaan pääseekin keskustassa sijaitsevan uudenaikaiseen tornitalon asukkaaksi, on kuitenkin turha odottaa että asunto sijaitsisi kovinkaan korkealla tai sisältäisi kovinkaan kummoisia maisemia. Siihen vaaditaan yleensä vielä 300-500 dollaria kuukaudessa lisää.

Meillä oli hakusessa kohtuullisen tilava kahden makuuhuoneen keskusta-asunto järkevällä pohjaratkaisulla, kauniilla maisemilla, kohtuullisen uudenaikaisella (ei kokolattiamattoa!) ja hyväkuntoisella sisustuksella, rauhallisella sijainnilla sekä autopaikalla. Kahden hengen asuntojen vuokrahinnat alkavat  keskustassa noin 2000 dollarista kuukaudessa ja jälleen kerran maisemia on lupa odottaa vasta noin 2500 dollarin paikkeilla. Kuulostaa hurjalta summalta, mutta tähänkin hintaan asuntojen koko on vasta jossain 70-90 neliön tienoilla, mikä tarkoittaa helposti sangen pieniä huoneita. Asuntojen tasokin vaihtelee hurjasti, joten harkintaa on tässäkin hintaluokassa edelleen käytettävä huolella.

Asuntoja voi yrittää etsiä monesta paikkaa, mutta me koimme ensisijaisesti helpoimmaksi selata Craigslistiä. Tämä Pohjois-Amerikassa suosittu palvelu näyttää edelleen samalta kuin avautuessaan 90-luvulla, mutta on helppo käyttää ja sinne lisäävät asuntoja niin yksityiset ihmiset kuin vuokranvälittäjät. Toinen sangen suosittu palvelu on Oodle.com, joka tarjoaa hieman nykyaikaisemman tavan selata asuntoilmoituksia. Erittäin kätevä lisä molempiin palveluihin on Padmapper.com, joka etsii asuntoilmoituksia muun muassa edellämainituista palveluista ja näyttää ne selkeästi kartalla. Näin varsinkin tietyltä alueelta on helpompaa löytää koko sen hetkinen tarjonta. Olen lukenut että muut palvelut eivät oikein pidä Padmapperin tavasta hyödyntää niitä, mutta ainakin vielä palvelu on toiminnassa.

Varsinkin Craigslist on kuuluisa huijareistaan, joten mitään ei missään nimessä kannata hankkia vain siellä näkemänsä perusteella. Kuitenkin karujenkin ilmoitusten takana voi olla hyvä asunto, josta on vain onnistuttu ottamaan huonolaatuiset valokuvat ja jätetty asunnosta kertominen puolitiehen. Joukossa on siis helmiä, joten palvelun tarjontaa kannattaa ehdottomasti seurata monta viikkoa nähdäkseen minkälaiset asunnot eivät tunnu menevän kaupaksi. Näissä asunnoissa saattaa olla jotain vikaa ja kannattaa siten kiertää kaukaa, tai sitten niissä saattaa olla ainakin mahdollisuus tinkiä hinnasta. 💡

Eri palveluja kannattaa myös seurata jonkin aikaa, jotta tarjonta ja hintataso käyvät selväksi. Kanadassa asunnon irtisanomisaika on vain kuukausi, joten uusia asuntoja tulee tarjolle ryöppäyksinä aina lähellä kuukauden vaihdetta. Koska samaan hintaan voi saada hyvinkin erilaisia asuntoja, kannattaa opetella tosissaan tuntemaan keskustan eri alueet sekä taloyhtiöt. Kivan taloyhtiön löydettyään voi myös katsoa josko siitä tulisi tarjolle muita asuntoja, sillä satojen asuntojen tornitaloissa on aina vaihtuvuutta.

Erittäin hyvä sivusto eri taloyhtiöiden opetteluun sekä vertailuun on hieman mystisen osoitteen omaava 6717000.com. Tältä sivustolta löytyvät kartat käsittävät suunnilleen kaikki keskustan tornitalot ja ovat siten oiva apu. Karttaa klikkaamalla näkee jotain perustietoja rakennuksesta (kuten rakentamisvuoden), valokuvia sekä joskus myös satunnaisten kerrosten pohjapiirustuksia. Palvelu listaa myös jonkin verran myynnissä olevia sekä vuokralle tarjottavia asuntoja (mutta ei kuitenkaan kaikkia). Myynnissä olevien listaa kannattaa katsoa sen takia, että näiden asuntojen kuvista voi saada ajatusta huonejaosta sekä tietystä kerroksesta avautuvista maisemista. Meille tämä sivusto oli suuri apu sen täydellisen asunnon metsästämisessä ja suosittelemme sitä lämmöllä.

