Viimeiset puolitoista viikkoa ovat olleet Vancouverissa erittäin sateiset. Pineapple Express toisensa jälkeen on tuonut lounaasta runsaita sateita, jotka ovat piiskanneet länsirannikkoa. Whistlerillä tilanteesta on kuitenkin nautittu, sillä siellä sateet ovat tulleet lumena, jota on satanut parin viikon aikana lähemmäs kaksi metriä. Kahden viikon takainen laskettelukauden avauksemme Whistlerillä olikin puhdasta parhautta.
Jatka lukemista ”Yökyöpelinä Cypress Mountainilla”
Poikkeukselliseksi povattu talvi on ainakin alkanut vahvasti ja marraskuun alkupuolella sopivasti juuri Chilen matkamme aikaan osuneet sankat lumisateet mahdollistivat monen paikallisen hiihtokeskuksen avata mäkensä etukäteen. Keskusten kuningas Whistler-Blackcomb avasi ovensa marraskuun 19. päivä ja viime viikolla avattiin myös Blackcombin puoli. Koko menneen viikon täällä länsirannikolla saatiin myös nauttia kauniista pakkaskelistä, joka teki lopulta kiusauksesta liian suuren ja niinpä suuntasimme eilen aamusta Whistleriin.
Jatka lukemista ”Sukset ensilumilla”
Puolipoutainen sunnuntai tarjosi mitä parhaimman kelin lähteä tallaamaan polkuja metsään ja tällä kertaa kohteemme oli West Vancouverissa sijaitseva pieni Whyte Laken metsälampi. Kyseinen reitti ei ole ollut tiedossamme vielä pitkään, mutta se on ollut jo pitkään paikallisten suosima ulkoilureitti ja polku on hyvässä kunnossa.
Nyt kun Vancouverissa on tullut asuttua jo lähes neljä vuotta, alkavat aivan lähellä sijaitsevat uudet ulkoilureitit käydä vähiin. Pientä happihyppelyä kaipaavana suuntasimmekin tänään kolmen vuoden tauon jälkeen North Vancouverissa sijaitsevalle pienelle Rice Lakelle, jonka olemme kiertäneet viimeeksi kolme vuotta sitten.
Jatka lukemista ”Happihyppely Rice Lakella”
”Must on tuuullut, urheiluhuuullu…”
Eppu Normaalin sanat ovat varmaan paras selitys viime aikojen pyöräilyinnolle. Kauniit syyskelit ovat nimittäin saaneet viime viikkoina iltaisin pyörän selkään siinä määrin, että matkamittariin on kertynyt itselle ihan uusia lukemissa. 😮 Esimerkiksi viimeisten 7 päivän aikana munamankelia tuli sotkettua yhteensä kuudella eri matkalla hieman yli 200 kilometrin matkan – viikkoon siis. Pisimmät polkaisut olivat 54 kilometriä keskusta Richmondin Stevestoniin ja takaisin sekä lauantaina Niinan kanssa tehty 51 kilometrin lenkki New Westminsteriin ja takaisin.
Jatka lukemista ”Pyöräilyhulluus”
