Kaksi viikkoa, 3300 kilometriä ja kahdeksan osavaltiota. Veljeni ja minun automatka vuodenvaihteessa 2013-2014 Amerikan päästä varpaisiin on nyt luettavana täydellisenä 9-osaisena matkakertomuksena. Satoja kuvia, runsaasti tietoutta sekä juttua pitkän matkamme kaupungeista ja maisemista, sekä joulun ja uudenvuoden vietosta Amerikan Yhdysvalloissa.
Mosaic
Tammikuun sateiset illat ovat oivallinen tilaisuus viettää aikaa hyvän ruoan parissa. Mahdollisuuden tähän tarjoaa myös tänä vuonna vuosittainen Dine Out Vancouver -ravintolatapahtuma, jonka merkeissä olemme yleensä vierailleet vuosittain tutustumassa kahteen tai kolmeen Vancouverin huippuravintolaan ja näiden ruokatarjontaan.
Menneiden vuosikymmenten juhlat
Yksi jokavuotinen talven kohokohta ovat työnantajani hulppeat talvijuhlat. Firma järjestää vuodessa kahdet koko toimiston laajuiset juhlat, joista yhdet kesällä toimistomme pihamaalla ja toiset yleensä tammikuussa jollain suurella juhlapaikalla. Viimeiset pari vuotta juhlapaikkana on toiminut myös Suomen itsenäisyysjuhlia isännöinyt Vancouverin kongressikeskus, joka on loistava tila jopa muutaman tuhannen ihmisen kokoisiin juhliin.
Kuusi vuotta Kanadassa
Tammikuu tarkoittaa, että takana on jälleen yksi vuosi lisää Kanadassa. Kanadan vuosia on kertynyt jo kuusi, mikä on enemmän kuin Saksassa viettämämme reilut viisi vuotta. Vuoden aikana maiden välinen suhde keikahtikin nyt pysyvästi Kanadan eduksi, mitä pohdin syksyllä muistellessani 11 vuottamme ulkomailla. Kuusi vuotta onkin pitkä aika ja niinpä osa Saksan vuosistamme alkaa olla jo kaukaisia muistoja, jotka toivottavasti säilyvät ilman haalistumista mahdollisimman pitkään!
800 kirjoitusta
Samalla kun aika jatkaa vääjäämätöntä kulkemistaan ja vuodet vierimistään, jatkaa myös blogini kasvamistaan. Vaikka minusta tuntuukin usein, etten ehdi kirjoittaa tänne mistään, niin jostain niitä kirjoituksia silti kertyy niin, että käsillä on jälleen uusi rajapyykki. Aikaa edellisestä 700 kirjoituksen rikkomisesta ehti kulua 18 kuukautta, mikä on hitaammin kuin sitä edellisen rajapyykin jälkeen. Vertailu ei ole kuitenkaan reilu, sillä sain tuolloin kirjoitettua runsain mitoin viettäessäni ihanaa kymmenen kuukauden sapattiani.