Jatkoa täältä. Matkakertomuksen muut osat löytyvät täältä.
Tutustuminen kiehtovaan Tokioon alkoi ehkä hieman tylsästi aamiaisella hotellin alakerran mäkkärissä. Sillä päivämme lähti kuitenkin käyntiin ja kylläisinä hyppäsimme metroon kohti Asakusan kaupunginosaa. Asakusa sijaitsee Tokion keskustasta hieman koilliseen ja edustaa perinteikkäämpää Tokiota. Alueella sijaitsee lukuisia temppeleitä ja pyhäkköjä, joista olimme valinneet kohteeksemme kuuluisan Senso-jin.
Matkakertomuksen muut osat löytyvät täältä.
Näistä sanoista alkaa matkakertomuksemme peräti 26 päivän mittaisesta reissustamme halki Japanin sekä Etelä-Korean! Mutta miksi juuri nämä kaksi maata valikoituivat matkakohteeksemme? Aasia on kiehtonut meitä jo pidemmän aikaa, mutta sukellus ei-länsimaiseen kulttuuriin on tuntunut jyrkältä monen muun Aasian maan kohdalla. Arvioimmekin että kaikista vaihtoehdoista Japani on varmaankin kaikkein kehittynein ja järjestäytynein maa, joten tuumasimme että siellä pärjäisi hyvin täysin vieraasta kielestä sekä kirjoitusmerkeistä huolimatta. Japani on myös tunnettu kauniina sekä erittäin omintakeisena maana, jossa on varmasti paljon ihmeteltävää.
Puuh, eilinen meni uuvuttavat 11 tuntia Shibuyan sekä Shinjukun kaupunginosissa kävellessä. Ovat kyllä yhdet Tokion mielenkiintoisimmista kaupunginosista ja kummatkin aivan eri syystä. Ensinnäkin molemmat kaupunginosat ovat uskomattoman vilkkaita ja täynnä kuhinaa. Varsinkin Shibuyan aseman viereinen risteys on kuuluisa kuhinastaan iltaisin ja kyllähän siitä muutamat kuvat ja videot tulikin otettua. Shibuyassa ensimmäinen järkytys kuitenkin tulee siitä audio-visuaalisesta tykityksestä, mille alueen kaduilla altistuu. Valomainoksia ja suuria videoruutuja on kaikilla ja jokainen niistä huutaa kilpaa toistensa päälle. Kaduilla on myös kaiuttimia, jotka huutavat jokainen omaa musiikkiaan, joten tuloksena kaduilla on huumaava jatkuva kakofonia.
Ihan en kerennyt kaikkia edellisen matkan viestejä saada valmiiksi, kun ollaan jo jälleen matkan päällä. Tätä viestiä kirjoittelen Tokiosta, jossa ollaan nyt kolmatta päivää. Tämä megakaupunki on erittäin mielenkiintoinen kokemus ja ihmisiä kyllä riittää! Töihin kiiruhtavia muurahaisia onkin mukava näin aamusta katsella keskustassa sijaitsevan hotellimme 37. kerroksen huoneesta. Myös yömaisema huoneestamme on aivan uskomaton, kaupungin vain jatkuessa kaukaisuuteen ja pilvenpiirtäjien punaisten varoitusvalojen täplittäessä horisontin.
Berliini on urbaanien löytöretkeilijöiden paratiisi, sillä kaupungista löytyy valtavasti hylättyjä paikkoja, joilla on mielenkiintoisia taustoja. Kenties yksi mystisimmistä paikoista on Länsi-Berliinissä Grunewaldin kaupunginosan pohjoispuolella sijaitseva ”paholaiskukkula” eli Teufelsberg. Tämä Berliinin korkein piste kohoaa noin 80 metriä ympäröivän maaston yläpuolelle ja on ympäri kaupunkia näkyvä maamerkki. Erityisesti katseen kiinnittävät kaukaa ihmeellisen muotoiset rakennukset kukkulan huipulla, jotka näyttävät etäältä palloilta jonkinlaisten siilojen katolla.