Onneksemme emme olleet asunnonmetsästyksessämme yksin, sillä työpaikkamme oli järjestänyt avuksemme paikallisen kiinteistönvälittäjän. Tämä vanha brittinainen osoittautui erittäin mukavaksi henkilöksi ja kierrätti meitä monena iltana katsomassa toiveisiimme soveltuvia asuntoja. Alla on kuvakavalkaadi asunnoista joita kävimme katsomassa. Vaikka mikään näistä asunnoista ei natsannutkaan meidän makuumme, aukesi monesta hulppeita maisemia ympäröivään kaupunkiin. Kuvista saa ehkä pientä käsitystä millaisia keskusta-asuntoja Vancouverista saa 2500-3500 dollarilla. Valokuvaus ei ollut näillä reissuilla pääosassa, joten monet kuvat on otettu kiireellä paikoin sateisen kelin vallitessa taikka likaisten ikkunoiden läpi.

Ensimmäinen näkemämme asunto oli The Sapphire (1188 West Pender) nimisessä rakennuksessa Coal Harbourissa. Paperilla noin 100-neliöinen asunto 24. kerroksen korkeudella vaikutti hyvältä, mutta paikanpäällä puistatuksia aiheuttivat niin kaikkialle ulottuva kokolattiamatto sekä erittäin pirstaleinen huonejako. Asiaa ei myöskään helpottanut rakennuksen kulmikas muoto, joka tekee huonekalujen sijoittamisesta sangen kiintoisan operaation. Maisema asunnosta oli kuitenkin sangen avoin North Shore Mountainseille ja rakennuksen yhteisiin tiloihin olisi kuulunut uima-allas sekä sauna.

Kovin kulmikas The Sapphire

Toinen näkemämme asunto sijaitsi rakennuksessa nimeltä Patina (1028 Barclay). Tämä West Endin itälaidalla sijaitseva rakennus kiinnosti meitä suuresti, sillä se on valmistunut viime vuonna ja joihinkin asuntoihin muutettiin vasta ensimmäistä kertaa. Ensimmäinen näkemämme asunto sijaitsi 19. kerroksessa ja oli kaikin puolin miellyttävä. Kaikki oli uutta ja huonejako oli sangen hyvä. Kuitenkin asunnon suunta ei ollut paras mahdollinen ja se sijaitsi sangen matalalla tässä peräti 42-kerroksisessa rakennuksessa. Tämä asunto oli kuitenkin pitkään Niinan suosikki.

Upouusi asunto ja maisema 19. kerroksesta

Samasta asunnosta näimme myös hieman ylempänä 24. kerroksessa sijaitsevan kulma-asunnon. Tämän asunnon maisemat olivat vuorille päin ja siten sangen mahtavat. Kuitenkin huonejako oli huomattavasti edellistä asuntoa hölmömpi ja suuresta neliömäärästään huolimatta varsinkin olohuone tuntui pieneltä. Myös asuntoa itse välittävä omistaja oli melko leväperäinen persoona, joten tämäkään asunto ei meille kelvannut.

Ahdas olohuone 24. kerroksessa

Koska Patina kiinnosti meitä rakennuksena niin kovasti (upouusi, hyvä sijainti, mahdollisuus hienoihin maisemiin sekä hyvät yhteiset tilat), kävimme myöhemmin vielä katsomassa erästä 27. kerroksen asuntoa. Tämän asunnon pohjaratkaisu oli sangen hyvä, mutta maisema ei ollut vieläkään paras mahdollinen ja toinen makuuhuone oli vähän outo ratkaisultaan. Näin ollen tämäkin asunto jouduttiin rajaamaan pois laskuista.

Patinan kolmas asunto 27. kerroksessa

Kävimme myös katsomassa kahta asuntoa Yaletownin puolella, aivan Cambie Bridgen vieressä. Nämä Cooper’s Pointessa (980 Cooperage Way) sijaitsevat asunnot olivat kummatkin sisältä hienoja, mutta matalalla (17. kerros) ja tarjosivat vähän pliisuja False Creekin maisemia aivan vilkkaan sillan kupeessa. Asunnot eivät innostaneet meitä, mutta ehdoton erikoisuus taloyhtiössä oli samaan rakennuskompleksiin kuuluvan naapuritalon alakerrassa sijaitseva pieni elokuvateatterihuone sekä kaksi ihka omat keilarataa! 😮

Asukkaiden oma keilarata!

