Vancouver on Kanadan suurin ja koko Pohjois-Amerikan neljänneksi suurin satamakaupunki. Satamatoiminnan liikevaihto koko metropolialueella lasketaan vuositasolla yli kymmenessä miljardissa dollarissa, minkä vuoksi käynnissä onkin Gateway Programmin kaltaisia satamatoimintaa tukevia jättimäisiä liikennehankkeita. Satamatoiminta jakautuu kuitenkin monen metropolialueen kaupungin kesken, minkä vuoksi se ei ole itse Vancouverin merkittävin teollisuudenala. Tällainen on hieman yllättäen metsäteollisuus, jota kuitenkin selittävät lukuisat kaupungissa pääpaikkaansa pitävät metsäalan yritykset. Metsäteollisuuden lisäksi Vancouveriin on keskittynyt myös kaivosteollisuutta merkittävissä määrin ja sen merkitys kasvaa koko ajan alan vankan kasvun myötä.
Lehtivihreää
Kevät näyttää olevan viikkoa viime vuotta aikaisemmassa, sillä tänään voi sanoa että lehti on tullut puuhun. Silmuja on näkynyt puissa jo parin viikon ajan, mutta vasta tänään koittanut pieni sade sai ne aukeamaan ja kaupunkikuva on vihertyi päivässä silminnähden.
Viimeinen viikon ajanjakso on ollut täällä länsirannikolla erittäin kaunis sekä lämmin ja pääsiäisenä saatiinkin nauttia laajasti 15-20 asteen lämpötiloista. Loppuviikoksi sekä ensi viikoksi luvataan kuitenkin sateita, mikä ei tosin haittaa ollenkaan. Saadaanpahan luonto vihertämään ja voidaan jättää talvi jälleen taakse. 😛
Berliini ja Potsdam – In Motion
Berliini oli kotikaupunkimme neljän ja puolen vuoden ajan, joten ei ole ihme että kaupunki ehti jättää jälkensä sydämiimme. Kaikkea kaupunkiin liittyvää tuleekin edelleen seurattua siinä määrin kun vain kerkeää ja varsinkin erilaisia valokuvia ja videoita on mukava nähdä tästä mahtavasta kaupungista, joka on täynnä elämää. Tänään tulikin vastaan hieno ja energinen video kesäisestä Berliinistä, joka näyttää kuvatun joko viime tai edelliskesänä.
Samainen henkilö on tuottanut upean videon myös Berliinin naapurikaupunki Potsdamista, jonka tunnelma on kartanoineen ja arvorakennuksineen huomattavasti historiallisempi kuin isoveljensä. Videota katsoessa minusta tuntuukin, että olen laiminlyönyt tämän kauniin ja mielenkiintoisen kaupungin esittelyn täällä blogissa, vaikka siellä lukuisia kertoja tulikin käytyä.
Pääsiäinen suksilla
Ensimmäinen päivä takana Pohjois-Amerikan suurimmalla ja parhaaksi rankatulla Whistler-Blackcombin laskettelukeskuksella. Whistlerissä on tullut käytyä muutamia kertoja viime kesänä, mutta vasta nyt pääsiäisenä selvisimme täällä mäkeen saakka. Paikka on aivan uskomaton ja sen kokoa on mahdoton käsittää. Kaksi vuorta, 3307 hehtaaria virallista laskettelualuetta, yli 200 rinnettä, 37 hissiä, 17 ravintolaa… Alueella olisi helppo eksyä ilman loistavaa kyltitystä.
Selvää on, että kahden päivän aikana ehtii laskea vain ja ainoastaan Whistler Mountainilla ja Blackcomb saa jäädä toiseen kertaan, ehkä vielä tänä vuonna. Blackcombilla kun kausi jatkuu jäätiköllä jopa heinäkuuhun saakka! Viikonloppu ei vaan riitä koko paikan koluamiseen, ei alkuunkaan. Hissimatkat ovat todella pitkiä ja laskuissa menee aikaa. Pisin lasku tänään oli arviolta noin 13 kilometriä mitaltaan ja siinä vierähti puoli tuntia. 😯
Keli tänään puolipilvinen, huomenna sininen taivas. Huipulla aste pakkasta, laaksossa +15 astetta lämmintä. Sanalla sanoen täydelliset olosuhteet laskettelulle. 8)
Verotus Saksassa
Kevät on veroilmoituksen teon aikaa. Aina niin mukavan paperiruljanssin tuloksena on joskus mätkyjä, toisinaan riihikuivaa rahaa joululahjaostoksiin. Saksassa homma ei kuitenkaan toimi aivan näin, sillä täkäläinen verokotka on suomalaista verokarhua toimeliaampi ja veronpalautukset pamahtavat normaalisti tilille vain pari kuukautta veroilmoituksen lähettämisen jälkeen. Vaikka Saksa onkin yleisesti ottaen byrokraattinen maa, tämä asia toimii moitteettomasti.