Kiitos kommentista, Mia. Ikävistä asioista ei ole lainkaan mukava kirjoittaa, mutta viimeaikaiset aiheet ovat niin näkyvä osa normaalinkin ihmisen arkea, että niistä on pakko kertoa. Asioiden tilasta sekä voimakkaasta muutoksesta huonompaan ei nimittäin saa hyvää kuvaa etenkään Suomesta käsin, joten olen kokenut tärkeäksi kirjoittaa myös Vancouverin sekä Kanadan synkistä näkymistä.

Tämän kirjoituksen kohdalla on pakko sanoa, että olin itsekin ällikällä lyöty siitä, millaiset olosuhteet sairaaloissa nykyisin on, sillä onneksi meidän ei ole tarvinnut käyttää sairaalapalveluita juurikaan. On silti huolestuttavaa, että sairaalahoitoa tarvittaessa voi joutua kantamaan huolta tällaisista asioista, joiden ei yksinkertaisesti pitäisi olla mahdollista sellaisessa ympäristössä. Terveydenhuollolla on jo valmiiksi valtavia paineita ja ongelmia, eikä kenenkään pitäisi joutua työskentelemään tällaisissa oloissa.

Kysyt kysymyksiä, joita kuka tahansa normaalilla järjellä varustettu kysyisi. Jostain selittämättömästä syystä näin vain on ja poliisin mukaan aktivistit sekä poliittiset tahot ovat tehneet käytännössä kaiken puuttumisen mahdottomaksi, vaikka laki edelleen sen mahdollistaisikin.

Huumeiden salliminen tai kokonaan laillistaminen ei ole joidenkin tahojen väitteistä huolimatta onnistunut missään ja kokeilut Seattlessa sekä erityisesti Portlandissa ovat olleet samanlaisia täysiä katastrofeja. Oregonissa tilanne on päässyt niin pahaksi, että siellä yritetään nyt huumeiden uudelleen kriminalisointia, koska vapaa huumeidenkäyttö on tuhonnut kaupungin.

Suomessa kannattaa olla hyvin tarkkana näiden asioiden kanssa, sillä Kanadassa homma meni käsistä ja yhteiskuntarauha menetettiin alle kymmenessä vuodessa.