Trendikäs Yaletownin alue ei ollut suosiossamme, sillä siellä sijaitsevista rakennuksista on vaikea löytää asuntoja joista aukeaisi kunnollisia vuorimaisemia. Suurin osa rakennuksista on suunnilleen yhtä korkeita ja rakennuskorkeus on vain noin 30 kerrosta, mikä ei vielä riitä näkemään vuoria yli keskustan muiden alueiden. Lisäksi monet alueen asunnot sijaitsevat pohjoisen sijaan etelän suuntaan, missä ei ole vuoria. Meille ainakin jonkinlaiset vuorimaisemat olivat tärkeä asia, mutta siitä huolimatta Niina kävi yksinään katsomassa kahta asuntoa Etelä-Yaletownissa. Parkwest Tower I (455 Beach) ja Parkwest Tower II (583 Beach) ovat ulkoa siistit kaksoistornit, jotka Niinan kertoman mukaan olivat ihan hienot sisältäkin. Kuitenkin, kuten arvattua, noin 25. kerroksen tasolla sijainneet asunnot olivat etelän suuntaan ja siten ilman vuorimaisemia.

Vierailu kaksoistorneissa ja maisema etelään

Kävimme katsomassa myös muutamaa asuntoa väliaikaisen asuntomme lähettyvillä Coal Harbourissa. Ensimmäinen oli hieman vanhempi 90-luvulla rakennettu Emerald West (717 Jervis). Asunto oli peräti 130 neliön kokoinen ja sisälsi kolme makuuhuonetta sangen järkevällä pohjaratkaisulla. Lisäksi se oli siististi remontoitu ja olohuone oli tilava. Olimmekin melko innostuneita siitä, mutta ainoa ongelma (lähinnä varmaan minulle) oli sijainti 19. kerroksesta. Ympäröivä alue on erittäin tiiviisti rakennettua, joten asunnon maisemat olivat melkein tyystin vieressä kohoavia tornitaloja. Urbaania, mutta ei kuitenkaan mitä itse halusin.

Hieno ja tilava asunto, mutta vain 19. kerros. 😐

Vähän piruuttamme kävimme myös katsomassa toista vielä edellistäkin isompaa asuntoa Venus (1239 West Georgia) rakennuksessa. Peräti neljän makuuhuoneen ja noin 160 neliön asunto oli todella kookas ja lisäksi 31. kerroksen korkeudelta aukesivat kauniit maisemat vuorille sekä ympäröivään Coal Harbouriin. Harmi vain että asuntoa välittänyt kiinalainen oli erittäin epäystävällinen tapaus ja asunto niin uskomattoman huonossa kunnossa. Iso tumma kosteusvaurio olohuoneen lattiassa korjaantui kuulemma laittamalla sen päälle huonekalun (poissa silmistä, poissa mielestä) ja halkeamat lattialaatoissa nyt vain kuuluivat pakettiin. Keittiökin oli hirvittävän vanhanaikainen, joten ei kysymystäkään että olisimme ottaneet asuntoa. 😡

Vanhahtavaa ja huonokuntoista

Ei kuitenkaan huonompi maisema 31. kerroksesta

Hieman potentiaalisempia vaihtoehtoja olivat kaksi asuntoa läheisessä Ritzissä (1211 Melville). Ensimmäinen asunto sijaitsi peräti 35. kerroksessa, mutta oli ahdas ja väärään suuntaan. Maisema oli silti urbaani kaupunkimaisema. Asunnon omistanut vanhempi mies oli erittäin miellyttävän oloinen, mutta vähän outo tapaus nahkatakkeineen ja suurine kultaketjuineen. Kertomansa mukaan tämä asunto oli vain yksi hänen suuressa portfoliossaan, jota hän vaimonsa kanssa hoitaa. Näyttikin siltä, että he olivat hoitaneet vanhuusturvansa kuntoon. 😆

Ahdas 35. kerroksen asunto Ritzissä

Huomattavasti parempi oli kolmen makuuhuoneen asunto saman rakennuksen länsipuolella. Asunto oli todella paljon mieleemme sekä maisemien että kuntonsa perusteella, mutta olohuone oli sangen pieni. Emme hakeneet asuntoa välittömästi sen nähtyämme ja jälkikäteen kaduimme huomattuamme sen jo menneen. Asunnon avoin ulokeparveke 31. kerroksessa oli kerrassaan huikea, mutta todella pelottava paikka edes piipahtaa!

