Toukokuussa luonamme vierailleiden Niinan vanhempien jälkeen saimme seuraavat vieraamme vain kuukautta myöhemmin, kun luoksemme saapuivat vuorostaan omat vanhempani muutamaa päivää ennen juhannusta. Kaksiviikkoinen vierailu alkoi tutuissa merkeissä ensiksi pari päivää kaupunkiin tutustuen ja viikonlopun koittaessa suuntasimme porukalla kohti Whistleriä.
Matkalla pysähdyimme tietenkin ottamaan valokuvia Shannon Fallsin 335 metriä korkeasta vesiputouksesta, joka ryöppyää metsän keskellä alas kallioista vuorenrinnettä. Toinen pakollinen pysähdyspaikka vieraiden kanssa on myös Brandywine Fallsin putous hieman ennen Whistleriä, joka on aivan erinäköisenä oiva kontrasti Shannon Fallsiin.
Pysähtymisen arvoinen Shannon Falls
Brandywine Fallsilla
Whistlerissä lauantain keli oli pilvinen, mutta matkasimme silti koko konkkaronkka gondolalla ylös vuorelle. Huipulla otimme legendaarisen Peak 2 Peakin pilvien halki vastapuolella sijaitsevalle Blackcombille. Ylhäällä oli vielä näin kesäkuun lopussakin runsaasti lunta ja keli niin kolea, että takille oli kyllä tarvetta. Pilvien vuoksi maisemat olivat hieman piilossa, mutta Whistlerin huippu on tälläkin kelillä kokemisen arvoinen.
Gondola halki pilvien
Päiväretkemme päätti vierailu Pembertonin pohjoispuolella sijaitsevalle upealla Joffre Lakelle sekä lyhyt patikointi Nairn Fallseille. Kallio-onkaloiden kautta pauhaavatputoukset virtasivat voimakkaina runsaan sulamisveden täyttäminä.
Kuvausta Nairn Fallsilla
Paluumatkalla paistoi aurinko
Juhannusviikolla olimme Niinan kanssa normaaliin tapaan päivät töissä, mutta ilta-aikaan vierailimme vieraidemme kanssa muun muassa Lighthouse Parkissa ihmettelemässä siellä vehreyden keskellä kasvavia jättipuita. Kävimme myös Lynn Canyonilla ylittämässä kuuluisa kiikkerä riippusilta syvän kanjonin ylitse, mikä kutkuttaa mieltä.
Lighthouse Parkin polkuja
Itse pieni majakka
Riippusilta Lynn Canyonin yli
Perjantaina otin vapaapäivän ja suuntasin vanhempieni kanssa Grouse Mountainille. En ole itsekään vieraillut tällä 1231 metriä korkealla lähivuorella hetkeen varsinkaan näin kesäaikaan. Alkuviikon kelit olivat olleet upeat, mutta harmillisesti perjantaiaamu oli pilvinen. Siitä huolimatta maisemat vuorelle vievästä gondolasta olivat hienot alapuolellaan Vancouver sekä Capilano Laken juomavesivarastona toimiva pitkula tekojärvi.
Gondola ylös Grouse Mountainille
Yläaseman maisema
Ylhäällä ihastelimme ympäröivien maisemien lisäksi muun muassa myös moottorisahalla veistettyjä hienoja puuveistoksia, jotka esittävät monenlaisia eri luontoaiheita. Hauskaa oli myös seurata hetken aikaa vuorenhuipun karhuaitauksen kahden asukkaan, harmaakarhu Grinderin ja Coolan, arkisia puuhia.
Kaupunki alapuolella
Taidokkaita puuveistoksia
Grouse Mountainin asukkaat Grinder ja Coola
Pilvinen perjantai
Puoleksi päiväksi palasimme alas ja kävimme noutamassa Niinan töistä, suuntanamme Horseshoe Bayn lauttaterminaali. Sieltä otimme lautan Vancouver Islandille Nanaimoon, kohti pitkää viikonloppua rauhaisassa Uclueletissa. Pitkän ajomatkan jälkeen olimme illasta perillä hienolla uudehkolla Black Rock Oceanfront Resortilla. Ehdimme vielä näkemää miten aurinko laski kauniin päivän päätteeksi valtameren taakse.
Lauttamatkan maisemia
Uclueletin hotellimme
Kaunis auringonlasku
Seuraava aamu valkeni kauniina, mikä oli ilahduttavaa, sillä suuntasimme heti aamupalan jälkeen Tofinoon veneretkelle Meares Islandille. Vierailimme Niinan kanssa kyseisellä saarella edellisellä Tofinon matkallamme ja siellä sijaitsevat yli 800-vuotiaat todelliset jättipuut jäivät pysyvästi mieleemme. Vanhemmillani riittikin ihmeteltävää ikiaikaisissa jättiläisissä, joiden koko ei välity mitenkään valokuvissa.
Kauniina valkeava aamu
Matkalla Meares Islandille
Jättiläismetsässä
Metsän kookkain puu
Rainforest Traililla
Päivän ollessa kaunis palasimme takaisin Ucluelettiin, missä kävelimme upean Wild Pacific Trailin ympäri. Rantaan rakennettu polku on sen verran hieno, että kävelemme sen ympäri joka kerta Tofinossa ollessamme. Meri oli tälläkin kertaa tyyni, joten varsinainen myrskykausi ja rantakivikkoihin iskevät suuret aallot jäivät toiseen kertaan nähtäväksi. Merta on hyvä katsella polun varrelle rakennetuilta penkeiltä, joilla istuessa mieli lepää kohisevan meren äärellä.
Upea Wild Pacific Trail
Tällä kertaa tyyni meri
Seuraavaksi suuntasimme Long Beachille, joka osoittautui matkamme varsinaiseksi huippukohdaksi. Kävely Tyynenmeren ranta-aalloissa hienohiekkaisella rannalla lämpimän auringon paistaessa on herkistävä kokemus, jossa kotoisat huolet tuntuvan hyvin kaukaisilta. Kahlasimme rantavedessä hyvän tovin, muita ihmisiä sekä kauempana ulapalla taituroivia surffaajia katsellen. Kiireettömyys on osa Tofinon viehätystä ja kesäisellä Long Beachilla on hyvä nauttia kauniista kesäpäivistä.
Long Beach on surffaajan paratiisi
Matkan kohokohta
Valitettavasti maanantai koitti liiankin nopeasti ja edessä oli paluu Vancouveriin. Paluumatkalla Nanaimoon pysähdyimme Cathedral Grovella ihmettelemässä vielä yksiä jättipuita. Seuraava pysähdys oli Nanaimoon johtavalla moottoritiellä, jolla väistöliikkeestä kaatunut asuntovaunu seisautti koko paluuliikenteen vähän reiluksi tunniksi. Onneksi onnettomuuspaikka saatiin kuitenkin raivattua nopeasti ja ehdimme hyvin lautallemme takaisin mantereelle.
Paluumatkalla Nanaimoon
Pakollinen pysähdys Cathedral Grovella
Onnettomuus Nanaimon lähellä
Aurinkoisella paluupurjehduksella olikin hyvä muistella kahta mukavaa viikkoamme, sillä vanhempieni paluulento Suomeen oli seuraavan päivän iltana. Olimme nähneet lyhyessä ajassa todella paljon ja joukkoon oli mahtunut erilaisia kohteita kuin kuukautta aiemmalla Niinan vanhempien vierailulla. Tästä onkin hyvä jatkaa kesän viimeisten vieraiden visiitin suunnitteluun, joka on edessä vain kuukauden päästä elokuun alussa.
Matkan ja vierailun loppu