Hulppea Coal Harbourin maisema 31. kerroksesta

Viimeinen näkemämme asunto ennen sen oikean löytymistä oli erittäin varteenotettava tapaus. Vuonna 2010 valmistuneessa Capitol Residences (833 Seymour) rakennuksessa oli nähtävillä peräti 41. kerroksen kahden makuuhuoneen sub-penthouse asunto. Asunnossa kaikki oli uutta ja hienosti laitettua ja sieltä avautuva maisema oli uskomattomin näkemämme. Katse ylsi helposti yli koko kaupungin. Tässäkin asunnossa oli kuitenkin huonot puolensa, sillä parveke oli erittäin pieni ja lisäksi asunnon reilut 100 neliötä asuintilaa oli onnistuttu haaskaamaan käytäviin ja ihme soppiin, jonka myötä sekä keittiötila että olohuone olivat todella pienet.

Melkein täydellinen sub-penthouse (41. kerros)

Olimme melkein varmat että tästä ei asunto parane ja kamppailimmekin itsemme kanssa ottaako vai eikö ottaa asunto. Tällainen erikoisasunto keräsi myös paljon muita kiinnostuneita, mutta onneksemme saimme tietää että asunnon omistaja olisi valmis antamaan meille etusijan asuntoon. Omistaja oli kiintoisa tapaus, sillä hän oli vain parikymppinen tyttö. Tytön itäeurooppalaiset vanhemmat olivat ostaneet tämän noin 1,5 miljoonan dollarin asunnon tytölleen sijoitusasunnoksi, jota tämä vuokrasi. Tyttö ja tämän äiti olivat ihan mukavia, mutta pienten huoneiden vuoksi päädyimme skippaamaan tämän upean asunnon.

Olimme varma että tämä olisi virhe ja parempaa ei enää ilmaantuisi. Kuitenkin kohtalo puuttui peliin vain muutamaa päivää myöhemmin ja löysimme kaikki aiemmat asunnot helposti peitonneen unelma-asuntomme. Tästä asunnosta juttua ja kuvia toisessa kirjoituksessa.

Kuten ylläolevasta voi päätellä, ei asunnon etsintä ole helppoa puuhaa Vancouverissa. Kaikki nähnyt asunnot olivat hinnaltaan 2500-3500 dollaria kuussa, mutta silti joukkoon mahtui hyvin monenlaisia tapauksia. Jotkin tiesi välittömästi kelpaamattomiksi, mutta varsinkin Ritzin ja Capitol Residencen asunnot kiinnostavat meitä kovasti. Onneksemme emme kuitenkaan päätyneet ottamaan niitä, vaikka asunnot monella tapaa loistavia olivatkin. Meillä etsintä vaati lopulta parinsadan asunnon selaamista, 15 asunnon näkemistä ja noin kuukauden ajanjaksoa, joten sen täydellisen löytämiseen on syytä varata aikaa. Meillä sitä aikaa onneksi oli ja pääsimme lopulta muuttamaan vain viikko huhtikuun alun jälkeen.

Asuminen Vancouverin keskustassa on kallista, mutta keskustan ulkopuolella ja varsinkin Vancouverin kaupunginrajojen ulkopuolella asuntoja ja taloja saa jo huomattavasti halvemmalla. Siinä missä reilulla parilla tonnilla saa keskustassa pienen kahden makuuhuoneen asunnon, saa esimerkiksi Surreystä jo kokonaisia omakotitaloja. Keskusta-asuminen onkin Vancouverissa valinta josta pitää olla valmis maksamaan ja se ei välttämättä sovellu jokaiselle. Meille se oli alusta saakka selviö ja onneksemme löysimme lopulta sen unelmiemme asunnon.

Toivottavasti tästä viestistä on hieman apua asunnonmetsästykseen kauniissa Vancouverissa. Jos mainituista rakennuksista kiinnostaa tietää enemmän, laita kommenttia alle taikka sähköpostia minulle. Mainittujen rakennusten kuvaukset ovat tässä hieman lyhykäisiä, mutta toki meille muodostui projektin aikana sangen hyvä käsitys keskustan tarjonnasta sekä asunnoista. Jos ei ole älytön kiire, kannattaa ehdottomasti olla nirso, sillä ainakin me lähdimme siitä että tällaiseen hintaan on löydyttävä jotain myös aidosti sen arvoista. Onnea metsästykseen! 😮